Venäläisten joukkopako maasta on kiihtynyt sen jälkeen, kun Venäjän presidentti Vladimir Putin julisti “osittaisen mobilisaation”. Lähteneiden tarkka määrä ei ole tiedossa, mutta mediatietojen mukaan maasta on lähtenyt yli 200  000 ihmistä. Maassa on myös liikkunut huhuja, joiden mukaan rajat suljettaisiin kokonaan armeijaikäisiltä miehiltä, vaikka Kremlin mukaan päätöstä ei ole tehty.

Vaikka Venäjä itse sulkisi rajansa, joutuvat EU-maat joka tapauksessa pohtimaan, miten ne suhtautuvat EU-alueelle saapuneisiin venäläisiin, kun näiden viisumit umpeutuvat. Kysymys on, annetaanko venäläisille mahdollisuus hakea turvapaikkaa sotilaskarkuruuden perusteella, jos nämä sitä toivovat.

Eri EU-maiden linjaukset asiassa eroavat. Esimerkiksi Saksa on viestittänyt suhtautuvansa positiivisesti turvapaikan tarjoamiseen liikekannallepanoa pakeneville.

Uutistoimisto AP:n mukaan Ranskassa maan parlamentin ylähuoneen edustajat ovat todenneet, että Euroopalla on velvollisuus auttaa. 40 senaattorin mukaan rajojen sulkeminen voisi pelata Putinin pussiin ja toimisi EU:n arvoja vastaan.

SUOMESSA TÄMÄNHETKISEN lainsäädännön mukaan pelkkä liikekannallepano tai asevelvollisuus ei riitä turvapaikkaperusteeksi. Turvapaikkahakemukset käsitellään yksilökohtaista harkintaa tehden Maahanmuuttovirastossa.

Sisäministeriön maahanmuutto-osaston päällikkö Minna Hulkkonen kertoi tiistaina STT:lle, että turvapaikkaan voi olla peruste esimerkiksi, jos voidaan todeta, että asevelvollisuudesta kieltäytyvään kohdistuisi poliittista vainoa. Suojeluun voi myös olla perusteita, jos asepalveluksessa joutuu tekemään esimerkiksi sotarikoksia.

Tiukinta linjaa suhteessa sotakarkureihin ovat ajaneet Baltian maat ja Puola, jotka ovat ajaneet koko Venäjän hyökkäyssodan ajan tiukempaa Venäjä-politiikkaa.

Ne ovat sulkeneet rajansa venäläisiltä turisteilta jo aiemmin. Myös Venäjän mobilisaatiota pakenevia kohtaan niiden asenne on ollut nihkeä. Ne ovat linjanneet, että eivät lähtökohtaisesti katso pelkän liikekannallepanon pakenemisen olevan riittävä syy turvapaikalle.

-  Monet venäläisistä, jotka nyt pakenevat Venäjältä, hyväksyivät ukrainalaisten tappamisen eivätkä protestoineet aiemmin. Ei ole oikein pitää heitä tietoisina sodan vastustajina. Heidän päästämiseensä EU-alueelle liittyy merkittäviä riskejä. EU:n ulkopuolella on myös monia paikkoja, jonne he voivat mennä, linjasi esimerkiksi Latvian ulkoministeri Edgars Rinkevics Twitterissä.

BALTIAN MAAT ovat jättäneet kuitenkin auki mahdollisuuden hakea viisumia muilla humanitaarisilla perusteilla. Tämä koskisi esimerkiksi ihmisoikeusaktivisteja.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel on toivonut EU:lta yhteistyötä asian ratkaisuun. Hänen mukaansa Kremlin päätös liikekannallepanosta on muuttanut tilannetta.

-  EU:n tulisi osoittaa avoimuutta heille, jotka eivät halua joutua hyväksikäytetyksi Kremlin päämäärien edistämiseksi, Michel sanoi Politico-lehdelle.

-  Mielestäni perusperiaatteena tulisi olla, että EU ottaa vastaan heitä, jotka ovat vaarassa poliittisten mielipiteidensä vuoksi, hän lisäsi.

EU-suurlähettiläät tapasivat maanantaina Brysselissä asian tiimoilta, kertoo Politico. Kokouksessa etsittiin ratkaisuja tilanteeseen.

Lehden mukaan yksi EU:n sisällä esillä ollut vaihtoehto on ollut humanitaarinen viisumi, joka myönnettäisiin tietyille Venäjältä saapuville henkilöille varsinaisen turvapaikan tai pakolaisstatuksen sijasta.

EU-KOMISSIO on kertonut seuraavansa tilannetta. Komission maahanmuuttoasioiden edustaja Anitta Hipper on todennut, että vaikka EU-alueelta on oikeus hakea turvapaikkaa, sitä ei myönnetä automaattisesti  -  etenkin, jos asia voi aiheuttaa turvallisuusriskejä.

-  Meidän tulee tarkastella tilannetta turvallisuuden ehdoilla ja ottaa geopoliittiset huolet huomioon, Hipper sanoi uutistoimisto AFP:n mukaan.

EU-komission mukaan venäläisten voimassaolevien viisumien määrä EU-alueelle on alle miljoona. Tarkkaa lukemaa komissio ei sivuillaan kerro.

Viime vuonna eli ennen Venäjän laajamittaista hyökkäyssotaa Ukrainaan eniten Schengen-viisumeita venäläisille myönsi Kreikka. Suomi oli neljännellä sijalla, selviää ulkoministeriön muistiosta.

Ulkoministeriön mukaan Suomessa oli heinäkuuhun 2022 mennessä tehty noin 72  000 viisumipäätöstä, joista turisteja oli hieman alle 58  000.