Hän ei kuitenkaan usko kovin merkittäviin käytännön toimenpiteisiin vielä lähivuosina.

- Venäjällä puheet ja suunnitelmat ovat mitä ovat, mutta käytäntö ja todellisuus voivat kuitenkin olla hyvin paljon erilaista, Vehkaoja sanoi Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) seminaarissa Porissa.

Hän viittasi muun muassa siihen, että Venäjän asevoimat on kärsinyt ja kärsii yhä merkittäviä tappioita Ukrainan taistelukentillä. Suomen sotilastiedustelulla on erittäin hyvä kyky nähdä ja kuulla se, mitä Suomen lähialueilla tapahtuu ja suunnitellaan, hän sanoi.

-  Siellä ei ole toiminut johtaminen eri tasoilla, ei logistiikka ja huolto, ei tulenkäyttö, ei puolustushaarojen välinen yhteistoiminta, ei tiedustelu eikä Ukrainan ilmapuolustuksen lamauttaminen, Vehkaoja luettelee.

Hänen mukaansa on kuitenkin hyvä muistaa, että jos toinen menestyy ja toinen ei, pitää antaa arvostusta myös puolustavalle osapuolelle.

– Kyllä tässä pitää Ukrainalle hattua nostaa, Vehkaoja sanoo.

Suomen tämän hetken tilannetta Vehkaoja kuvasi siten, että “vaaran vuosia tässä eletään”, mutta yhteistyöllä tästäkin selvitään.

MTS:n seminaarissa kuultiin myös etäyhteydellä viime viikolla asemapaikalleen Kiovaan palannutta Suomen suurlähettilästä Päivi Lainetta.

Hän kuvaili tunnelmia sikäli ristiriitaisiksi, että Ukrainan pääkaupungissa kaikki vaikuttaa ilmahälytyksiä lukuun ottamatta normaalilta, vaikka maan etelä- ja itäosassa käydään samaan aikaan kiivaita taisteluita.

Laine arvioi ajan kulumisen olevan sodassa Ukrainan puolella, koska sen saamaa aseapua virtaa rintamalle samalla kun Venäjä kamppailee sotilaidensa huollon ja taistelumoraalin kanssa.

- Toisaalta omista tappioista ei juuri uutisoida, joten ukrainalaisilla voi olla sotatilanteesta hieman todellisuutta valoisampi kuva.

Neuvotteluratkaisun tai rauhanneuvottelujen mahdollisuudesta ei silti Ukrainassa Laineen mukaan juuri puhuta. Keskusteluyhteydet venäläisten kanssa rajoittuvat käytännön kysymyksiin kuten sotavankien vaihtoon.

-  Ukrainalaiset sanovat hyvin suoraan, että heidän tavoitteensa on saada hallintaan koko Ukrainalle kuuluva alue, mukaan lukien Krim.

Krimistä tosin todetaan, että sitä ei yritetä valloittaa sotilaallisesti. Ukrainan mukaan Krimin palauttamisen aikataulusta ja muodosta voidaan neuvotella, kun tilanne on palautunut Venäjän hyökkäystä 24. helmikuuta edeltäneeseen aikaan. Laine arvioi, että sama saattaisi koskea myös Venäjän pitkään kontrolloimia alueita Itä-Ukrainan Donbassissa.

-  Ukrainalaiset sanovat, että tässä on se jousto, mihin heillä on varaa. Eli tavoitteet ovat kovat.

Uutista päivitetty Päivi Laineella