Haatainen ei usko, että hallituksen valinnanvapausmalliin saadaan luotua toimiva rahoitus varsinkin, kun malli pitäisi ottaa käyttöön jo 2019. Uusi sote-järjestelmä on Haataisen mukaan todella iso ja keskeinen kysymys, koska rahaa sen rakentamiseen ei ole luvassa lisää ulkopuolelta. Kyse on siitä mennäänkö markkinoille kuten hallitus esittää vai ei.

– Minun vastaukseni on, että markkinoille ei pidä mennä näin mittavasti kertarysäyksellä, koska se tuottaa rahoitusongelman. Kohta maakuntien poliittiset päättäjät eivät enää pysty määrittelemään sitä saavatko ihmiset tarvitsemiaan palveluita.

Ongelman ytimessä on pohdinta siitä, miten veronmaksajien raha kulkee maakunnalta yksityisille palveluntuottajille. Haataisen mukaan rahoituksesta on maailmalla monenlaisia malleja.

– Maksuperusteiden määrittely on hirveän vaikeata, koska sillä on erilaisia kannustinvaikutuksia.

Asiakasmäärien mukaan yrityksille virtaavaa julkista rahaa on hallituksen esityksessä vähennetty. Toimenpiteistä aiheutuvia maksuja sote-keskuksille on puolestaan tiistaina julkaistussa esityksessä lisätty.

– Jos rahoitus on täysin kapitaatio- eli nuppiluvun mukainen, palveluntuottaja saa helposti rahaa ilman, että potilaille tehdään mitään. Se ei kannusta hoitamaan. Jos rahoitus painottuu toimenpiteisiin, niin silloin yrityksen kannattaa tehdä paljon ja myös turhia toimenpiteitä, ja mallista tulee kallis.

– Tämän takia markkinamalli on erityisen hankala. Siinä on koko ajan iso riski, että veronmaksajien rahoja valuu hukkaan ilman, että saadaan niitä palveluja mitä tarvitaan.

Hallitus on ottanut esitykseensä mukaan myös asiakkaista luotavan väestöpohjainen riskiarvion. Haatainen ihmettelee miten hoidon ja palvelujen tarvetta voidaan luotettavasti arvioida.

– Se on hirvittävän vaikea määritellä. Suuntaa-antavia rahoitusmekanismeja voidaan näin luoda, mutta tällaisessa järjestelmässä missä palveluntuottajan pitäisi pärjätä yksinomaan sillä budjetilla potilaidensa hoitamisessa, siitä tulee suunnaton ongelma. Se on hyvin epäselvä.

Haatainen pitää luonnollisena, että yritykset pyrkivät maksikoimaan voittonsa.

– Niin saa ollakin, mutta siksi niitä ei pitäisi päästää näin voimallisesti julkisten palveluiden tuottajiksi.

Hän ei torju yksityisten toimijoiden mukaantuloa sinänsä, mutta toivoisi muutoksen olevan hallittavissa.

– Nyt olisi pitänyt tehdä sote-perusrakenneratkaisu. Olisi perustettu palveluita järjestävät maakunnat, sitten yksityisiä toimijoita olisi otettu mukaan hallitummin maksuseteleillä ja henkilökohtaisella budjetoinnilla. Valinnanvapautta voitaisiin laajentaa paljon hallitummin kuin pakkoyhtiöittämällä julkiset palvelut ja laittamalla ne markkinoille kilpailemaan asiakkaista.