–  En usko, että Venäjä valmistelee uusien sotatoimien aloittamista. Venäjällä ei ole järkevää syytä aloittaa uutta sotilasoperaatiota, vaan kyse on Venäjän voimannäytöstä Ukrainalle ja Yhdysvalloille. Tästä kertoo myös se, että joukkojen siirtoa Ukrainan rajalla ei ole edes yritetty peitellä.

Venäjän ja Ukrainan suhteet ovat viime aikoina kiristyneet, sillä Venäjä on tuonut joukkojaan maiden rajaseudulle sekä miehitetylle Krimin niemimaalle. Ukrainan maavoimat on puolestaan ilmoittanut aloittavansa reserviläisten sotaharjoitukset maan eteläosassa.

Lavikaisen mielestä Venäjä yrittää painostaa Ukrainaa toteuttamaan Minskin sopimusta haluamallaan tavalla. Sopimuksen tarkoituksena on ollut vakauttaa tilanne Ukrainan ja Venäjän välillä, lopettaa sotatoimet Itä-Ukrainassa ja ylläpitää tulitaukoa. Alkuperäinen sopimus solmittiin syksyllä 2014 Venäjän Krimin-miehityksen jälkimainingeissa ja sitä täydennettiin talvella 2015.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) erottelee konfliktin tuoreimmassa käänteessä kaksi puolta. Ensinnäkin, mikä on joukkojen liikutteluun liittyvä tarkoitus.

–  Onko kyse harjoittelusta vai sotilaallisen läsnäolon lisäämisestä, sillä on vissi ero.

Toiseksi, puheet ovat koventuneet. Ukrainan tavassa esittää asiaa tuodaan esiin pelkoa, että jotain uutta kielteistä on tapahtumassa. Samaan aikaan Venäjä vähättelee toimintaansa ja kertoo sen olevaan normaalia.

–  Että mitäs te nyt tämmöisestä hermostutte, Haavisto havainnollistaa.

Haavisto huomauttaa, että kokonaisuus lisää kansalaisten epävarmuutta, levottomuutta ja painetta ukrainalaispäättäjiin siitä, reagoidaanko tarpeeksi jyrkästi ja siihen, olisiko paikallaan vastata tarvittaessa sotilaallisesti.

EU:n tulisi Haaviston mielestä kiinnittää nykyistä enemmän huomiota Ukrainaan, eikä vain turvallisuuspolitiikan vuoksi.

– Turvallisuusasioiden lisäksi ajattelen, että talouskehityksen vakaus ja työpaikkojen luominen on osa laajaa turvallisuutta. Ukrainan osalta nousevat esille talousnäkymät, korruption vastaisuus ja tämäntyyppiset asiat, jotka ovat hyvin tärkeitä Ukrainan sisäiselle kehitykselle.

Venäjän suhde Ukrainaa tukevaan Yhdysvaltoihin pysyy huonona presidentti Joe Bideninkin hallinnon aikana, uskovat sekä Lavikainen että johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak Ulkopoliittisesta instituutista.

–  Yleistä suhteiden paranemista ei tapahdu, mutta joissain erityiskysymyksissä yhteistyötä voi löytyä. Presidentti Bidenin hallinnolla ei selvästikään ole tarvetta erityisesti lähteä liennyttämään tai parantamaan suhteita. Nähdään, että ollaan tavallaan umpisolmussa, Salonius-Pasternak sanoo.

Toisaalta Yhdysvallat on hänen mukaansa valmis tarvittaessa reagoimaan voimakkaasti, jos Venäjän toiminnalla olisi vaikutuksia maailmanjärjestykseen tai Yhdysvaltain liittolaisiin.

Salonius-Pasternak huomauttaa, että huonot suhteet on hyväksytty Venäjälläkin.

–  Venäjä ei välitä Yhdysvaltain ja muun maailman paheksunnasta, koska suhteet ovat jo valmiiksi huonot.

Samoilla linjoilla on Lavikainen.

– Ennen (marraskuun) presidentinvaaleja hyväksyttiin yleisesti, että valittiinpa Biden tai Donald Trump, niin huonosti menee. Kyllä Venäjä Trumpia olisi pitänyt parempana, mutta ei niin paljon parempana, että se olisi merkittävästi parantanut näkemystä Yhdysvaltain-suhteesta.

–  Venäjä haluaa näyttää voimakkaalta, jotta se otetaan vakavasti. En usko, että tässä olisi toiveita Yhdysvaltain myönnytyksille.

Euroopan unionissa ei katsota Venäjän uusimpia Ukraina-toimia hyvällä. Ne kun ovat vain yksi uusi lenkki pitkässä ja kielteisessä tapahtumasarjassa.

Lavikainen huomauttaa, että Ukrainan vuoden 2014 kriisin alkamisen jälkeen on tapahtunut paljon. Esimerkiksi venäläisen kaksoisagentin Sergei Skripalin ja tämän tyttären sekä oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin myrkyttämiset ovat Lavikaisen arvioissa avanneet varsin monet silmät EU:ssa.

–  Nyt on aika huono hetki alkaa eskaloida tilannetta Ukrainassa.

EU:n voimakkain keino olisi sanktioida energiakauppaa, jolle sotatoimien kiihdyttämisen jälkeen voisi löytyä EU-maista tukea enemmän kuin aiemmin.

–  Siinä ei olisi kyse välttämättä (Venäjän ja Saksan välisen kaasuputken) Nord Stream 2:n perumisesta vaan esimerkiksi siitä, että kaasua ylipäätään ostettaisiin Venäjältä vähemmän. Jos tämä ovi avataan kerran, siihen on helppo palata myöhemmin. En usko, että Venäjä tätä oikeasti haluaisi.

– Se on myös yksi syy siihen, että en usko Venäjän haluavan käynnistää uutta sotilasoperaatiota Ukrainassa.

Navalnyista on muodostumassa kiviriippa ja mainehaitta presidentti Vladimir Putinin hallinnolle, joka mitä ilmeisimmin toivoo, että Navalnyi unohdettaisiin “sinne vankilaan”, Lavikainen arvioi.

– Näin ei ilmeisesti ole ainakaan nyt käymässä. Kaikki nämä uutiset siitä, että hän ei saa kunnon lääketieteellistä hoitoa tai häntä käytännössä kidutetaan valvottamalla, niillä voi olla iso vaikutus, miten Venäjää katsellaan Euroopan unionissa.

Venäjä on kiistänyt osallisuutensa myrkytyksiin.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi vaati tiistaina sotilasliitto Natoa nopeuttamaan prosessia Ukrainan Nato-jäsenyydestä.

Jyväskylän yliopiston tutkijatohtorin Matti Roiton mielestä ovi Natoon ei Ukrainalle noin vain avaudu. Venäjä luonnollisesti vastustaa sitä ankarasti.

Roiton mukaan Venäjä ei epäröisi turvautua painostamiseen ja jäsenyysneuvotteluiden hidastamiseen ja haittaamiseen.

–  Painetta lisättäisiin retorisesti, informaatiovaikuttamisella ja muulla vastaavalla. Pyrittäisiin nostamaan poliittista painetta niin, että jäsenyyspäätöksen tekemisen kynnys kasvaisi niin suureksi, että sitä harkittaisiin ainakin uudestaan.

Venäjä valmistautuisi vaikuttamaan myös Naton sisäisiin suhteisiin, arvioi Roitto.

–  Yhdysvaltojen ja Nato-liittolaisten välit olivat koetuksella jo Trumpin aikana, ja on näitä puolustuspoliittisia investointivajeita ja muuta vastaavaa. Venäjä löisi jo olemassa oleviin rakoihin kiilaa.

Yhdysvallat on pitkään arvostellut Nato-liittolaisiaan niiden puolustusmäärärahojen liian alhaisesta tasosta.

Päätös Ukrainan Nato-jäsenyydelle ei välttämättä olisi helppo Yhdysvalloillekaan, sillä jo pelkästään sisäpoliittisesti asian vieminen eteenpäin voisi osoittautua vaikeaksi, Roitto pohtii.

Natossa on 30 jäsenvaltiota. Sen tuoreimpia jäseniä ovat Montenegro ja Pohjois-Makedonia, jotka hyväksyttiin liittoon vuosina 2017 ja 2020. Sitä ennen Nato laajeni vuonna 2009, jolloin siihen liittyivät Kroatia ja Albania. Nato perustettiin vuonna 1949.

Presidentti Biden keskusteli kuun alussa Ukrainan Zelenskyin kanssa ja vahvisti Yhdysvaltain jatkossakin tukevan vankkumattomasti Ukrainan itsemääräämisoikeutta sekä maan pyrkimyksiä kohti demokraattista oikeusvaltiota.

Myös Yhdysvaltain taloudellinen tuki Ukrainalle on viime vuosina ollut huomattava.

Vastineeksi tuestaan Yhdysvallat haluaa, että Ukraina toteuttaa sisäisiä uudistuksia muun muassa korruption kitkemisessä ja oligarkkien vallan vähentämisessä, Salonius-Pasternak huomauttaa.

–  Halutaan tukea Ukrainaa laajasti, mutta samalla tehdään selväksi, että tukea ei anneta ehdoin tahdoin.