Velkalinjan puhelin pirisee nyt ennätystahtia – Takuusäätiö: Raha-asiat otettava puheeksi kaikissa tilanteissa

Takuusäätiön maksuttomaan neuvontanumeroon Velkalinjaan tuli viime vuonna yli 40 000 soittoa. Soitot lisääntyivät edellisestä vuodesta peräti 50 prosenttia.

Ihmiset yrittävät saada apua rahahuoliinsa, mutta palvelut eivät riitä tai kohtaa avuntarvitsijoita. Saadun palautteen perusteella osa Velkalinjalle soittaneista luovuttaa. Vaarana on, ettei apua haeta myöskään muualta.

Kolmasosa linjalle päässeistä soittajista ei ole tietoisia kunnan maksuttomasta talous- ja velkavelkaneuvonnasta. Neljä kymmenestä sanoo, ettei halua tai ei ole saanut aikaiseksi hakeutua neuvontaan.

Takuusäätiön mukaan Velkalinjan soitot ovat vain jäävuorenhuippu. Sadoillatuhansilla suomalaisilla on maksuhäiriömerkintä ja vielä useampi on ulosotossa. Valtaosa Velkalinjalle soittaneista on jo vakavassa velkakierteessä. Kulutusluottoa ja laskurästejä on keskimäärin noin 25 500 euroa. On myös paljon ihmisiä, joiden talousongelmat eivät ole vielä vaikeita ja yksinkertaisetkin neuvot voisivat auttaa.

Maksuongelmissa tai velkakierteessä olevia ihmisiä voitaisiin tavoittaa ja auttaa nykyistä enemmän ottamalla raha-asiat puheeksi kaikissa niissä tilanteissa, joissa heitä kohdataan. Takuusäätiön mukaan mahdollisista talousvaikeuksista pitäisi tiedustella esimerkiksi sairaalan sosiaalityössä ja työttömien palveluissa.

Seitsemällä kymmenestä soittajista velkaantuminen liittyy sairastamiseen, eroon tai tulojen pienenemiseen tavallisimmin työttömyyden tai yritystoiminnan vuoksi.

Takuusäätiö painottaa, että puheeksi ottamiseen ei tarvita talous- ja velka-asioiden ammattilaisuutta. Usein riittää maalaisjärki ja halu kuunnella. Ihmiset ottavat kalliita luottoja tavallisesti jonkin arjen hankalan tilanteen ratkaisemiseksi.

Monet sanovat aavistaneensa, että siitä koituu ongelmia. Siitä huolimatta velanoton helppo saatavuus houkuttele ratkaisemaan ongelman nopeasti luotolla eikä muita vaihtoehtoja mietitä, koska elämäntilanne on vaikea, rahantarve yllättää tai heillä ei ole riittävää talousosaamista. Keskustelu ulkopuolisen kanssa voi pysäyttää ja avata silmät.

Liian helpon luoton saaminen tai muut liiallisen velanoton rajoittamistoimet eivät yksin auta. Takuusäätiö tiedottaakin, että tarvitaan kulttuurinmuutosta, jossa niin ammattilaiset kuin myös ihmiset keskenään puhuvat kulutuksesta, rahankäytöstä ja toimeentulo-ongelmista luontevasti ilman moralisointia.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

”Termi lapsipornografia vähättelee lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia” – sd-kansanedustaja vaatii: Asioista puhuttava oikeilla nimillä

Kuva: Thinkstock

Kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (sd.) muistuttaa, että sanoilla on merkitystä. Hänen mukaansa nykyinen lainsäädäntö ei kaikilta osin kunnioita lasta eikä lapsen oikeuksia.

– Lainsäädännön tulee viestiä, että lapsiin kohdistuva seksuaalirikos on aina väkivaltaa ilman mitään ”hyvää”, ”hyväksyttävää” tai ”viihdettä”. Lainsäädännön termit lapsipornografia ja lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö loukkaavat rajusti ja toistuvasti kaikkia seksuaalisen kaltoinkohtelun uhreja.

Eloranta pahoittelee sitä, että nämä termit ovat kuitenkin kirjoitettu Suomen rikoslakiin, jolloin niitä on pakko käyttää. Kansanedustaja on tehnyt asiasta kirjallisen kysymyksen hallitukselle.

– Sanoina lapsipornografia ja lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö mitätöivät ja vähättelevät lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia ja uhrin kokemaa hätää, kärsimystä ja traumaa. Asioista on puhuttava niiden oikeilla nimillä. Lapsen oikeuksien näkökulmasta nykylainsäädännön termeille ei ole perusteita.

Eloranta antaa esimerkin: On aivan eri asia sanoa ”tekijä teki lapselle väkivaltaa” kuin ”tekijä hyväksikäytti lasta”.

– Lievemmillä sanakäänteillä voi olla merkitystä jopa niistä langetettuihin tuomioihin ja varmasti yleiseen mielipiteeseen, hän painottaa.

Lapsipornografia-termissä kyse ei koskaan ole pornosta.

Teknologia antaa uusia mahdollisuuksia lapsen seksuaaliseen riistoon ja kaltoinkohteluun. Elorannan mielestä tämänkin takia tarvitaan uusia määritelmiä, jotta ilmiö tulee kuvatuksi ja ymmärretyksi riittävällä tarkkuudella.

– Lapsipornografia-termissä kyse ei koskaan ole pornosta. Tavalliset rantakuvat ovat tavallisia kuvia. Lapsen seksuaalisen riiston kuvaaminen sen sijaan on rikostallenne, ei ”aikuisviihdettä”, hän huomauttaa.

– Kun kysymys on laittomasta materiaalista, joka kuvaa lapsen seksuaalista kaltoinkohtelua ja seksuaalirikosta, sitä tulee sellaiseksi kutsua. Yksikään lapsi, jonka seksuaalinen riisto, kaltoinkohtelu ja väkivalta on kuvattu ja levitetty internetissä ei koe olevansa pornotähti tai tuottavansa pornografista viihdeaineistoa.

Eloranta painottaa, että oikeudenmukaisessa ja lasten oikeuksia kunnioittavassa yhteiskunnassa viranomaisten, median ja kansalaisten tulee käyttää kieltä, joka ei loukkaa lapsen oikeuksia. Kansainvälinen Ecpat International on yhteistyössä viranomaisten ja 17 organisaation kanssa julkistanut kattavan terminologiaohjeistuksen lapsen seksuaalisen riiston ja kaltoinkohtelun sanastosta.

– Tavoitteena on yhdenmukaistaa ja selkiyttää kansainvälisesti ammattilaisten käyttämää käsitteistöä sekä luoda pohjaa entistä parempaan kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön, tiedon keräämiseen ja tutkimukseen, Eloranta toteaa.

”Yksi hattu ei sovi kaikille” – ministereiltä monia keinoja karsia seksuaalista häirintää

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Kuvassa (vasemmalta) ministerit Anneli Saarikko, Jari Lindström ja Pirkko Mattila.

Työpaikoilla tapahtuvaa seksuaalista häirintää pyritään karsimaan tietoa lisäämällä, kertovat asiasta vastaavat ministerit. Käytännön työvälineeksi kaavaillaan jo käynnissä olevaa Työelämä 2020 -hanketta.

Työministeri Jari Lindströmin (sin.) mukaan hankkeessa on hyvä verkosto, jota kautta pystytään jalkauttamaan ratkaisuvaihtoehtoja työpaikoille. Ratkaisuissa täytyy kuitenkin huomioida toimialakohtaiset ja työpaikkakohtaiset erot.

– Tavallaan yksi hattu ei sovi kaikille, vaan silloin pitäisi miettiä, miten näitä ongelmia voitaisiin ratkaista työpaikkatasolla.

Lindströmin mukaan ministereiden ja työmarkkinajärjestöjen keskusteluissa arvioitiin tänään, että työpaikkojen seksuaalinen häirintä on ennen kaikkea asenneongelma.

– Moni totesi, ettei tämä ole niinkään lainopillinen tai lainsäädännöllinen ongelma.

Keskusteluissa kiinnitettiin huomiota muun muassa siihen, ettei asioita nykyisin aina uskalleta viedä eteenpäin, vaikka ongelmia olisikin.

– Myös tietoisuus on aika lailla puutteellista siitä, että miten voi toimia, jos kohtaa tällaisia ongelmia, Lindström sanoi.

Ehdotuksia tehtiin huoneentauluista ja häirintäyhdyshenkilöistä.

Perhe- ja peruspalveluministeri Anneli Saarikko (kesk.) kertoi, että keskusteluissa pohdittiin myös, pitäisikö verbaalinen häirintä kieltää rikoslaissa. Päähenki keskustelussa oli, ettei asiaa voi ratkaista lainsäädännöllä, vaan pikemmin informaatiolla ja työpaikkojen sopimiskulttuurin kautta.

Saarikko kertoi, että konkreettisia ehdotuksia tehtiin muun muassa huoneentauluista ja häirintäyhdyshenkilöistä.

– Tämä palaa sellaisiin sydämen sivistyksen teemoihin, mitä ei ihan sellaisenaan sana sanasta voi lakiin kirjoittaa. Plus täydennettynä sillä, että tämän ääressä ollaan myös sen inhimillisen tosiasian kanssa tekemisissä, että se, minkä kokee häirinnäksi, toinen ei välttämättä koe.

Saarikon mukaan seksuaalinen häirintä otetaan lisäksi erityiseksi tarkasteluteemaksi hallituksen tasa-arvosuunnitelman puoliväliraportissa. Hallituksen on tarkoitus tehdä puolivälitarkistus tasa-arvosuunnitelman toteutumasta tammikuussa.

Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin.) sanoi, että työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajan huolehtimaan työntekijän turvallisuudesta ja terveydestä.

– Siihen liittyviä työkaluja on olemassa, Mattila muistutti.

STT–LIISA KUJALA

Tuula Haatainen tiedustelulaista: Kiirehtimisen sijaan tarvitaan huolellista lainvalmistelua

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen.

SPD:n presidenttiehdokas, kansanedustaja Tuula Haataisen ensimmäinen reaktio Helsingin Sanomien viikonlopun artikkeliin oli huomio, että kyseessä on vakava tapaus: Puolustusvoimista on karannut korkean turvallisuusluokituksen saaneita asiakirjoja.

Looginen seuraus tästä on Haataisen mukaan poliisitutkinta, kuka on vuodon takana ja toisaalta myös siitä, onko käytetty tietoa, jota ei olisi voinut julkistaa.

Haatainen toteaa, että tapahtumien laillisuuteen ei voi pelkästään julkisuudessa olleiden tietojen valossa ottaa kantaa.

Hän painottaa pitävänsä myös tiedotusvälineiden sananvapautta erittäin tärkeänä asiana.

– Se pitää arvoida erikseen. Sitäkään en lähde tuomaroimaan, mutta se on selvitettävä. Korostan, että lehdistönvapaus on oikeusvaltioon kuuluvaa ja sitä pitää myös kunnoittaa. Arviointi jää nyt poliisille ja viime kädesssä tuomioistuimelle.

Helsingin Sanomien kohu-uutinen käsitteli Puolustusvoimien Viestikoelaitosta.

”Nyt ei pidä sotkea näitä asioita”.

Haatainen toivoo poliisin ja viranomaisten toimintaan työrauhaa.

Haatainen korostaa, että kun tähän on tartuttu voimakkaasti aina istuvaa presidenttiä myöten, niin toivon, että nyt ei unohdeta tulossa olevan tiedustelulainsäädännön huolellista valmistelua ja asiantuntijoiden kuulemista.
Tiedustelulainsäädäntö tarvitsee huolellista valmistelua ja että ihmisten yksityisyydensuoja turvataan.

– Nyt ei pidä sotkea näitä asioita. Tiedustelulainsäädäntö ja erityisesti sen valvonta, joka on lainsäädääntöön kytköksissä, pitää hyvin harkiten ja huolella valmistella. Siinä on kuitenkin kysymys yksilön oikeusturvasta ja ihmisten perustuslaillisista oikeuksista. Tämä tapaus ei minusta aiheuta, että sitä erityisellä ryminällä pitäisi tehdä, Haatainen toppuuttelee tiedustelulainsäädännön kiirehtijöitä.

– Laki pitää tehdä harkiten ja huolella. Ja minä olen sitä mieltä, että lainsäädäntö tarvitaan, Haatainen täsmentää.

– Valvonnan pitää olla parlamentaarista ja kriteerien selvät sen osalta, miten ja millä tavalla tiedustelutietoa saa ja ketkä siitä vastaavat. Lainsäädännön täsmentämistarvetta on, Haatainen jatkaa.

Keskustelua aiheesta

”Ristiriitaiselta tuntuu” – AL: Lääkärikansanedustaja hoivasi eduskunnassa alkoholimyrkytystä saanutta

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Lääkärikansanedustaja Päivi Räsänen (kd.) kutsuttiin apuun eduskunnan istuntosalista torstai-iltana, kun toisaalla eduskunnassa epäiltiin alkoholimyrkytystä pikkujoulujen yhteydessä. Tapauksesta kertoi maanantaina Aamulehti.

Lehden mukaan perussuomalaisia edustava henkilö oli oksennellut eduskunnan käytävälle eikä pysynyt pystyssä. Kyse ei ollut kansanedustajasta.

Räsänen oli alkoholilakia käsittelevässä istunnossa, kun hänet pyydettiin lääkärinä arvioimaan henkilön vointia.

– Kyllähän se tosi ristiriitaiselta tuntuu, että eduskunnassa on käynnissä keskustelu, jossa alkoholin haitoista puhutaan, ja samaan aikaan talossa tapahtuu näin, sanoi Räsänen Aamulehdelle.

Lehden mukaan vahvassa humalatilassa ollutta kansanedustaja Teuvo Hakkaraista (ps.) oli pyydetty poistumaan potilaan luota, kun tätä kannettiin ambulanssiin.

”Tämä on täysin kohtuuton härski vedätys” – Rinne tylyttää hallituksen pulla-mallia: Leipokaa uusi

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

– Minulle on aivan käsittämätöntä se, että hallituksessa näyttää olevan ajattelutapa, että työttömät ovat laiskoja ja saamattomia ja eivät halua hakea töitä. Vielä käsittämättömämpää on, että tämän ihmiskuvan pohjalta rakennetaan tällaisia rangaistusmalleja, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sanoo.

Hän kommentoi hallituksen ajamaa työttömien aktiivimallia, joka leikkaa miltei 5 prosenttia työttömyysturvasta, jos mallin aktiivisuuskriteerit eivät työttömällä täyty. Rinne muistuttaa, että työvoimapoliittisesta koulutuksesta ja toimenpiteistä uupuu rahoja.

– Tuntuu monessa suhteessa kohtuuttomalta, että täällä nämä isopalkkaiset ministerit sanovat, että eihän se nyt ole iso leikkaus tämä 5%:n leikkaus. Jos katsoo tonnin tuloista, se on viisikymppiä pois rahaa. Se on erittäin iso leikkaus työttömien ihmisten arkeen. Ja monet työttömät eivät saa, jos ajattelee peruspäivärahallakin olevia ihmisiä, eivät saa sen suuruista päivärahaa laisinkaan. Tämä on ihan uskomaton tämä hallituksen halu kyykyttää köyhiä ihmisiä, Rinne paukuttaa.

”Järkevämpää olisi poistaa kivet pullasta.”

Hän toteaa, että SDP taistelee ryhmänä, että malli saataisiin kaadettua. Äänestys on eduskunnassa huomenna.

– Pitää muistaa, että meillä on se 35 kansanedustajaa vaan. Sillä ei pysty kaatamaan, jos ei hallituspuolueistakin löydy ihmisiä, joilla on sydäntä ajatella asiaa ihmisten kannalta, hän lisää.

Rinne kutsuu työttömien aktiivimallia ”täysin kohtuuttomaksi härskiksi vedätykseksi”. Hän viittaa työministeri  Jari Lindströmin (sin.) ”kivi pullassa” -puheisiin.

Lindström on kutsunut aktiivimallia työllisyyspoliittisten toimien joukossa kiveksi pullassa.

– Kun ministeri Lindström sanoo, että tämä on osa jotakin pakettia, kivi pullassa siinä paketissa. Minusta ei pidä lähteä syömään sellaista pullaa, jossa on kiviä. Järkevämpää olisi poistaa kivet pullasta tai leipoa sellainen pulla, mihin ei tule kiviä, Rinne sanoo.