Ensi viikolla Strasbourgissa kokoontuva neuvoston parlamentaarinen yleiskokous tuskin pääsee eteenpäin umpikujasta, johon järjestö on joutunut Venäjän aiheuttaman epävarmuuden takia. Venäjän duuma on päättänyt, ettei se lähetä vieläkään edustajiaan kokoukseen.

Suurlähettiläs Satu Mattila-Budich toivoo, että koko järjestön olemassaoloa ravisteleva kriisi saataisiin ratkottua kevään aikana.

Suomi on tällä hetkellä Euroopan neuvoston ministerikomitean puheenjohtajamaa, minkä takia myös presidentti Sauli Niinistö osallistuu Strasbourgin kokoukseen ensi viikon keskiviikkona.

70 vuotta täyttävä ihmisoikeusjärjestö on ehkä historiansa pahimmassa kriisissä.

Venäjä lopetti jäsenmaksujen maksamisen vuonna 2017, vastalauseena parlamentaarisen yleiskokouksen päätökselle evätä sen äänioikeus vuosina 2014 ja 2015.

Sanktio oli reaktio Krimin laittomaan miehitykseen ja epävakauden aiheuttamiseen Itä-Ukrainassa.

Venäjällä on maksurästejä tähän mennessä reilu 59 miljoonaa euroa, eikä se ole lähettänyt valtuuskuntaa parlamentaarisiin kokouksiin vuoden 2016 jälkeen.

Mattila-Budichin mukaan ratkaisua yritetään nyt etsiä ”sääntöjen harmonisoinnilla”. Venäjä on kyseenalaistanut päätöksen äänioikeuden epäämisestä, koska sen mukaan parlamentaarisella yleiskokouksella ei olisi pitänyt olla siihen valtuuksia.

– Sääntöjä tulkitaan eri tavalla eri toimielimissä, ja niihin haetaan selvyyttä, Mattila-Budich kertoo.

Kompromissi vaatii hänen mukaansa kaikilta osapuolilta poliittista tahtoa.

Päätöksillä alkaa olla kiire, koska järjestön vuosibudjetista uupuu 11 prosenttia. Mattila-Budichin mukaan Suomi korostaa kaikkien velvollisuutta maksaa jäsenmaksunsa, koska pahimmillaan vaje voi johtaa toimintojen leikkaamiseen.

– Ensi kesänä on kriittinen hetki. Jos Venäjä ei ole maksanut jäsenmaksujaan, ministerikomitealla on mahdollisuus ryhtyä keskustelemaan jopa erottamisesta. Venäjä voi myös tehdä omat ratkaisunsa.

Norjalainen ihmisoikeusasiantuntija Gunnar Ekelöve-Slydal kutsuu Venäjän toimintaa Euroopan neuvoston kiristykseksi. Siitä on hänen mielestään kyse, koska maa yrittää muuttaa neuvoston sääntöjä samalla, kun se on jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta eikä ole osallistunut kokouksiin.

– Me näemme tämän tapana heikentää instituutiota. Tällaisena aikana meidän pitäisi puolustaa sen koskemattomuutta, sanoo Norjan Helsinki-komiteassa varapääsihteerinä työskentelevä Ekelöve-Slydal STT:lle.

Hän muistuttaa, että Euroopan neuvoston tehtävänä on velvoittaa jäseniään noudattamaan demokratian pelisääntöjä ja ihmisoikeuksia.

– Tällä tavalla Venäjä pyrkii heikentämään velvoittavuutta.
Vastauksena muiden maiden pitäisi hänen mielestään nostaa omia jäsenmaksuosuuksiaan, jotta järjestö ei heikentyisi.

Maat Azerbaidzhanista, Turkkiin, Venäjään ja EU-maihin etsivät Euroopan neuvostossa yhteistä näkemystä ihmisoikeuksista, mikä ei ole aina helppo tehtävä.

Suurlähettiläs Mattila-Budichin mukaan järjestön suuri arvo on se, että kaikki jäsenet ovat sitoutuneet Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Siihen on kirjattu monia yleisiä periaatteita oikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistä sananvapauteen.

– Kansalaisilla on turva, että he voivat valittaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, Mattila-Budich muistuttaa.

Venäjän on katsottu rikkoneen ihmisoikeussopimusta muun muassa Pussy Riot -aktivistiryhmän tuomiossa ja toimittaja Anna Politkovskajan murhatutkinnassa.

Venäjän näkökulmasta järjestön oikeutusta heikentänee kuitenkin se, että maa ei ole enää mukana valitsemassa sen korkeita päättäjiä.
Parlamentaarinen yleiskokous valitsee niin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomarit, ihmisoikeusvaltuutetun kuin järjestön pääsihteerinkin.

– Kukaan ei halua Venäjän lähtevän. Me pyrimme sellaiseen ratkaisuun, että maa säilyy jäsenenä, Mattila-Budich sanoo.