x

”Venäjän rooli konfliktin pahenemisessa on täysin kiistaton”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Syyrian konflikti on muuttunut huonosta painajaiseksi, arvioi ulkoministeri Timo Soini (ps.).

Soini sanoo olevansa huolissaan siitä, että konflikti pitkittyy tulitaukosopimuksesta huolimatta. Kansainvälisissä neuvotteluissa sovittiin viime viikolla, että sotatoimet keskeytetään Syyriassa viikon kuluessa.

Toistaiseksi taistelut eivät ole tauonneet. Soinin mukaan Venäjän rooli konfliktin pahenemisessa on täysin kiistaton. Ulkoministerin mukaan Venäjän ilmaiskut ovat avanneet Syyrian hallinnolle mahdollisuuden vallata lisää alueita maan pohjoisosissa.

AVAINSANAT

Clinton republikaanien terveydenhuoltouudistuksen epäonnistumisesta: Voitto kaikille amerikkalaisille

Kuva: LEHTIKUVA / Getty Images / AFP Justin Sullivan

Yhdysvalloissa demokraattien presidenttiehdokkaana ollut Hillary Clinton on kutsunut republikaanien terveydenhuoltouudistuksen epäonnistumista voitoksi kaikille amerikkalaisille.

Clinton julkaisi aiheeseen liittyen useita tviittejä sen jälkeen, kun republikaanipuolue veti lakiesityksensä pois juuri ennen edustajainhuoneen äänestystä siitä.

Clinton sanoo muun muassa, että asia oli voitto kaikille, jotka uskovat, että edullinen terveydenhuolto on ihmisoikeus. Clinton sanoo kuitenkin myös, ettei taistelu ole vielä ohi.

Lisäksi Clinton tviittasi tarinoita ihmisistä, joihin uudistuksen toteutuminen olisi hänen mukaansa vaikuttanut epäedullisella tavalla.

CNN:n mukaan edustajainhuoneen puhemies Paul Ryan ilmoitti puoluetovereilleen, etteivät republikaanit yritä enää uudistaa terveydenhuoltoa tällä istuntokaudella.

Terveydenhuoltouudistuksen tavoite oli korvata edellisen presidentti Barack Obaman Obamacarena tunnettu terveydenhuoltojärjestelmä.

Washington Postin mukaan presidentti Donald Trump oli yrittänyt painostaa republikaaniedustajia äänestämään esityksen puolesta ilmoittamalla, että jos nyt käsittelyssä oleva lakiesitys ei mene läpi, hänen puolestaan Obamacare saa jäädä voimaan.

Obamacaren peruminen oli yksi republikaanien tärkeimpiä vaalilupauksia. Myös Trump lupasi omassa kampanjassaan korvata sen paremmalla järjestelmällä.

Päiväkoteihin ja kouluihin halutaan kotimaista ruokaa, vaikka hankintahinta nousisi

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Kuntien kotimaisilla elintarvikehankinnoilla vahva tuki: Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta haluaa kotimaista ruokaa kuntien keittiöihin

Suomalaisista 90 % haluaa, että kunnan, esimerkiksi päiväkotien ja koulujen, elintarvikehankinnoissa suositaan kotimaista ruokaa, vaikka se nostaisi hankintahintaa.

Seitsemän prosenttia ei suosisi kotimaista ja kantaansa ei osaa kertoa 3 % vastaajista, selviää Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n Taloustutkimuksella tammikuussa teettämästä kyselytutkimuksesta.

–  Tämä on vahva viesti kuntapäättäjille: suomalaiset haluavat, että kunnan keittiöissä tarjotaan kotimaista ruokaa. Kuntapäättäjät ja hankinnoista vastaavat virkamiehet eivät saa enää piiloutua EU:n tai hankintalain taakse. Keinot kotimaisten elintarvikkeiden lisäämiseen ovat olemassa, jos niitä vain halutaan käyttää, SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen sanoo.

Kyselytutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy puhelinhaastatteluina 16.–17.1.2017 ja 23.–24.1.2017. Tutkimusta varten haastateltiin yhteensä 1005 henkilöä, jotka edustavat Suomen 15–79-vuotiasta väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen virhemarginaali on noin ± 3,2 prosenttiyksikköä.

Tutkimukseen osallistuneilta kysyttiin: ”Pitäisikö kunnan, esimerkiksi päiväkotien ja koulujen, elintarvikehankinnoissa mielestänne suosia kotimaisia tuotteita, vaikka se nostaisi hankintahintaa?”.

Keskustelua aiheesta

60-vuotias EU juhlii lauantaina – isona muutoksena eritahtisuuden hyväksyminen

Kuva: Getty Images

Rooman Capitolium-kukkula on taas historiallisten tapahtumien näyttämönä, kun 27 EU-johtajaa kokoontuvat lauantaina juhlimaan 60-vuotiasta EU:ta.

Roomassa allekirjoitettiin 60 vuotta sitten sopimukset, joilla Euroopan talousyhteisö perustettiin. Eurooppa oli ollut pitkään sodan kierteessä ja taloudellisen yhteistyön toivottiin olevan keino sen katkaisemiseksi.

EU-päämiehet kilistelevät lauantaina prosecco-lasejaan ja muistelevat menneitä, mutta virallisia keskusteluita ei ole tarkoitus käydä.

Roomassa allekirjoitetaan julistus, jonka sisällöstä on neuvoteltu jo ennen juhlaa. 27 EU-maata ovat käyneet keskustelua unionin tulevaisuudesta viime kesästä eli brittien kansanäänestyksestä lähtien.

Nyt valmiina on puolentoista sivun paperi, jossa hahmotetaan EU:n tulevaisuutta ilman Britanniaa.

Yhtenäisyyttä on viime päivinä nakertanut se, että Puola ja Kreikka ovat esittäneet varaumiaan jo valmiiksi riisuttuun tekstiin.

EU:n toimintaa voidaan parantaa.

Samaan aikaan kun päämiehet tapaavat Conservatorin palatsissa, kokoontuvat EU-mieliset kansalaisjärjestöt ja poliittiset ryhmät lähettyvillä omaan juhlaansa.

Rooman keskustaan odotetaan järjestäjien mukaan jopa 10 000 ihmistä, jotka marssivat Rooman historiallisessa keskustassa.

– Haluamme tuoda yhteen kaikki sellaiset tahot, jotka tukevat demokraattista, avointa ja reilua EU:ta, European movement -verkoston johtaja Petros Fassoulas kertoi perjantaina Roomassa.

Euroopan vihreiden toisen puheenjohtajan Monica Frassonin mielestä 60-vuotispäivä on EU:lle iso juhla, kaikista unionin vioista huolimatta.

EU-myönteisten marssijoiden joukkoon mahtuu federalistia ja maltillisempaa kulkijaa. Frassonin mukaan yhteisenä viestinä on, että EU on yhä tärkeä ja sitä pitää kehittää.

– Isoin haaste on vakuuttaa ihmiset siitä, että EU:n purkaminen ei ole ainoa vaihtoehto, vaan sen toimintaa voidaan myös parantaa.

Euroopan marssilla halutaan järjestäjien mukaan muistuttaa, että EU:n tulevaisuutta ei määritellä vain suljettujen ovien takana. Tarkoituksena on vedota sen puolesta, että maat pysyisivät yhdessä eivätkä sortuisi ajamaan vain omaa etuaan.

Yhdessä eteenpäin, joskus eri tahtiin.

EU-johtajat kokoontuvat lauantaina samassa salissa, jossa Rooman-sopimukset allekirjoitettiin vuonna 1957. Tuolloin mukana olivat EU:n perustajamaat Belgia, Saksa, Ranska, Italia, Luxemburg ja Alankomaat.

Nyt annetavassa julistuksessa listataan, mitä Euroopan unioni on saanut aikaan, mitä ongelmia sillä on ja mitä pitäisi tehdä.

Tulevaisuuden visio kuului luonnosten mukaan: Maat menevät yhdessä eteenpäin, mutta joskus on tarpeen hyväksyä myös eteneminen eri tahtiin.

Eritahtisuuden hyväksyminen on julistuksen isoin uusi asia. Tähän asti maat ovat pitäneet tiukasti kiinni siitä, että pysyäkseen yhtenäisenä kaikkien on sitouduttava samoihin uudistuksiin.

Ristiriidat jäsenvaltioiden välillä ovat kuitenkin johtaneet siihen, että unioni on menossa eteenpäin nopeimpien johdolla. Tämä tehdään muuttamatta perussopimuksia ja siten, että kaikilla jäsenmailla pysyy mahdollisuus osallistua uudistuksiin myöhemmin.

Suomen toiveesta julistukseen tehtiin kirjaus yhteisten sääntöjen noudattamisesta. Kirjauksen mukaan EU:sta tulee entistä vahvempi yhtenäisyyden, solidaarisuuden ja sääntöjen noudattamisen avulla.

Twitter kysyy ammattikäyttäjiltään: Olisitko valmis maksamaan 4,60 euroa kuussa

Kuva: Lehtikuva

Sosiaalisen median viestipalvelu Twitter vahvistaa harkitsevansa maksullisen palvelun luomista. Tarkoitus olisi antaa ammattimaisille käyttäjille paremmat työvälineet.

Yhtiö kehittää uutta versiota TweetDeck-sovelluksestaan, jota voi käyttää useampien tilien hallintaan. Joillekin palvelun käyttäjille on tällä viikolla lähetetty kysely asiasta.

Vastaajilta kysytään, olisivatko he valmiita maksamaan kehittyneemmästä palvelusta esimerkiksi 4,99 dollaria (noin 4,60 euroa) kuukaudessa.

Twitter ei ole kertaakaan olemassaolonsa aikana yltänyt voitolliseen tulokseen. Käyttäjien määrä on jämähtänyt 300 miljoonaan, selvästi pienemmäksi kuin Facebookilla tai Instagramilla. Palvelun myynnistä ulkopuoliselle ostajalle on spekuloitu ahkerasti.

Keskustelua aiheesta

Toinen ehdokas Helsingin piispanvaaliin

Kuva: Kirkon kuvapankki / Aarne Ormio

Helsingin yliopiston sosiaalietiikan professori, TT Jaana Hallamaa  on toinen ehdokas Helsingin hiippakunnan piispanvaalissa.

Valitsijayhdistys jätti vaaliasiakirjat tuomiokapituliin 24.3.2017.

Jaana Hallamaa vihittiin papiksi vuonna 1993. Hänen työuransa on käsittänyt useita yliopistotehtäviä. Teologisen tiedekunnan sosiaalietiikan professorina Hallamaa on toiminut vuodesta 2002. Hallamaa on myös kirkolliskokousedustaja.

Ehdokasasettelu alkoi 15.3. ja päättyy 15.5. Vaalit käydään 16.8.

Uusi piispa vihitään virkaansa 12.11. Helsingin tuomiokirkossa. Hän aloittaa virassaan 1.11., jolloin nykyinen Helsingin piispa Irja Askola jää eläkkeelle.

Aiemmin ehdolle piispanvaaliin on asetettu Kallion seurakunnan kirkkoherra Teemu Laajasalo.