Vertailu: Pienten palkkojen verotus on Suomessa eurooppalaista keskitasoa

Kuva: Roope Permanto

Pienten palkkojen verotus on Suomessa eurooppalaista keskitasoa, mutta tulojen noustessa verotus muuttuu kireämmäksi. Tämä käy ilmi Veronmaksajain keskusliiton laatimasta Kansainvälinen palkkaverovertailu 2016 -selvityksestä, jossa vertailtiin työn verotusta kahdeksassatoista OECD-maassa neljällä eri palkkatasolla.

Selvityksen mukaan esimerkiksi suomalaista keskipalkkaa eli 42 200 euroa vuodessa ansaitsevan veroprosentti on 2,8 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Euroopan vertailumaissa keskimäärin. Vertailun suurituloisinta, 137 000 euroa vuodessa ansaitsevaa, verotetaan peräti 7,8 prosenttiyksikköä ankarammin.

Kolme vuotta jatkuneen tuloverotuksen yleisen kiristymisen jälkeen keskituloisen palkansaajan verotus Suomessa pysyi suunnilleen ennallaan kuluvana vuonna. Tuloverotuksen progressio jyrkkeni.

”Keskustelu ajautunut väärille urille” – SAK:n Eloranta haluaa lopun työttömien syyllistämiselle

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.

Suomen suurimman palkansaajajärjestön puheenjohtajan Jarkko Elorannan mielestä työvoiman kohtaanto-ongelmasta käyty keskustelu on ajautunut väärille urille, kun lääkkeiksi tarjotaan vain työvoiman tarjonnan lisäämistä ja työttömyysturvan leikkaamista.

– Kohtaanto-ongelma ei ratkea ilman, että työttömien ja matalan koulutuksen omaavien osaamista parannetaan, SAK:n Eloranta painottaa.

Hän huomauttaa, että osa avoinna olevista työpaikoista ei ole aitoja työpaikkoja tai niiden ehdot eivät ole kelvollisia.

– Todellinen työvoimapula kohdistuu harvoihin ammatteihin ja on usein alueellista. Ennakoivalla työntekijöiden osaamisen kehittämisellä tähän voidaan varautua, ja fiksut työnantajat ovat näin toimineetkin.

– Alan vaihtaminen on Suomessa teoriassa helppoa, mutta käytännössä vaikeaa. Nykyjärjestelmä ohjaa alanvaihtoon pääasiassa työttömiä ja niitä, joilla terveydellinen syy edellyttää ammatin vaihtamista. Nopeasti muuttuvassa työelämässä tämä ei riitä.

SAK on esittänyt uraohjausta kaikille työntekijöille.

Elorannan mukaan uraohjauspalvelut on koottava osaksi tulevien maakuntien kasvupalveluja, joiden yhtenä tehtävänä on tarjota tietoa tulevasta työvoimantarpeesta myös alanvaihtoa suunnitteleville.

”Koko aktiivimallista on viimeistään nyt luovuttava.”

Työttömyysturvaa leikkaava aktiivimalli on ajautunut vaikeuksiin eduskunnassa. Valiokuntakäsittelyssä malli on todettu muun muassa eriarvoisuutta lisääväksi ja byrokraattiseksi.

– Perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota SAK:n alusta asti esiin tuomiin ongelmiin. Mallin korjailu ei auta, vaan koko aktiivimallista on viimeistään nyt luovuttava, sanoo Jarkko Eloranta.

Hän varoittaa hallitusta luomasta monimutkaista ja työttömille vaikeasti avautuvaa järjestelmää. Sen sijaan työttömyysturvan karensseja pitää yksinkertaistaa ja työttömien palveluita parantaa.

Rovion kannattavuus laski – pörssikurssi syöksyi lähes 20 prosenttia

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Peli- ja viihdeyhtiö Rovion tulos tuotti pettymyksen markkinoille ja yhtiön pörssikurssi lähti roimaan laskuun. Puolisen tuntia pörssin avautumisen jälkeen kurssi oli 19 prosenttia miinuksella.

Yhtiön liikevoitto laski heinä-syyskuussa 1,6 miljoonaan euroon, kun se vuotta aiemmin oli 5,2 miljoonaa. Yhtiön liikevaihto kasvoi kuitenkin samalla jaksolla yli 40 prosenttia ja oli 71 miljoonaa.

Toimitusjohtaja Kati Levorannan mukaan yhtiö sijoitti merkittävästi uusien käyttäjien hankintaan, minkä seurauksena kannattavuus laski.

– Odotamme käyttäjähankintainvestointien takaisinmaksuajan olevan 8-10 kuukautta, Levoranta sanoi.

Rovio julkaisi elokuussa uuden Angry Birds Match -pelin, jolla on Levorannan mukaan lupaavat tunnusluvut ja mahdollisuus nousta Rovion parhaiden tuottavien pelien joukkoon.

Rovion lisensointiliiketoiminta kasvoi Angry Birds -elokuvan avulla. Syyskuussa yhtiö käynnisti markkinointiyhteistyön valioliigajoukkue Evertonin kanssa vahvistaakseen Angry Birds -brändin näkyvyyttä.

Yhtiö ennakoi, että vuosittainen liikevaihto ja käyttökate kasvavat merkittävästi tänä vuonna verrattuna viime vuoteen. Tämän vuoden alusta lähtien käyttökate on ollut vajaat 21 prosenttia, kun viime vuonna yllettiin samalla jaksolla 15 prosenttiin.

Rovio listautui syyskuussa Helsingin pörssiin. Listautumiskurssi oli 11,50, mutta tuoreen tulospettymyksen jälkeen kurssi vaipui noin 9,60 euron vaiheille.

”Odotin, että talouden käänne olisi näkynyt” – Kysely: Suomalaisten arvioitu joulubudjetti pienenee viime vuodesta

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Jalankulkija jouluostoksilla Helsingissä.

Suomalaiset arvioivat käyttävänsä tänä vuonna jouluun keskimäärin 490 euroa henkilöä kohden, ilmenee Nordean teettämästä kyselytutkimuksesta. Summa on pienempi kuin viime vuonna, jolloin arvio oli noin 520 euroa.
Joululahjoihin suunnitellaan käytettävän noin 290 euroa ja muihin joulukuluihin 200 euroa.

Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen piti hieman yllättävänä, että arvioitu joulubudjetti pienenee viime vuodesta, vaikka talouskasvu on päässyt hyvään vauhtiin.

Toisaalta kuluttajien ennakkoarvio ja joulun todellinen kulutus voivat erota toisistaan tuntuvasti, Kärkkäinen huomautti

– Tätä ei ehkä kannata käyttää arviona siitä, kuinka paljon jouluna kokonaisuudessaan kulutetaan, Kärkkäinen sanoi STT:lle.

Tänä vuonna kyselyssä on mukana myös yli 65-vuotiaita vastaajia. Heidän arvioitu joulubudjettinsa on hiukan keskimääräistä suurempi, noin 510 euroa henkeä kohden.
Kärkkäisen mukaan joulubudjetit ovat seuranneet reaalitalouden kehitystä.

– Odotin, että talouden käänne olisi näkynyt joulubudjeteissa. Mutta toisaalta, jos joulua rahoitetaan vähemmän velalla se voi olla ihan positiivinenkin käänne, Kärkkäinen sanoi.

Kyselyssä vain joka kymmenes arvioi ostavansa joululahjoja luotolla.

Joululahjoista suosituimpia ovat suklaa ja makeiset, lelut ja vaatteet.

Joululahjoista suosituimpia ovat entiseen tapaan suklaa ja makeiset, lelut ja vaatteet. Kirjojen suosio on ikäsidonnaista. Joka kolmas yli 65-vuotias aikoo ostaa joululahjaksi kirjoja, mutta 18-25-vuotiaista vain joka kahdeksas. Joka kymmenes vastanneista ei osta joululahjoja ollenkaan. Miehistä tällä linjalla on joka seitsemäs.

– Myös lahjojen sukupuolijakauma näyttää perinteiseltä: naiset antavat useammin lahjaksi vaatteita tai itsetehtyjä käsitöitä ja miehet puolestaan elektroniikkaa, Kärkkäinen totesi.

Tutkimuksen toteutti YouGov internetpaneelina loka-marraskuun taitteessa. Kyselyyn vastasi 1 010 yli 18-vuotiasta suomalaista.

”Luottamus työn pysyvyyteen on mennyt” – yli puolet suomalaisista uskoo, ettei kaikille riitä töitä

Kuva: lehtikuva / anni reenpää
Lähes 60 prosenttia suomalaisista ei usko kaikille riittävän töitä tulevaisuudessa.

Suomalaisten asenteita työelämään ja sen tulevaisuuteen liittyen kartoittanut tutkimus paljastaa, että 58 prosenttia suomalaisista ei usko kaikille löytyvän töitä tulevaisuudessa.

Vanhemmat ikäluokat suhtautuvat työllistymiseen nuoria skeptisemmin: 55-64-vuotiaista 66 prosenttia uskoo työttömien työllistymisen olevan vaikeaa. Vastaava luku 18-24-vuotiaiden keskuudessa on 37 prosenttia.

Tuore Työn tulevaisuus -tutkimus osoittaa myös, että suomalaisista 52 prosenttia uskoo ansioidensa kertyvän tulevaisuudessa useammasta työstä.

Töiden arvellaan muuttuvan jatkossa yrittäjähenkisemmiksi ja sirpaloituvan enemmän. Yli puolet vastaajista arveleekin ansioiden kertyvän tulevaisuudessa useammasta työstä.

– Työelämän murros heijastuu tuloksissa, toteaa SuoraTyön toimitusjohtaja Jani Laatikainen.

– Luottamus työn pysyvyyteen on mennyt. Mitä tämä tekee yhteiskunnallemme, on täysi arvoitus. Meidän on yhdessä ponnisteltava sen eteen, että työn tekijät kokevat asemansa turvatuksi myös ei-perinteisissä työsuhteissa.

Työelämän murros heijastuu tuloksissa.

Yli puolet suomalaisista uskoo työn muuttuvan joustavammaksi tulevaisuudessa. Vahvimmin joustavuuteen uskovat johtotehtävissä työskentelevät, asiantuntijat, yrittäjät ja freelancerit.

Kyselyn mukaan valtaosa työssäkäyvistä suomalaisista on tyytyväisiä nykyiseen työhönsä. Miehistä yli 80 prosenttia ja naisista lähes 80 prosenttia on tyytyväisiä työhönsä.

Työn tulevaisuus -tutkimus on osa Duueri-kampanjaa. Duuerin takana ovat Etera, Fennia, Lenovo, SuoraTyö, Oikotie ja T-Media.

Tutkimukseen vastasi yhteensä 1 098 suomalaista ja työtyytyväisyyttä käsittelevään kysymykseen yhteensä 834 työssäkäyvää suomalaista. Tutkimuksen virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Keskustelua aiheesta

”Tilanne on hankala” – Pron ja Paltan kiistan sovittelu jatkuu tänään

Kuva: Lehtikuva/Mikko Stig
Valtakunnansovittelija Minna Helle.

Ict-alan lakonuhan sovittelu jatkuu tänään. Valtakunnansovittelija Minna Helle kommentoi maanantaina edellisen sovittelupäivän jälkeen, että tilanne on yhä hankala.

Ammattiliitto Pron ja Palvelualojen työnantajat Paltan välisessä kiistassa on kyse toimihenkilöiden palkka- ja työehdoista. Erimielisyyttä on erityisesti vuokratyön käytöstä.

Jos sopua ei synny, alkaisi lakko 27. marraskuuta ja kestäisi 1. joulukuuta asti.

Työnseisaukseen osallistuisi noin 12 000 ihmistä. He työskentelevät muun muassa teleoperaattoreiden, puhelinyhtiöiden sekä verkonrakennus- ja ylläpitoyritysten palveluksessa.