Turva – Hymy

Vetokoirien suosio kasvaa Lapissa – koiria saatetaan pitää liian kylmissä kopeissa

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Huskytarhoja on noussut Lappiin viime vuosina useita, koska turistit suosivat vetokoiria yhä enemmän.

Vetokoirabisnes työllistää eläinlääkäreitä erittäin paljon, sanoo Tunturi-Lapin ympäristöhuollon kunnaneläinlääkäri Marianne Mannela. Hän on vetokoirien kanssa tekemisissä Enontekiöllä ja Muoniossa päivittäin.

Koiria hoidetaan tarhoilla pääasiassa hyvin, Mannela sanoo.

Yleisimmät eläinlääkärin apua vaativat tapaukset ovat tappeluhaavoja tai vahinkoastumisia. Vakavimmissa laiminlyönneissä koiria on pidetty ilman kunnollista sääsuojaa.

Kunnaneläinlääkäri Marja Nuorgam kertoo, että Inarissa liian kylmiin koppeihin törmättiin viime vuonna pari kertaa. Tilanne korjaantui, kun asiasta huomautettiin.

Koiratarhoja on Lapissa kymmeniä, ja koiria niissä on kymmenistä useisiin satoihin.

Lapin ammattikorkeakoulussa koiratarhojen yleistymiseen on reagoitu hankkeella, jossa yrittäjiä pyritään valistamaan eläinten hyvinvoinnista.

– Näimme vaaran, että kysyntään vastattaisiin eläinten hyvinvoinnin kustannuksella, sanoo projektisuunnittelija Karoliina Majuri Lapin ammattikorkeakoulusta.

Majurin mukaan vetokoirayrittäjät ovat kuitenkin projektin vetäjien yllätykseksi osoittautuneet “erittäin valveutuneiksi”. Kymmenen vuotta sitten tilanne oli heikompi. Silloin yleisiä ongelmia olivat esimerkiksi koirien liian lyhyessä liekanarussa pitäminen tai koirien huonot ja kylmät kopit, sanoo Lapin aluehallintoviraston läänineläinlääkäri Harri Rinne.

– Surkeita ratkaisuja tuli vastaan.

Asiakkaan kannattaakin katsoa, näyttävätkö koirat palelevan.

Ylivoimaisesti suurin osa koiratarhayrittäjistä toimii Rinteen mukaan ammattimaisesti.

On kuitenkin ulkomailta tai muualta Suomesta tulevia yrittäjiä, jotka perustavat Lappiin koiratarhan vain yhdeksi kaudeksi esimerkiksi parakkirakennusten varaan.

Rinteen mukaan näitä tulee avin tietoon muutamia vuosittain, mutta oikea määrä voi olla suurempi. Eläinlääkäri Marja Nuorgamin mukaan väliaikaiset tarhat ovat jokatalvinen ilmiö.

Vetokoiria saatetaan pitää liian kylmissä oloissa Lapissa. Kuva: Lehtikuva

Koiratarhan pitäjä on eläinsuojelulain perusteella velvollinen ilmoittamaan toiminnastaan viranomaisille, jotka tekevät koiratarhoille vuosittain tarkastuksia. Väliaikaiset tarhanpitäjät eivät välttämättä tällaista ilmoitusta tee.

Yrittäjät eivät myöskään aina ota huomioon Lapin todella kylmiä talvia. Ne voivat olla arktisillekin roduille liikaa ilman kunnollisia suojia.

– Se on husky, sen pitää pärjätä, Nuorgam kuvaa virheellistä ajattelutapaa. Ilman kuivaa suojaa huskykään ei kuitenkaan pärjää.

Asiakkaan kannattaakin katsoa, näyttävätkö koirat palelevan, ja äänestää sen jälkeen jaloillaan.

Satojen koirien hallitseminen vaikeaa, eläinten tunteminen keskeistä.

Satojen koirien hallitseminen on kenelle tahansa vaikeaa, eläinlääkärit sanovat. Siksi koirien hyvinvoinnin kannalta on keskeistä, että yrittäjät ja työntekijät tuntevat eläimet.

Tarhoilla työskentelee yleensä kausityöntekijöitä, ja heidän voi olla vaikea nähdä, onko koira esimerkiksi kipeä. Siksi eläinlääkäri Mannela toivoo, että tarhoilla olisi pysyviä työntekijöitä, jotka tuntisivat koirayksilöt.

– Kokenut työntekijä huomaa heti, jos laumassa tai yksilössä on jokin vinossa.
Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitto saa yhteydenottoja vetokoirista vähän, kertoo toiminnanjohtaja Kati Pulli.

Yleisin huolenaihe on, miten koiria kohdellaan kausien ulkopuolella ja saavatko ne levätä tarpeeksi.

Kela pyytää tarkistamaan äitiyspakkauksen kahden bodyn nepparit

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
Kelan viime vuoden äitiyspakkaus näyttää tältä. Sen sisältä löytyvien kahden bodyn nepparit on syytä tarkistaa.

Vuoden 2017 äitiyspakkauksessa on kaksi bodya, joiden nepparit saattavat irrota. Kela pyytää kaikkia äitiyspakkauksen saaneita tarkistamaan harmaa-valkoraidallisen bodyn ja aakkosbodyn nepparikiinnityksen.
Tarkistus pitää tehdä sen jälkeen, kun bodyt on pesty ensimmäisen kerran. Jos nepparit irtoavat, tuote pitää poistaa heti käytöstä. Pienet irtoavat osat voivat aiheuttaa lapsille tukehtumisvaaran.

Kelan mukaan korvaavan tuotteen saa olemalla yhteydessä Logistikas Hankinta Oy:hyn.

Kela on saanut reklamaatioita kahdesta viime vuoden äitiyspakkauksessa olevasta bodysta. Paksun sauman vuoksi bodyjen nepparit eivät ole kiinnittyneet kankaaseen riittävän tiukasti, minkä vuoksi ne saattavat irrota.
Kela jakaa vuosittain noin 35 000 äitiyspakkausta.

(STT)

Keskustelua aiheesta

Tykkylumesta päästiin – seuraavaksi kuura katkoo sähköt tuhansilta

Kuva: lehtikuva / ritva siltalahti
Kuura on kaunista, mutta tuhioisaa. Talvinen näkymä Vantaanjoen Mustakoskelle Vantaalla 11. tammikuuta 2018.

Säässä voi tapahtua iso muutos tällä viikolla, sillä keskiviikon ja torstain välillä lämpötila voi muuttua yli 20 asteella, kertoo Ilmatieteen laitos.

Päivystävän meteorologin Niko Tollmanin mukaan sää alkaa lauhtua hiljalleen keskiviikkoaamusta lähtien.

– Huomenna on todennäköisesti vielä kylmiä lämpötiloja, ehkä 15–20 asteen pakkasia maan etelä- ja keskiosissa.

Sitten sää alkaa lauhtua siten, että torstaina on varmaan korkeimmillaan neljää tai viittä plusastetta, Tollman kertoo.
Sää jatkuu etelässä lauhana loppuviikon, mutta maan pohjoisosassa jatkuu talvinen pakkaskeli.

Tollmanin mukaan etelän vesisateet voivat tehdä teistä liukkaat.

Isoimmat lumikuormat vuosikymmeniin

Sääolot aiheuttavat vaikeuksia liikenteen lisäksi myös sähköyhtiöille. Esimerkiksi Kainuun alueella toimiva sähköyhtiö Loiste varoittaa asiakkaitaan mahdollisesta suurhäiriöstä viikon puolivälistä lähtien.

Loisteen käyttöpäällikön Ismo Reinikan mukaan yhtiö varautuu siihen, että jopa 5 000 asiakasta voi jäädä sähköttä. Loisteen mukaan viime lauantaina oli myös suurhäiriötilanne, jonka aikana sähköttä oli 600 asiakasta.
Yhtiö kertoo, että eniten vikoja aiheuttaa nopeasti muodostuva kuura.

– Kuuran paino johtimilla on jo niin raskas, että sähkölinjojen rakenteet pettävät, Loiste tiedottaa.
Reinikka kertoo talven olleen poikkeuksellisen hankala, ja myös muilla sähköyhtiöillä olleen ongelmia.

– Lunta on satanut enemmän kuin aiemmin. Normaalisti joulun ja uudenvuoden maissa käy plussakeli, joka puhdistaa puut, mutta sitä ei ole käynyt tänä talvena. Lumi painaa paljon lankoja sekä puita, jotka taipuvat johtokadun ulkopuolelta ja painuvat lankoihin, Reinikka sanoo STT:lle.

– Meidän verkkoalueemme asukkaat ovat puhuneet, ettei olisi ainakaan 50 vuoteen ollut tällaisia lumikuormia alueella.

Yhtiö on varautunut mittavasti mahdollisiin ongelmiin.

– On varattu urakoitsijaedustajia, metsäkoneita, kaivinkoneita, helikopterivarauksia on tehty ja omaa henkilökuntaa varataan, Reinikka kertoo.

(STT)

Apulaispormestari Razmyar haastaa helsinkiläiset: Loppu syrjinnälle

Nasima Razmyar.

Apulaispormestari Nasima Razmyar esittää blogissaan uuden vuoden 2018 haasteen Helsingin kaupungille ja kaupunkilaisille. Razmyar toivoo konkreettisia esimerkkejä, ideoita ja tekoja, joilla kaupunki ja sen asukkaat voisivat ehkäistä ja torjua syrjintää.

– Hiljattain julkaistun EU-raportin mukaan Suomi on yksi Euroopan syrjivimmistä maista. Meillä ei ole varaa siihen, etteivät kaikki helsinkiläiset pysty syrjinnän takia olemaan täyspainoisesti osa yhteiskuntaa, mukana siinä missä muutkin. Tuoreen selvityksen mukaan suvaitsematon ilmapiiri haittaa myös Helsingin kansainvälistä kilpailukykyä, Razmyar toteaa blogikirjoituksessaan.

– Meillä on siis vielä tehtävää, jotta jokainen helsinkiläinen voi tuntea kaupungin kodikseen ja olla tasavertaisesti helsinkiläinen ja suomalainen. Rasismiin ja syrjintään on puututtava konkreettisesti, ei vain juhlapuheissa.

Razmyar jatkaa, että Helsingin väestönkasvusta merkittävä osa tulee Suomen ulkopuolelta muuttavista. Kaupungin strategiassa painotetaankin työtä ja koulutusta maahanmuuttajien kotoutumisen edellytyksenä.

– Kaupunki tekee parhaansa kotouttamistyön onnistumiseksi, mutta ei se riitä: asenneilmapiiriin muutos on meidän jokaisen asia. Siksi haluan haastaa jokaisen ja kaikki yhdessä miettimään, miten voimme vähentää ja poistaa syrjintää.

”Asenneilmapiiriin muutos on meidän jokaisen asia.”

Razmyar pitää joukkoliikennevälineissä toteutettua HSL:n, HKL:n ja Ihmisoikeusliiton Päätepysäkki syrjinnälle -kampanjaa hyvänä esimerkkinä konkreettisesta teosta yhdenvertaisuuden puolesta. Tätä työtä on hänen mielestään jatkettava. Viime syksynä Helsinki perusti yhdenvertaisuustoimikunnan, jonka tehtävänä on edistää yhdenvertaisuuden toteutumista kaikessa kaupungin toiminnassa ja palveluissa.

– Minkä konkreettisen teon jokainen meistä voi tehdä tai miten Helsinki kaupunkina pystyisi parempaan? Kerro ideasi tai tekosi sosiaalisessa mediassa hastagilla #yhteinenhelsinki. Tehdään Helsingistä kaupunki ilman syrjintää, Razmyar vetoaa.

Tenojoen vesistöstä historiallisen pieni lohisaalis – uusi sääntö leikkasi kalastusmatkailijoiden määrää 70 prosenttia

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Tenojoen vesistöstä saatiin historiallisen pieni lohisaalis kalastuskaudella 2017, kertoo Luonnonvarakeskus (Luke). Saalis oli vajaat 61 tonnia, ja se jakautui tasan Suomen ja Norjan välillä.

Luken mukaan saaliin vähäisyyteen vaikuttivat uudet, vuonna 2017 voimaan tulleet kalastusrajoitukset ja lähes koko kesän vallinneet hankalat kalastusolosuhteet, erityisesti voimakkaat virtaamat.

Tenojoen Suomen puolen lohisaalis jakautui pääosin paikallisten kalastajien ja kalastusmatkailijoiden kesken. Paikalliset kalastajat saivat lohisaaliista 49 prosenttia ja kalastusmatkailijat 46 prosenttia. Tenon sivujokien erilliset vapakalastajaryhmät saivat puolestaan noin viisi prosenttia.

Norjan puolella paikkakuntalaiset saivat saaliista 73 prosenttia ja kalastusmatkailijat 27 prosenttia.

Suomen puolella paikalliset saivat reilun 16 tonnin ja Norjan puolella 22 tonnin lohisaaliin.

Suomalaiset kalastajat siirtyivät Norjan puolelle.

Tenojoen uusi kalastussääntö leikkasi Suomen puolen kalastusmatkailijoiden määrää noin 70 prosenttia aiemmista vuosista. Kaudella 2017 Tenolla vieraili vajaat 2 500 kalastusmatkailijaa, kun vuotta aiemmin kalastusmatkailijoita oli noin 8 000.

Näin ollen myös Suomen puolen kalastusmatkailijoiden saalis pieneni. Kalastusmatkailijat saivat 14,2 tonnin saaliin kaudella 2017, kun vuotta aiemmin saalis oli vajaat 22 tonnia.

Norjan puolella kalastusmatkailijat saivat kahdeksan tonnin saaliin, mikä tarkoitti kaksin-kolminkertaista kasvua aiemmista vuosista. Syy voimakkaaseen kasvuun oli suomalaisten kalastajien siirtyminen Norjan puolen luvanostajiksi, kun uusi kalastussääntö rajoitti lupien tarjontaa Suomen puolella.

Tenojoen lohisaaliiden ja lohenkalastuksen seuranta on osa Suomen ja Norjan välistä kalastussopimusta.

Korjattu otsikosta Terijoki Tenojoeksi.

Lähisuhdeväkivallan auttavaan puhelimeen soitettiin viime vuonna lähes 8 000 kertaa

Kuva: LEHTIKUVA / JUSSI HELTTUNEN

Reilu vuosi sitten avattuun lähisuhdeväkivallan auttavaan Nollalinja-puhelimeen tuli tammi-joulukuussa lähes 8 000 puhelua, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n erikoistutkija Johanna Hietamäki. Palvelun tultua tunnetummaksi joulukuussa puheluita tuli jo enemmän kuin niihin pystyttiin vastaamaan, noin 33 puhelua päivässä.

– Tuolloin noin puoleen puheluista pystyttiin linjalla vastaamaan. Tammikuussa Nollalinja sai lisää resursseja ja nyt pystymme palvelemaan entistä paremmin, Hietamäki kertoo.

Auttavaan puhelimeen voivat soittaa läheisessä ihmissuhteessaan väkivaltaa tai uhkaa kokeneet tai heidän läheisensä. Suurin yksittäinen syy soittaa on nykyisen tai entisen puolison tai seurustelukumppanin käyttämä väkivalta.

Valtion rikosuhrimaksuilla kustantamassa palvelussa soittajia auttavat sosiaali- ja terveysalan ihmiset, joista monet ovat tehneet pitkään väkivaltaan liittyvää työtä.

Nollalinjalle soittaminen on ilmaista ja luottamuksellista, eikä siitä jää jälkeä puhelinlaskuun.

Vain harva ilmoittaa lähisuhdeväkivallasta poliisille.

Vuodesta 2012 asti tehdyssä rikosuhritutkimuksessa on selvitetty naisten ja miesten kokemaa parisuhdeväkivaltaa viimeisen vuoden aikana. Vuosittain naisista kertoo kokevansa parisuhdeväkivaltaa reilusta neljästä reiluun viiteen prosenttiin ja miehistä reilusta kahdesta reiluun kolmeen prosenttiin. Tämä tarkoittaa, että vähintään kymmenettuhannet Suomessa pysyvästi asuvat henkilöt kokevat vuosittain parisuhdeväkivaltaa.

– Näin pieni vaihtelu on luottamusvälien sisällä. Voidaan sanoa, että määrä on pysynyt tasaisena, kertoo tutkija, suunnittelija Petri Danielsson Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista.

Ilmiötä on tutkittu aiemminkin, mutta eri tavalla. Aiemman tutkimuksen perusteella parisuhdeväkivalta vaikuttaa pysyneen lähestulkoon samalla tasolla sitten 1980-luvun.

Jos katsoo poliisin tilastoja, näyttää siltä, että parisuhdeväkivallan määrä nousi välittömästi vuoden 2011 lakimuutoksen jälkeen. Tuolloin lähisuhteessa tapahtuneesta lievästä pahoinpitelystä tuli yleisen syytteen alainen rikos. Parin vuoden päästä lähisuhdeväkivalta laski poliisin tilastoissa merkittävästi.

– Poliisin tilastot eivät ole kuitenkaan tässä hyvä mittari. Vain harva ilmoittaa lähisuhdeväkivallasta poliisille ja poliisin tilastoihin päätyvät pääasiassa vakavat tapaukset.
Danielssonin mukaan suurin osa pari- ja lähisuhdeväkivallasta on kuitenkin lievää väkivaltaa, joten kyselytutkimus on luotettavampi tapa mitata ilmiötä.