Väyrynen räväyttää jälleen – Keskustaan kyllästynyt konkari perusti oman puolueen

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Paavo Väyrysen aatteellinen yhdistys aiotaan rekisteröidä puolueeksi, kunhan sen edellytykset tulevat täyteen.

Keskustan europarlamentaarikko Paavo Väyrynen aikoo perustaa oman puolueen, Kansalaispuolue ry:n. Väyrynen kirjoittaa blogissaan olevansa Kansalaispuolueen jäsen aluksi europarlamentaarikkona.

Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa Väyrynen aikoo olla ehdokkaana.

– Tarkoituksena on, että sen (puolueen) jäsenenä tulevat olemaan vain eduskunnan ja Euroopan parlamentin jäsenet, jotka kaikki kuuluvat puoluehallitukseen, Väyrynen kirjoittaa.

Väyrysen mukaan Kansalaispuolueelle muodostetaan tukiryhmä, johon voivat kuulua sitoutumattomat ja eri puolueisiin lukeutuvat suomalaiset, jotka kannattavat puolueen tavoitteita.

Väyrysen mukaan Suomen linjaan Kansalaispuolue pyrkii vaikuttamaan eduskuntavaalien kautta.

Väyrynen lähettää blogissaan myös terveiset keskustalle ja puolueessa oleville kannattajilleen.

– Kehotan Keskustan toiminnassa mukana olevia kannattajiani jatkamaan työtään puolueessa ja vaikuttamaan sen poliittiseen linjaan. Toivon, että puolue palaa juurilleen ja menestyy.

Puoluettaan varten Väyrynen on perustanut aatteellisen yhdistyksen, Kansalaispuolue ry:n (Medborgarpartiet r.f.). Väyrynen kirjoittaa, että yhdistys on tarkoitus merkitä puoluerekisteriin, kun edellytykset tähän täyttyvät.

Väyrynen kuvaa Kansalaispuoluetta Suomen oloissa ainutlaatuiseksi parlamenttipuolueeksi.

Oppositiolta yhteinen välikysymys raideliikenteestä: ”Eduskunta ei ole saanut riittävästi vastauksia”

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Oppositiopuolueiden eduskuntaryhmät jättävät keskiviikkona yhteisen välikysymyksen raideliikenteestä ja valtion omistajaohjauspolitiikasta.

Mukana ovat kaikki eduskuntaryhmät eli SDP, perussuomalaiset, vihreät, vasemmistoliitto, RKP ja kristillisdemokraatit.

Eduskunnassa käytiin tänään läpi liikenne-ja viestintäasioita osana eduskunnan budjettikäsittelyä. Opposition mielestä ”valitettavasti tämänkään keskustelun aikana eduskunta ei saanut riittäviä vastauksia liittyen Suomen raideliikenteen tulevaisuuteen sekä hallituksen VR:n kohdalla harjoittamaan omistajaohjaukseen”.

– Tämä jokaiseen suomalaiseen vaikuttava asia on käytävä eduskunnassa avoimesti läpi, oppositiopuolueet perustelevat välikysymystä.

 

Suomella hyvät saumat YK:n teknologialaboratorioon – ”Asiassa ollaan nyt erittäin pitkällä”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Suomen ja YK:n neuvottelut teknologia- ja innovaatiolaboratorion saamiseksi Espooseen ovat hyvin pitkällä, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen (kok.) (kuvassa) kertoo.

Mykkäsen mukaan teknologia- ja innovaatiolaboratorion saaminen Suomeen voisi tarjota suomalaisyrityksille hyvän kanavan innovaatioiden saamiseksi mukaan YK:n – esimerkiksi Unicefin ja Unescon – hankkeisiin.

Asia nousi esille eduskunnassa ensi vuoden budjetin lähetekeskustelun yhteydessä, kun keskustelussa oli ulkoministeriön budjetti.

– Neuvottelimme asiasta viime viikolla YK:n hallinnosta vastaavan apulaispääsihteerin kanssa. Voi sanoa, että asiassa ollaan nyt erittäin pitkällä, Mykkänen sanoi eduskunnalle.

Hallitus on varautunut teknologia- ja innovaatiolaboratorion perustamiseen 2,5 miljoonan euron määrärahalla.

Mykkäsen mukaan laboratorion perustaminen YK:ssa on juridisesti erittäin monimutkainen prosessi, mutta hanke pyritään saamaan päätökseen tänä syksynä.

Espoon Otaniemessä toimiva laboratorio työllistäisi Mykkäsen mukaan ensi alkuun noin 10–20 henkeä. Se olisi yksi neljästä YK:n teknologia- ja innovaatiolaboratoriosta eri puolilla maailmaa. Muut laboratoriot olisivat Pohjois-Amerikassa, Aasiassa ja Afrikassa. Pohjois-Amerikan laboratorio toimisi Kalifornian Piilaaksossa.

Laboratorion painopistealoina olisivat koulutusosaaminen, terveysala, kiertotalous, cleantech eli ympäristön kannalta puhdas teknologia sekä rauhanvälityksen mekanismit. Mykkäsen mukaan Suomella on kaikilla näillä aloilla vahvaa osaamista.

YK:n käytäntöjen mukaisesti Suomi rahoittaisi laboratorion toimintaa sen alkuvaiheessa, minkä jälkeen rahoituksesta vastaisi YK.

Mykkäsen mukaan laboratoriolla voi olla suomalaisyrityksille suurikin merkitys.

– Esimerkiksi Tanskassa sijaitsee YK:n hankintakeskus, jonka ansiosta YK:n hankinnat tanskalaisyrityksiltä ovat noin 50-kertaisia suomalaisyrityksiin verrattuna, Mykkänen sanoi STT:lle.

Keskustelua aiheesta

Miksi työ ja työntekijä eivät kohtaa? – Ihalaiselta avaus ongelman ratkaisemiseksi

Kuva: lehtikuva / anni reenpää

Suomen työmarkkinoiden suuri ongelma on se, että työ ja työntekijä eivät löydä toisiaan. Eduskunnan talousvaliokunnan sd-vastaava, kansanedustaja Lauri Ihalainen varoittaa, että ”kohtaanto-ongelma” voi pahimmillaan muodostua kasvun ja työllisyyden pullonkaulaksi.

Syitä ongelmaan on Ihalaisen mukaan monia. Avoimet työpaikat ja työttömät työnhakijat ovat eri aloilla ja alueilla. Työttömien koulutus ei välttämättä vastaa avoimissa työpaikoissa edellytettäviä vaatimuksia ja toiveita.

– Pitkät työttömyysjaksot ovat saattaneet heikentää työttömien työkykyä ja osaamista, Ihalainen listaa.

Ihalaisella on uusi avaus, jolla ongelmaan voisi puuttua. Hänen mielestään nyt pitäisi perustaa laajapohjaisen työryhmän, jonka tehtävänä olisi etsiä toteutuskelpoisia keinoja ongelman ratkaisemiseksi.

Ihalainen ottaisi työryhmään työmarkkinajärjestöjen lisäksi edustuksen keskeisistä ministeriöistä ja kuntaliitosta tai kunnista.

– Työryhmän työn voisi aikatauluttaa siten, että valmiita esityksiä ennen seuraavaa vaalikauden alkua. Tällöin ne voitaisiin ottaa mukaan uuden hallituksen ohjelmaan.

Ihalaisen mielestä keskeistä olisi kääntää negatiivinen rakennemuutos positiiviseksi mahdollisuudeksi. Alueellinen ja ammatillinen liikkuvuus ja perheiden elämäntilanne on otettava paremmin huomioon.

Hän korostaa, että työvoiman liikkuvuutta voidaan myös edistää liikenneratkaisuilla ja rakentamalla kohtuuhintaisia asuntoja pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin. Tarvitaan myös mittavia panostuksia ammatilliseen peruskoulutukseen sekä uudelleen- ja muuntokoulutukseen.

Ihalainen kaipaa lisäksi kuntarajat ylittäviä tavoitteita ää elinkeino-, investointi- ja koulutuspolitiikassa.

– Pula osaavasta työvoimasta ja korkea työttömyys on kova yhtäaikainen haaste purettavaksi, hän perustelee.

Suomi on vaarassa jäädä globaalissa arvoketjussa sivurooliin.

Ex-työministeri on huolissaan myös siitä, kuinka Suomen viennin kasvu kestää. Hän toivoo hallitukselta rohkeampaa otetta elinkeinopolitiikassa erityisesti korkean teknologian viennin kasvun turvaamiseksi.

– Hallituksen ensi vuoden talousarviossa olisi pitänyt vauhdittaa jykevämmällä otteella erityisesti vientivetoista talouskasvua, investointeja ja työllistämistä.

Hän pelkää, että ilman lisäpanostuksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen Suomi on vaarassa jäädä globaalissa arvoketjussa sivurooliin.

Ihalainen korostaa, että suomalaisten yritysten pitää uudistua.

– Teollinen murros – kuten uudet digitaaliset liiketoiminnot, tuotteet ja palvelut sekä koneoppimisen ja tekoälyn hyödyntäminen – vaativat yrityksiltä mittavia TKI-investointeja. Vain näin ne menestyvät koko ajan kiristyvässä kilpailussa maailmanmarkkinoilla.

Hän huomauttaa, että TKI-rahoitus on nähtävä investointina tulevaisuuteen, ei kustannuksena.

– Siksi olisi ollut tärkeää, että hallitus olisi tehnyt osansa ja nostanut budjetissa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoitusta.

SDP on esittänyt oppositiokaudellaan joka vuosi lisämäärärahoja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoihin. Ihalaisen mukaan sama linja jatkuu.

Ihalaisen mielestä kierto- ja jakamistaloudesta olisi pitänyt tehdä hallituksen mittava kärkihanke. Sen kasvupotentiaali globaalisti on monikertainen biotalouteen verrattuna.

– Kiertotalous on kasvun ja talouden sekä energia- ja ilmastopolitiikan yksi uusi kivijalka. Kiertotalouden talousmallissa materiaalit kiertävät ja säilyttävät arvonsa kasvattaen hyvinvointia.

Ihalainen painottaa, että Suomen tulisi profiloitua kiertotalouden kärkimaaksi. Se toisi Suomelle vaikutusvaltaa EU:n päätöksenteossa.

 

Macron puhui EU:n tulevaisuudesta toista tuntia – ”Liian heikko, hidas, tehoton”

Kuva: Lehtikuva

Ranskan presidentti Emmanuel Macron parjasi odotetussa linjapuheessaan EU:ta heikoksi ja tehottomaksi.

– Tuntemamme Eurooppa on liian heikko, liian hidas ja liian tehoton. Toisaalta vain Eurooppa antaa meille riittävän kapasiteetin toimia maailmassa kohdataksemme sen nykyiset, suuret haasteet, Macron sanoi puhuessaan Sorbonnessa opiskelijoille.

Presidentti ehdotti myös EU:n omien nopean toiminnan joukkojen perustamista vuoteen 2020 mennessä. Macronin mukaan joukot voisivat toimia kansallisten armeijoiden kumppaneina niissä maissa, jotka haluavat osallistua toimintaan.

Toista tuntia kestäneessä puheessaan Macron ehdotti myös Britanniassa ja Ranskassa jo käytössä olevan rahoitusmarkkinaveron käyttöönottoa koko Euroopassa. Macronin mukaan veron tuotot voitaisiin käyttää kehitysapuun. Myös unionin maatalouspolitiikka kaipaisi Ranskan presidentin mukaan uudistusta.

Presidentinkanslian mukaan presidentti oli jo ennen puhettaan keskustellut visioistaan muun muassa EU-komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin sekä Saksan liittokanslerin Angela Merkelin kanssa. Ainakaan Merkel ei heti kättelyssä ollut niille lämmennyt.

Matkantekoon kannattaa varata torstaina aikaa – metroa koeajetaan jälleen

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Nykyisen metron ja länsimetron yhteentoimivuutta testataan koko torstaipäivän. Edellinen vastaava koeajo järjestettiin viime viikolla.

HKL:n mukaan tämä koeajo onnistui kohtuullisesti, vaikka liikenteenohjausjärjestelmän häiriö heijastuikin matkustajaliikenteeseen. HKL on nyt käynyt lävitse edellisten koeajojen häiriöitä ja säätänyt länsimetron sähköjärjestelmää.

HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski pitää lukuisia testiajoja välttämättöminä.

– Niillä ehkäistään tulevia häiriöitä siinä vaiheessa, kun länsimetron liikenne alkaa.

Kuten aiemmissakin koeajoissa matkustajien on poistuttava metrojunista viimeistään Ruoholahdessa. Sekä Vuosaaresta että Mellunmäestä lähtevät junat ajavat kaikkina koeajopäivinä Ruoholahteen asti.

Torstaina koekäytetään jälleen myös uusia laiturinäyttöjä, joita kullekin laiturille on asennettu toistaiseksi yksi. Metrojunan saapumisesta ja määränpäästä kertoo laiturinäyttö, joka on merkitty ”koekäytössä” teippauksella. Muut laiturinäytöt on torstaina sammutettu. Laiturin toisessa päässä junaa odottavat matkustajat eivät tällöin välttämättä näe näyttöä. HKL pahoittelee tätä puutetta.

HKL kehottaa varaamaan matkantekoon hiukan normaalia enemmän aikaa, koska eri syistä aiheutuvat liikennemuutokset ovat aina mahdollisia. Mahdollisista liikennemuutoksista saat tietoa HSL:n internetsivuilta www.hsl.fi, Reittioppaasta sekä matkustajainformaationäytöiltä.

Seuraavat vastaavat koeajot ovat vuorossa ensi viikolla, tämän hetkisen tiedon mukaan tiistaina ja keskiviikkona.

Länsimetron hallinnan siirtoa HKL:lle odotellaan edelleen. Sekä rakennuttaja Länsimetro Oy että HKL kaavailivat viime viikon lopulla, että siirto olisi voinut tapahtua jo tämän viikon alkupuolella.

– Arvio oli vähän liian toiveikas, Lehmuskoski myöntää STT:lle.

– Olemme kuitenkin lähempänä toimintavarmuutta, joka matkustajaliikenteen aloittamiseksi täytyy olla.