Venäjään kohdistuneiden pakotepäätöksen taustalla on maan opposition johtohahmon Aleksei Navalnyin myrkytys.

EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Josep Borrell keskusteli pari päivää sitten Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin kanssa. Esillä oli niin Navalnyin tapaus kuin Vuoristo-Karabahissa alkaneet taistelut.

Korkea edustaja Borrell korosti, että Venäjän hallituksen on tehtävä kaikki tutkiakseen rikosta perusteellisesti ja läpinäkyvästi tekemällä yhteistyötä kemiallisten aseiden kieltojärjestön (OPCW) kanssa.

Borrell sanoi samalla Lavroville puhelinneuvottelussa, että Euroopan unioni haluaa ylläpitää avoimet viestintäkanavat Venäjän kanssa ja vahvistaa yhteistyötä molempia osapuolia kiinnostavissa asioissa. Borrell totesi EU:n puolustavan etujaan ja arvojaan sekä kansainvälisen oikeuden ja perusoikeuksien kunnioittamista.

Venäläislähteiden mukaan Lavrov on syyttänyt samana päivänä, kun hän on keskustellut Borrellin kanssa puhelimessa, EU:ta Yhdysvaltain tyyppisen uhkailu- ja rangaistusp0litiikan omaksumisesta. Kommenteissa Lavrov antoi ymmärtää, että Venäjä harkitsee dialogin keskeyttämistä EU:n kanssa. Lavrovin kommentit liitetään Navalnyin tapaukseen, jonka tutkimukseen liittyvää aineistoa Venäjä vaatii itselleen Saksalta.

New York Times paljasti jo vuorokausi sitten, keitä kuutta henkilöä EU:n pakotteet koskevat. EU on myös julkaissut sittemmin listan. Listalla ovat muun muassa presidentinhallinnon ensimmäinen varajohtaja Sergei Kirijenko ja turvallisuuspalvelu FSB:n johtaja Aleksandr Bortnikov. Kirijenko on aikanaan toiminut muun muassa Venäjän pääministerinä.