Venäläisyys näkyy Putinin vierailussa – Punkaharju teki vaikutuksen jo Aleksanteri I:een

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Presidentit käyvät keskustelut historiallisessa Hotelli Punkaharjussa.

Ensi viikon torstaina Suomeen saapuvan Venäjän presidentti Vladimir Putinin vierailu järjestetään varsin venäläishenkisissä puitteissa. Presidentti Sauli Niinistön ja Putinin viralliset keskustelut käydään Hotelli Punkaharjulla, ja kulttuuriohjelmassa on Tshaikovskin Jolanta-ooppera. Esitys on maineikkaan venäläisen Bolshoi-teatterin vierailuteos.

Helsingin yliopiston dosentti ja historioitsija Jyrki Paaskoski asuu vain viiden minuutin venematkan päässä hotellista, jossa Putin ja Niinistö käyvät viralliset keskustelut. Hän tietää kertoa, että hotelli oli aikanaan metsänvartijantalo. Keisari Aleksanteri I kävi Punkaharjulla jo vuonna 1803. Alue on ollut Uudenkaupungin rauhan jälkeen osa Venäjää jo vuodesta 1721.

– Hän oli tekemässä sotilaallista tarkastusta Punkaharjulla, ja siinä yhteydessä hän päätti, että harju on suojeltava kaskeamiselta, Paaskoski kertoo.

Punkaharjulla oli aikanaan myös venäläinen varuskunta.

Myöhemmin keisarillinen senaatti muodosti Museoviraston mukaan Punkaharjusta valtion kruununpuiston vuonna 1840 keisarin suojelupäätöksen pohjalta.

– Sinne rakennettiin kaksi metsänvartijan taloa, joista pohjoinen on nykyisen Hotelli Punkaharjun vanha historiallinen ydin. Siinä oli kolme huonetta matkustajille ja metsänvartijan tilat.

Molemmat talot valmistuivat Museoviraston tietojen mukaan vuonna 1845.

– Siitä tuli hotelli vasta vuonna 1880, jolloin metsänvartija muutti rakennuksesta pois ja valtio vuokrasi laajennetun rakennuksen hotelli-ravintoloitsija-yrittäjille.

Aleksanterin seuraaja Nikolai I:n osuus hotellin perustamisessa on epäselvä, mutta ainakin välillisesti hänelläkin on osuus hotellin perustamisessa.

– Raha-asiat vietiin aina eteenpäin keisarille vahvistettavaksi. En ole varma, onko asia mennyt keisarille asti, mutta keisarillinen senaatti on tehnyt päätöksen myös metsänvartijoiden talojen rakentamisesta ja myös myöhemmistä laajennuksista.

Punkaharjun alueella on perinteisesti jo 1800-luvulla käynyt paljon venäläisiä matkailijoita, muun muassa kirjailijoita, kuvataiteilijoita ja tiedemiehiä.

– Alue on ollut Venäjällä hyvin tunnettu jo ennen ensimmäistä maailmansotaa. Putinin esikunnassa on varmasti myös ihmisiä, jotka tietävät paikan historian, Paaskoski sanoo STT:lle puhelimitse.

He puhuvat, mistä haluavat puhua.

Presidentti Niinistön viestintäpäällikkö Katri Makkonen kertoo STT:lle paikanvalinnasta, että Bolshoi-teatterin vierailun vuoksi Savonlinna oli sopiva valinta juuri Venäjän presidentin vierailulle.

– Punkaharju puolestaan on suomalaista kansallismaisemaa ja tarjoaa myöskin järjestelyiden, muun muassa turvallisuuden ja logistiikan, kannalta sopivat puitteet, Makkonen kertoo.

Makkonen sanoo, että paikanvalinnan syy on kuitenkin ennen kaikkea käytännöllinen, mutta luonto ja historia ovat hyvä lisä.

Vierailu on ollut esillä myös Venäjän mediassa. Muun muassa venäläisellä Lenta.ru-sivustolla kerrotaan Suomen itsenäisyyden juhlavuoteen sidotusta presidentin vierailusta. Kreml tiedotti keskiviikkona, että vierailun asialistalla ovat maiden välinen yhteistyö kaupallis-taloudellisissa, kulttuuris-humanitäärisissä ja ympäristöä koskevissa asioissa. Samalla on tarkoitus vaihtaa mielipiteitä tärkeistä alueellista ja kansainvälisistä kysymyksistä.

– Asialista on laaja, mutta he puhuvat, mistä haluavat puhua, Makkonen kertoo.

Vierailuajaksi on merkitty vain 27. päivä heinäkuuta. Putin vieraileekin Suomessa vain päiväseltään.

– Putinin ei ole tarkoitus yöpyä Suomessa, Makkonen sanoo.

Niinistö ja Putin tapasivat viimeksi maaliskuussa Venäjällä arktisessa konferenssissa. Putin vieraili Suomessa viime vuoden heinäkuussa, kun presidentit tapasivat Kultarannassa.

Valtiovierailun turvallisuusjärjestelyistä vastaavan poliisin mukaan vierailu aiheuttaa liikennerajoitteita Savonlinnan seudulla tie-, vesi- ja ilmaliikenteessä.

Poliisi tiedottaa, että turvallisuusjärjestelyt näkyvät tieliikenteessä Savonlinnan seudulla sekä kaupungin keskustassa ja voivat aiheuttaa liikenteen ajoittaista ruuhkautumista.

STT–OLLI-PEKKA PAAJANEN

Näin kansa arvioi kuntaa työnantajana: Turvallinen, mutta palkkataso vaatimaton

Kuva: Kari Hulkko

Kansalaiset arvioivat, että kunta on työnantajana turvallinen ja työolosuhteet kunnissa ovat hyvät. Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselyyn vastanneiden mielestä kunta-alan palkkataso on kuitenkin vaatimaton.

Vastanneet arvioivat myös, että henkilöstön vaikutusmahdollisuudet työhön, mahdollisuudet edetä uralla ja kunta-alan töiden tuottavuus ja tehokkuus ovat kehnonpuoleisia. Lähes joka toinen vastaaja arvioi, että kunta-alan palkkataso on lähinnä huono. Monet vastaajista katsoivat kuitenkin, että kunta-alan palkkaus on riittävän hyvä.

Kunta-alan työolosuhteita piti erittäin tai melko hyvinä 64 prosenttia vastaajista. Lähes yhtä moni arvioi, että kunta-alan työpaikat ovat varmoja ja pysyviä, ja että sukupuolten tasa-arvo toteutuu hyvin.

Kyselyssä tiedusteltiin myös kunta-alan työntekijöiden näkemyksiä. Kuntatyöntekijät pitivät suurimpina ongelmina palkkausta, mahdollisuuksia edetä uralla ja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia. Kuntien palveluksessa olevista lähes joka toinen on tyytymätön esimiestyöhön ja johtamiseen.

Kantar TNS:n kyselyyn vastasi yhteensä 1 000 ihmistä. Virhemarginaali on vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

”Epäilin, pärjääkö uusi filmatisointi edeltäjille, mutta joudun sanomaan” – Heinäluoma antoi arvionsa uudesta Tuntemattomasta

Kuva: Tommi Hynynen © Elokuvaosakeyhtiö Suomi 2017

SDP:n kansanedustajat ovat vakuuttuneita Aku Louhimiehen ohjaamasta uudesta Tuntemattoman sotilaan versiosta.

Eero Heinäluoma kehuu elokuvaa Facebookissa mielettömän hienoksi ja koskettavaksi.

– Epäilin, pärjääkö uusi filmatisointi edeltäjille, mutta joudun sanomaan: Tuntematon on VUODEN elokuva, Heinäluoma päivittää.

Kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta on myös pitänyt näkemästään.

– Kävimme eduskunnan kanssa katsomassa uuden Aku Louhimiehen ohjaaman Tuntemattoman sotilaan. Itketti, vavisutti, kosketti. Elokuva tulee jäämään suurten elokuvien joukkoon. Kiitos ja valtavasti onnitteluja kansallistarinamme hienosta toteutuksesta.

Kansanedustaja Sirpa Paateron mielestä Louhimiehen Tuntematon sotilas on vaikuttava ja riittävästi erilainen.

Keskustelua aiheesta

Sipilä Suomen Yrittäjien juhlassa: Paikallisessa sopimisessa mentävä eteenpäin

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) jakoi Valtakunnallisten yrittäjäpäivien pääjuhlassa Suomen Yrittäjien huolen siitä, että paikallisessa sopimisessa ei ole päästy riittävästi eteenpäin.

– Asioita pitää pystyä sopimaan enemmän yrityksen sisällä. Se on päivän selvä asia. Suomi on paikallisessa sopimisessa kaukana jäljessä kilpailijamaitaan, Sipilä sanoi valtioneuvoston tiedotteen mukaan.

– Suomen on ol­ta­va ket­te­räm­pi ja no­pe­am­pi sel­viy­ty­mään eteen tulevista haasteista. Heti kun Suomi100 -juhlat loppuvat, järjestän 8. joulukuuta seminaarin Kohti seuraavaa sataa. Tilaisuudessa etsitään Suomen tärkeimmät kysymykset 2020-luvulle, seuraavalle sadalle vuodelle. Nyt haetaan oikeita kysymyksiä. Haastan Suomen Yrittäjät tuomaan niitä.

– Minulle on äärimmäisen tärkeää, että tämä hallitus jatkaa Suomen uudistamisen ja kehittämisen tiellä koko kautensa loppuun. Kinttaat eivät saa pudota, vaan ta­lous ja työl­li­syys on saa­ta­va kes­tä­väl­le poh­jal­le ja julkinen talous tasapainoon, Sipilä sanoi.

Suomen Yrittäjien Valtakunnallisten yrittäjäpäivien pääjuhla järjestettiin Joensuussa lauantai-iltana 21.10.2017.

Keskustaedustaja haukkuu oman ministerinsä Hämeen Sanomissa, varoittaa sotesta: ”Ei enää koskaan rakenneta takaisin”

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Koko sote-uudistus voi vielä kaatua, arvioi keskustan kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila Hämeen Sanomissa. Hän epäilee, että perustuslakivaliokunta saattaa suhtautua hyvin kriittisesti siihen, että maakunta saisi päättää asiakasseteleiden käytöstä erikoissairaanhoidossa.

– Kylmä tosia-asia on, että jos nyt ajamme julkisen terveydenhuollon alas, sitä ei enää koskaan rakenneta takaisin.

Anttila epäilee, että lääkärit kaikkoavat julkiselta puolelta yksityisiin firmoihin. Anttilan mukaan hallituksen sote-uudistuksesta voi seurata myös maaseudun ja kaupungin epätasa-arvo, koska yritykset eivät syrjäseuduille tahdo.

– Tässä yritetään nyt kerralla niin suurta palaa ja niin monimutkaista järjestelmää, ettei tätä välttämättä senkään takia onnistuta viemään käytäntöön, Anttila sanoo Hämeen Sanomille.

Hänen mielestään sote pitäisi valmistella parlamentaarisesti.

Anttilan mielestä Sipilän (kesk.) hallituksen lainvalmistelun ongelmat johtuvat poliitikoista, ei valmistelevista virkamiehistä.

Keskustan kannatusta puolestaan syö hänen mukaansa sote-uudistusten vaikeuksien kaatuminen nimenomaan keskustalaisten vastuuministerien syliin. Hän on päivittänyt samasta asiasta myös Twitterissä.

Anttila ei kavahda antaa Hämeen Sanomissa kritiikkiä myöskään puolueen omalle ministerille, perhe- ja peruspalveluministerinä kesään saakka toimineelle Juha Rehulalle.

Anttila toteaa Rehulan tehneen terveydenhuoltolain, jolla ajettiin alas aluesairaaloiden anestesialeikkaustoiminta.

– Se oli erittäin iso virhe, joka iskee keskustan vahvoille kannatusalueille.

– Pahinta oli, ettei Rehula prosessoinut sen enempää keskustan eduskuntaryhmän, aluesairaalaväen kuin niiden palvelujen käyttäjienkään kanssa sitä, mitä muutoksia on tulossa. Me emme puolueessa katso hyvällä sellaista politiikkaa, jolla ajetaan alas seutukuntien elinvoimaa. Ja Rehulan päätös oli mitä suurimmassa määrin juuri sitä, Anttila sanoo Hämeen Sanomille.

Ville Niinistö Facebookissa: Natsiaatteelle ei ole sijaa Suomessa – ”Tasa-arvon edistäminen, jos jokin, on suomalaista”

Kuva: Lehtikuva

Tampereen keskustassa oli tänään Pohjoismaisen vastarintaliikkeen (PVL) ja heitä vastustaneiden ryhmittymien mielenosoitukset.

Vihreiden entinen puheenjohtaja, kansanedustaja Ville Niinistö ottaa kantaa Facebookissa.

Hän kirjoittaa, että ”Pohjoismaisen vastarintaliikkeen tavoite on tarvittaessa väkivallankin keinoin kumota demokratia, kansallisvaltiomme ja perustaa pohjoismainen natsivaltio”.

– Natsivaltioissa ei ole tilaa, tai ihmisoikeuksia, lopulta kenellekään muille kuin natseille.

Niinistön mukaan tällaiselle kiihotukselle oikeusvaltiota vastaan ei pitäisi olla demokraattisessa ja moniarvoisessa Suomessa tilaa.

– Hallitus on puhunut vastarintaliikkeen kieltämisestä, mutta mitään ei ole tapahtunut. Hallitus on puhunut vihapuheeseen puuttumisesta, mutta organisoitua rasistista liikehdintää se ei ole rikoslakiin ottanut. Rasismi rikoslakiin -aloite sitä esittää, ja sille moni oikeusoppinutkin on antanut tukensa: oikeusvaltion pitäisi puolustaa jokaista jäsentään systemaattiselta syrjinnältä, jollaista ylivaltaa natsit tavoittelevat.

Niinistö tarkastelee historiaa ja sitä, miten 1930-luvulla torjuttiin äärioikeiston kumouspyrkimykset, talvisodassa kaikkien aateryhmien suomalaiset puolustivat yhdessä maataan ja ihmisten vapautta ulkoiselta uhalta. Sotien jälkeen demokratia kesti myös kommunistisen kumouksen uhan.

– Niinä vuosina me suomalaiset opimme myös sen, että hyvinvointivaltion rakentaminen ja heikompiosaisten nostaminen köyhyydestä osallisuuteen on paras tapa pitää kansa yhtenäisenä ja suojata demokratiaa. Se opetus on vastuullisten päättäjien muistettava tänäkin päivänä. Ihmisiä vastakkainasettelevassa natsiaatteessa ei sen sijaan ole mitään isänmaallista.

– Sillä tasa-arvon edistäminen, jos jokin, on suomalaista. Tämä maa kuuluu jokaiselle suomalaiselle, ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Pidetään siitä kiinni ja laitetaan organisoitu rasismi rikoslakiin. Natsiaatteelle ei ole sijaa Suomessa, Niinistö päättää.

 

STT:n mukaan neljä ihmistä otettiin lauantaina Tampereella kiinni uusnatsien ja vastamielenosoittajien mielenilmausten yhteydessä. Poliisi tutkii vastamielenosoittajien toimia epäiltynä väkivaltaisena mellakkana.

Uusnatsistisen Pohjoismaisen vastarintaliikkeen mielenosoittajat kokoontuivat aluksi Laukontorille, josta he lähtivät marssimaan Tampereen keskustan läpi oikeustalolle. Tampere natseja vastaan -vastamielenosoitus puolestaan kokoontui Keskustorille.

Vastamielenosoitusta pitäneet ryhmittymät pyrkivät hyökkäämään uusnatseja vastaan muun muassa Hämeensillalla ja Satakunnansillalla, kerrottiin Sisä-Suomen poliisista. Osa mielenosoittajista heitteli paukkupommeja toisia mielenosoittajia ja poliiseja kohden. Kukaan ei tiettävästi loukkaantunut.