Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Mielipiteet

Vedenpaisumus tulee kuitenkin

Ilmastonmuutoksesta käytävässä keskustelussa väitetään, että maamme ei tarvitsisi olla niin esimerkillinen ilmastonsuojelussa mitä nyt ollaan. Viitataan todellisten saastuttajien olevan jossain muualla. Emme me.

Martti Suomi

Puolueosaston puheenjohtaja, Mustasaari

Maapallomme hiilidioksidipäästöissä olemme kuitenkin omaltakin osaltamme mukana. Ilmasto lämpenee ja meriveden pinta nousee. Tämä on luettavissa monista tietolähteistä. Arviot nousuvauhdista vaihtelevat.

Varmaa on pinnannousu ja takaisin meri ei suostu menemään. Merenpinta on nyt jo noussut. Nousuvauhti on noin kolme millimetriä vuodessa. Mitäs me siitä välittämään, koska meillä on etunamme maankohoamisilmiö, joka on vielä suurempi. Merenkurkussa jopa 7-10 millimetriä vuodessa. Helsingissä maankohoaminen ei ole näin suurta. Pitäisikö pääkaupunkiseudusta välittää? Muissa maissa kaupunkien uppoaminen on selvää.

Hallitusten välinen ilmastonmuutospaneeli IPCC ennustaa merenpinnan nousevan 28-98 senttiä vuoteen 2100 mennessä. Nousuvauhdin on ennakoitu myös kiihtyvän. On arvioitu, että vuonna 2100 merenpinta olisikin nousemassa jopa kaksi metriä. Kahden metrin nousulla suuri osa maailman rantakaupungeista on sitten veden alla. Tämän seurauksena 300 miljoonan ihmisen on lähdettävä kodeistaan. Minne mennä?

Välitämmekö maapallolla olevista luonnon muutoksista? Emme useinkaan. Ei koske meitä, koska tapahtumat ovat meistä katson kaukana. Pitäisikö sittenkin välittää? Ilmastonmuutoksessa toisena suurempana muutostekijänä on ilmaston lämpeneminen. Me täällä pohjoisessa teemme kasvihuonekaasua (esim. hiilen poltolla) ja tästä johtuvaa ilmanlaadun huononemista emme juuri huomaa. Maailmanlaajuisesti kaikki ilmansaasteet yhdessä muuttavat etelässä elinalueet elinkelvottomaksi. Meillä täällä pohjolassa ehkä vain tykkäämme siitä, että talvet loppuvat.

Meriveden pinnan noustessa 1-2 metriä maailman rannikkokaupungeissa väestön on lähdettävä vettä pakkoon. Mikä maa haluaa ottaa vastaan sadat miljoonat kodinetsijät? Ilmanlaadun heikentyminen, jota tapahtuu lisääntyvässä määrin, on terveydelle vaarallista. Ihmisiä menehtyy jatkuvasti kiihtyvällä vauhdilla.

Maamme hallituksella on ohjelma, jossa ilmastonsuojelua lisätään, hyvä niin. Siitä ei saa nyt tinkiä.

Tuhansia miljoonia jaetaan nyt yrittäjille ja työntekijöitä lomautellaan. Syyksi sanotaan poikkeuksellinen tilanne. Toimenpide on tällä hetkellä viruksen torjuntatoimi. Valmiuslaki on otettu käyttöön.

Mutta kun ilmansaasteet, lämpötilannousu ja vedenpaisumus eivät ole tauteja, niin niihin ei määrätä poikkeustilaa eikä valmiuslakia, vaikka tarve olisi. Pelkästään ilmastonsaasteista on laskettu menehtyvän enemmän ihmisiä kuin tämänhetkiseen tautiepidemiaan.

 

Kirjoittaja on puolueosaston puheenjohtaja Mustasaaresta.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE