tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

Venäläisyys näkyy Putinin vierailussa – Punkaharju teki vaikutuksen jo Aleksanteri I:een

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Presidentit käyvät keskustelut historiallisessa Hotelli Punkaharjussa.

Ensi viikon torstaina Suomeen saapuvan Venäjän presidentti Vladimir Putinin vierailu järjestetään varsin venäläishenkisissä puitteissa. Presidentti Sauli Niinistön ja Putinin viralliset keskustelut käydään Hotelli Punkaharjulla, ja kulttuuriohjelmassa on Tshaikovskin Jolanta-ooppera. Esitys on maineikkaan venäläisen Bolshoi-teatterin vierailuteos.

Helsingin yliopiston dosentti ja historioitsija Jyrki Paaskoski asuu vain viiden minuutin venematkan päässä hotellista, jossa Putin ja Niinistö käyvät viralliset keskustelut. Hän tietää kertoa, että hotelli oli aikanaan metsänvartijantalo. Keisari Aleksanteri I kävi Punkaharjulla jo vuonna 1803. Alue on ollut Uudenkaupungin rauhan jälkeen osa Venäjää jo vuodesta 1721.

– Hän oli tekemässä sotilaallista tarkastusta Punkaharjulla, ja siinä yhteydessä hän päätti, että harju on suojeltava kaskeamiselta, Paaskoski kertoo.

Punkaharjulla oli aikanaan myös venäläinen varuskunta.

Myöhemmin keisarillinen senaatti muodosti Museoviraston mukaan Punkaharjusta valtion kruununpuiston vuonna 1840 keisarin suojelupäätöksen pohjalta.

– Sinne rakennettiin kaksi metsänvartijan taloa, joista pohjoinen on nykyisen Hotelli Punkaharjun vanha historiallinen ydin. Siinä oli kolme huonetta matkustajille ja metsänvartijan tilat.

Molemmat talot valmistuivat Museoviraston tietojen mukaan vuonna 1845.

– Siitä tuli hotelli vasta vuonna 1880, jolloin metsänvartija muutti rakennuksesta pois ja valtio vuokrasi laajennetun rakennuksen hotelli-ravintoloitsija-yrittäjille.

Aleksanterin seuraaja Nikolai I:n osuus hotellin perustamisessa on epäselvä, mutta ainakin välillisesti hänelläkin on osuus hotellin perustamisessa.

– Raha-asiat vietiin aina eteenpäin keisarille vahvistettavaksi. En ole varma, onko asia mennyt keisarille asti, mutta keisarillinen senaatti on tehnyt päätöksen myös metsänvartijoiden talojen rakentamisesta ja myös myöhemmistä laajennuksista.

Punkaharjun alueella on perinteisesti jo 1800-luvulla käynyt paljon venäläisiä matkailijoita, muun muassa kirjailijoita, kuvataiteilijoita ja tiedemiehiä.

– Alue on ollut Venäjällä hyvin tunnettu jo ennen ensimmäistä maailmansotaa. Putinin esikunnassa on varmasti myös ihmisiä, jotka tietävät paikan historian, Paaskoski sanoo STT:lle puhelimitse.

He puhuvat, mistä haluavat puhua.

Presidentti Niinistön viestintäpäällikkö Katri Makkonen kertoo STT:lle paikanvalinnasta, että Bolshoi-teatterin vierailun vuoksi Savonlinna oli sopiva valinta juuri Venäjän presidentin vierailulle.

– Punkaharju puolestaan on suomalaista kansallismaisemaa ja tarjoaa myöskin järjestelyiden, muun muassa turvallisuuden ja logistiikan, kannalta sopivat puitteet, Makkonen kertoo.

Makkonen sanoo, että paikanvalinnan syy on kuitenkin ennen kaikkea käytännöllinen, mutta luonto ja historia ovat hyvä lisä.

Vierailu on ollut esillä myös Venäjän mediassa. Muun muassa venäläisellä Lenta.ru-sivustolla kerrotaan Suomen itsenäisyyden juhlavuoteen sidotusta presidentin vierailusta. Kreml tiedotti keskiviikkona, että vierailun asialistalla ovat maiden välinen yhteistyö kaupallis-taloudellisissa, kulttuuris-humanitäärisissä ja ympäristöä koskevissa asioissa. Samalla on tarkoitus vaihtaa mielipiteitä tärkeistä alueellista ja kansainvälisistä kysymyksistä.

– Asialista on laaja, mutta he puhuvat, mistä haluavat puhua, Makkonen kertoo.

Vierailuajaksi on merkitty vain 27. päivä heinäkuuta. Putin vieraileekin Suomessa vain päiväseltään.

– Putinin ei ole tarkoitus yöpyä Suomessa, Makkonen sanoo.

Niinistö ja Putin tapasivat viimeksi maaliskuussa Venäjällä arktisessa konferenssissa. Putin vieraili Suomessa viime vuoden heinäkuussa, kun presidentit tapasivat Kultarannassa.

Valtiovierailun turvallisuusjärjestelyistä vastaavan poliisin mukaan vierailu aiheuttaa liikennerajoitteita Savonlinnan seudulla tie-, vesi- ja ilmaliikenteessä.

Poliisi tiedottaa, että turvallisuusjärjestelyt näkyvät tieliikenteessä Savonlinnan seudulla sekä kaupungin keskustassa ja voivat aiheuttaa liikenteen ajoittaista ruuhkautumista.

STT–OLLI-PEKKA PAAJANEN

Sipilä: Oikeus elämään on yksityisyyden suojaa korkeampi perusoikeus

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Tiedustelulainsäädännön voimaan saamiseksi on ponnisteltava yli puoluerajojen, pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoo.

Sipilä puhui suurlähettiläskokouksessa Helsingissä.

Sipilä sanoi, että Turun tapahtumien jälkeen pitäisi olla perustuslain näkökulmasta selvää, että laki on saatava voimaan. Sipilä sanoi, että oikeus elämään on yksityisyyden suojaa korkeampi perusoikeus.

Sipilä kommentoi, ettei voi olla niin, että Suomi saa tietoja mahdollisesti vaarallisista henkilöistä ulkomailta ilman, että Suomi itse pystyisi tutkimaan henkilöitä.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Sipilä linjaa: On tehtävä kaikki, jotta voimme varmistaa, että Suomeen tulevat ovat aidosti hädänalaisista olosuhteista

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Pääministeri Juha Sipilän mukaan on tehtävä kaikki, jotta voimme varmistaa, että Suomeen tulevat ovat aidosti hädänalaisista olosuhteista.

Sipilä sanoo, että järjestelmän väärinkäyttäjät tunnistettava entistä aiemmin.

Sipilän mukaan terroriteoilla yritetään järkyttää yhteiskuntaa. Sipilä sanoo, että on yhtenäisesti tehtävä yritykset tyhjäksi. Tarvitaan kaikkien yhteistyötä, hän viestittää.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

SDP:n Torsti haluaa lisäpanostuksia ”kruununjalokivelle” – ”Summa on syytä ainakin kaksinkertaistaa”

Kuva: Ella Kaverma

SDP:n kansanedustaja Pilvi Torsti (sd.). vaatii panostuksia perusopetukseen. Tutkimukset ovat hänen mukaansa osoittaneet, että Helsingissä eriarvoistumiskehitykseen pureutunut linja toimii. Sitä pitää Torstin mukaan vahvistaa, kun päätetään seuraavan neljän vuoden tavoitteista ja raameista.

Torsti muistuttaa myös, että samalla on tarkasteltava peruskoulujen budjetteja kokonaisuutena. Viimeisen kahden vuoden leikkaukset ovat johtaneet monissa kouluissa aivan järjettömiin ratkaisuihin esimerkiksi koulukirjojen käytössä ja materiaalihankinnoissa.

– Peruskoulu on meidän kruununjalokivi. Sitä pitää vaalia. Meillä on huippuopettajat ja uudet opetussuunnitelmat. Resurssit opettajien päivittäiseen työhön pitää olla kunnossa. Nyt kaikilta osin niin ei ole.

– Tulen esittämään nuorten yhdenvertaisuutta vahvistavan rahoituksen lisäämistä. Lisäksi koko perusopetuksen budjettia pitää tarkastella niin, että Helsingin kouluista todella pidetään huolta. Meidän koulumme ovat maailman vertailussa todella tehokkaita, Torsti sanoo tiedotteessaan.

Helsinki maksaa vuodessa noin 1,6 miljoonaa lisärahaa vaativissa olosuhteissa toimiville kouluille. Lisärahan jaetaan koululaisten vanhempien koulutustason, perheiden tulotason sekä oppilaiden maahanmuuttajataustaisuuden perusteella.

– Summa on syytä ainakin kaksinkertaistaa. On selvää, että monikielisyys tekee opetuksesta vaativampaa ja tarvitaan esimerkiksi pienryhmiä. Jokainen käsittää, että tällainen toimintamalli on kaikkien etu.

Muun perusopetuksen rahoituksen osalta Torsti haluan kuulla kouluja ja opettajia.

– Uuden opetussuunnitelman puitteissa on tärkeää kuulla, mitä koulut tarvitsevat. Uskon, että kannattaa pyytää esityksiä, jotka tulevat suoraan kouluista ja opettajilta.

Torsti korostaa, että positiivisen diskriminaation määräraha, PD-raha, on keino, joka todella vaikuttaa koulujen tasa-arvon edistämisessä ja estää tutkitusti syrjäytymistä sekä eriarvoistumista. Tämä käy ilmi esimerkiksi juuri julkaistusta Mikko Sillimanin Vattille tekemästä tutkimuksesta ja Venla Berneliuksen tutkimuksista.

– Maailmalla tämä on asia, josta olen ylpeä. Muualla lisäpanokset satsataan usein niihin kouluihin, jotka jo muutenkin menestyvät. Me olemme tehneet toisen päin ja tulokset näkyvät.

– Toivon, että SDP:n pitkään ajama linja PD-rahoitusmallin laajentamisesta koko maahan saadaan nyt valtuustojen ohjelmiin ja ensi vuoden budjetteihin koko maassa. Erityisen tärkeää tämä on suuremmissa kaupungeissa, joissa koulujen eriytyminen asettaa nuoret eriarvoiseen asemaan.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Keskustalaiselta kansanedustajalta yllättävä parisuhde-perustelu kohuasiaan: ”Kannattaisi kokeilla”

Keskustan kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila arvioi, että koulujen lomakauden siirtäminen myöhemmäksi kesään voisi parantaa jopa parisuhteita matkailutaseesta puhumattakaan.

– Tiedän monia vanhempia, jotka joutuvat vuorottelemaan kesälomiaan koulujen ja päiväkotien loma-aikojen takia. Se verottaa vanhempien ja koko perheen yhteistä aikaa ja rassaa jopa parisuhteita, Anttila kertoo  tiedotteessaan.

Hän kannattaakin lämpimästi keskustalaisen elinkeinoministerin Mika Lintilän ehdotusta siitä, että loma-aikojen myöhentämistä kannattaisi selvittää.

– Asiaa kannattaisi kokeilla ja myös oma maakuntani Häme olisi siihen oivallinen alue. Toinen kokeilualue voisi olla profiililtaan toisenlainen, vaikkapa jo ehdotettu Kainuu, Anttila pohtii.

 

– Sitä paitsi Euroopassa asuvien suomalaisten perheiden sukulaiset ja lasten serkut ovat jo elokuussa täällä töissä ja koulussa. Mukavammin siinä sukulaisuussuhteetkin hoituisivat, kun olisi yhteistä aikaa, Anttila perustelee.

Risikko Demokraatille poliisien toiminnasta: ”Todistettavasti olisi tullut lisää uhreja”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Sisäministeri Paula Risikko (kok.) kommentoi Turun sarjapuukotusta Demokraatille illansuussa. Risikon mukaan hänellä ei ole päivällä tiedotustilaisuudessa kerrottuun nähden uutta tietoa asian tutkinnallisesta etenemisestä.

Esimerkiksi rikoksesta epäillyn ideologista taustaa ei ole Risikon tiedojen mukaan saatu vahvistettua.

– Ei ole. Tämä on tutkinnanjohtajan asia, en ota kantaa tutkintaan.

Viranomaisten toimintaa tapauksen hoitamisessa on kehuttu. Risikolla ei ole heti mielessään välittömiä kehitysehdotuksia siihen, miten puukotusten jälkeisen tilanteen hoitaminen eteni.

– Kun tällainen tapaus tulee, käydään vielä operatiivisen puolenkin analyysi – mutta nyt on kaikkein tärkeintä keskittyä tutkintaan.

Risikko toistaa myös Demokraatille kehut poliisin ensipartion toiminnalle Turussa.

– Se oli aivan vertaansa vailla. Vain muutama minuutti kesti, kun oltiin tekijän pakeilla. Todistettavasti tilanne olisi ollut sellainen, että olisi tullut lisää uhreja. Myös kansalaiset ovat tukeneet viranomaisen työtä, pyrkimällä estämään tätä henkilöä (puukottajaa). Se on rohkeuden osoitusta, turvallisuus tehdään yhdessä.

Kysymykseen, kehottaako Risikko kansalaisia menemään väliin vastaavissa tilanteissa, hän toteaa, ettei niin voi missään nimessä kehottaa.

– Jokainen itse arvioi sen, koska tilanteet ovat niin erilaisia, hän painottaa.

Ministeri kiirehtii tiedustelulainsäädäntöä.

Turun puukotuksista pidätettynä on yksi henkilö. Keskusrikospoliisi tutkii Turun puukotuksia terroristisessa tarkoituksessa tehtyinä murhina ja murhan yrityksinä. Lisäksi neljän osallisuutta tekoon selvitetään. Henkilöt ovat Marokosta.

Lisäksi yhdestä henkilöstä on pantu toimeen kansainvälinen etsintäkuulutus.

Risikko toteaa, että painopiste on nyt asian tutkinnassa eikä esimerkiksi tässä vaiheessa pystytä sanomaan, tuleeko Maahanmuutoviraston toiminnalle uusia ohjeita tai onko tapahtumilla vaikutusta lainsäädäntöön.

Tiedustelulainsäädäntöä Risikko kiirehtii. Se on tarkoitus saada tämän syksyn aikana eduskuntaan. Risikko esittää, kuten on jo ennen Turun tapahtumiakin todennut, että perustuslain muutokset hyväksyttäisiin eduskunnassa nopeutetussa järjestyksessä.

Sisäministeriön määrärahojen lisäyksestä aiemmin kaavailtuun nähden Risikko toteaa valtiovarainministeri Petteri Orpon todenneen, että tilanne arvioidaan, jos jotain ilmenee rikoksen tutkinnan edetessä.

Orpo on myös kommentoinut tilannetta tänään Lännen Medialle.

Poliisien määrästä Risikko sanoo, että tällä hetkellä miltei kaikki poliiseiksi koulutetut ovat Suomessa töissä. Risikon mukaan vain 25 on työttöminä.

Poliisihallitus ja puolustusvoimat ovat juuri allekirjoittaneet sopimuksen siitä, että puolustusvoimat osallistuisi poliisin reservipoliisiselvitykseen. Risikko toteaa, että sisäministeriössä on menossa hanke täydennyspoliisia koskevan lainsäädännön kehittämiseksi ja toteaa, että toimivaltuudet täytyy katsoa asiassa tarkkaan.

Käytännössä reservipoliisi korvaisi täydennyspoliisin. Reservipoliiseja voitaisiin rekrytoida Puolustusvoimien henkilöstöstä.

Rinteen aloitteelle kiitosta.

Suomessa huoli on nyt se, ettei maamme ilmapiiri kiristy. Risikko on tänään julkisuudessa moneen kertaan sanonut, että on ollut tiedossa, että nyt nähdyn kaltainen epäilty terroriteko voisi Suomeenkin tulla. Asia ei siinä mielessä ollut yllätys.

Terrorismi on muuttanut sillä tavalla muotoaan, että sen estäminen on yhä haastavampaa.

Risikko painottaa, että luovuttaa ei pidä ja ennaltaehkäisyä on jatkettava.

– Suomi on tehnyt hyvin paljon ennaltahkäistäkseen tällaisia. On varauduttu, hän katsoo.

– Näkisin, että nyt on tärkeä, kun selviää, mitä tästä ilmenee, käydä se läpi.

– Olen korostanut, että maltti on valttia, koston kierre ei saa lähteä liikkeelle. Terrorismin tarkoitus on yhteiskuntarauhan heilauttaminen, halvaannuttaa päätyöksentekokykyä ja aiheuttaa kärsimystä.

Risikon mukaan myös poliittista keskustelua on käytävä vakavin mielin.

– Kyllä minä luotan siihen, että kaikki poliitikot aivan varmasti ymmärtävät, että kyseessä on vakava asia, josta on tiedetty, että kyllä se Suomeen jossain vaiheessa rantautuu. Nyt on ensimmäinen epäily.

– Olen aivan vakuuttunut, että kaikki poliittiset puolueet haluavat olla ehkäisemässä, että näin ei tapahdu enää. Sitä edellyttää myös Suomen 100-vuotisjuhlavuoden teema Yhdessä. Poliittisten vaikuttajien pitää näyttää, että olemme toivon tällä puolen yhdessä.

– Tämä asia ei ole mikään hallitus-oppositio-asia, turvallisuus ei saa sitä olla.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kertoi eilen käyneensä tasavallan presidentin Sauli Niinistön kanssa keskustelun Turun tapahtumista.

– Esitin, että puolueiden puheenjohtajien ja tasavallan presidentin välillä käydään laajamittainen ja faktoihin pohjautuva keskustelu tapahtuneeseen ja sisäisen turvallisuuden vahvistamiseen liittyen. Presidentti Niinistö kannatti esitystäni, Rinne kertoi Facebookissa.

Risikko toteaa olleensa tyytyväinen kuullessaan Rinteen kannasta ja keskustelusta presidentin kanssa.