Orpo on perustellut tätä taloutta ja työllisyyttä vauhdittavilla tekijöillä.

Tutkimusnäyttö ansiotuloveron keventämisen dynaamisista vaikutuksista on olematon. Vaarana onkin, että kokoomuksen ajamien miljardisäästöjen 6+3-yhtälö muuttuu 6+1+3-ohjelmaksi, jos palkkaveron keventämisen aiheuttama miljardin euron kokoinen reikä budjetissa pitää paikata uusilla säästöillä tai lainarahalla.

Kokoomuksen palkkaveroalelle onkin vaikea löytää kunnon taloudellisia perusteita. Niitä ei ole löytänyt myöskään valtiovarainministeriö, joka ei pidä veroalea järkevänä. Tässä tapauksessa Orpo on päättänyt olla kuuntelematta ministeriötä, vaikka tulevia säästötoimia hän on perustellut sillä, että ne ovat valtiovarainministeriön laskelmiin perustuvia.

ORPO ilmeisesti laskee sen varaan, että ansiotuloveron keventämispuheissa on niin vahva psykologinen lataus, että puolue voi rakentaa sillä mielikuvaa palkansaajan ostovoiman pelastajana. Tämä siitä huolimatta, että yleisessä ansiotuloveron keventämisessä yksittäisen palkansaajan saama rahallinen hyöty on minimaalinen.

Kaikki eivät veroalesta edes hyödy, sillä pienimmistä palkoista ei peritä ansiotuloveroa. Lisäksi pienituloisimmille kokoomus suunnittelee vielä ”lisärangaistusta” eli sosiaalietuuksien leikkaamista.

Kokoomus voi myös laskea, että veronkevennyksillä pehmennetään edessä olevien leikkausten äänestäjille aiheuttamaa
tuskaa.

Tosin Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n julkaiseman tutkimuksen mukaan veronkiristykset yleensä syövät hallituksen kannatusta, mutta leikkaukset voivat jopa kohentaa oikeistohallitusten kannatusta. Vastaavasti samat toimet taas syövät vasemmistohallitusten kannatusta. IMF:n tutkimuksessa oli mukana 16 maata ja se tehtiin vuosien 1978-2014 tietojen perusteella.

SOPIVASTI kokoomuksen veroalehankkeen tueksi Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA julkaisi viime viikolla arvo- ja asennetutkimuksen, jonka tiedotteen otsikoinnissa varoiteltiin Suomessa kytevästä verokapinasta. Tutkimuksen sisältö tosin oli enemmän napinaa kuin kapinaa.

Tutkimuksen mukaan kriittisimmin verotuksen tasoon suhtautuvat perussuomalaisten äänestäjät, joista 83 prosenttia pitää verotusta Suomessa liian ankarana. Kokoomuksen äänestäjistä samaa mieltä on 71 prosenttia. Verotukseen tyytyväisimpiä ovat vihreät (74 %) ja vasemmistoliitto (70 %). SDP:n äänestäjistä 56 prosenttia ei pidä verotusta Suomessa liian ankarana.

Verokapina on kuitenkin laantunut. Vielä vuonna 2002 suomalaisista 70 prosenttia piti verotusta liian ankarana.