Mielipiteet
8.12.2016 13:44 ・ Päivitetty: 8.12.2016 13:44
Vielä vaan eläkkeistä…
Kolme englantilaista, lordeja oikein, oli palaamassa maaseudulta takaisin Lontooseen. Ketut oli metsästetty ja vanhat herrat olivat melko väsähtäneitä. Bentleyn takapenkillä torkuttiin. Lontooseen saavuttiin, kuuluisa stadion näkyi auton ikkunasta. Yksi herra havahtui ja totesi: “Wembley.” Toinenkin heräsi ja oikaisi: “No, it is Thursday.” Kolmas yhtyi mukaan: ” I think I need a drink too.”
Tällaista on keskustelu eläkkeistä nykyisin: puhutaan eri asioista ja keskustelijat puhuvat toistensa ohi – epäilemättä tarkoituksella.
Kiintoisa näkökohta oli Demarissa 13.10. – eläkerahastojen 180 miljardia riittävät eläkkeiden maksamiseen 8 vuoden ajan – joten pannaanpa ne sileäksi. Mitä sitten tapahtuu, kirjoittaja ei kerro.
”Eläkkeet ovat jääneet vuosi vuodelta enemmän jälkeen hintojen noususta, mutta ennen kaikkea palkoista”, kuuluu teesi. ”Pitkään eläkkeellä olleet ovat vajonneet yhä syvemmälle. Vähävaraiset eläkeläiset ovat romahtaneet lattian läpi leipäjonoihin, keskituloiset eläkeläiset luisuneet vähävaraisten joukkoon.” Pahalta kuulostaa – ja syy siis inha taitettu indeksi.
Totta on, että taitetun indeksin vuoksi eläketaso vuosien mittaan jää jälkeen palkoista, mutta onko se väärin? Elinkustannuksista eläkkeet eivät jää jälkeen, siitä pitää huolen taitettu indeksi eli se 80 %. Tilastokeskuksen tuoreen tilaston mukaan yli 75-vuotiaiden mediaanitulo onkin vuosina 2010–2014 noussut 6 % kun samaan aikaan koko väestön mediaanitulo on laskenut yhden prosentin.
Toki eläkeläisiä on köyhyysrajan alapuolella: täysi takuueläke on 766,85 €/kk ja EU:n määrittämä köyhyysraja 1160 €/kk – siksi paljon eläkeläisiä on köyhyysrajan alapuolella.
Miten esitetty eläkeindeksin uudistus sitten vaikuttaisi eläkeläisköyhyyteen? Ansiotasoindeksi nousi vuoden aikana 1,2 %, eläkeindeksi 0,4 %, erotus 0,8 prosenttiyksikköä. Jos takuueläkkeen tasolla olevaa eläkettä korotettaisiin tuolla erotuksella, se olisi 6,14 €/kk – ja eläkeläisköyhyys olisi voitettu? Ei ihan: tuolla korotusvauhdilla köyhyysrajan saavuttamiseen menisi 64 kuukautta eli 5,3 vuotta – ja oltaisiin vasta nykyisellä alarajalla – ja 5 vuodessa köyhyysraja olisi siirtynyt kauemmaksi.
Lisää aiheesta
Näillä nykyisillä eläkemaksuilla ja rahastoilla pitäisi pärjätä “vuosia”. Rahastointiaste on 25 %, joten 75 % maksetaan nykyisten työnantajien ja työntekijöiden eläkemaksuilla ja ikäluokkien pienentyessä maksajien määrä vähenee. Mitä nykyinen talouskehitys vaikuttaa maksajien määrään, en osaa sanoa. Huolestuttaa.
Karkotan ehkä molemmat lukijani, kun totean, että eläkeläisköyhyyteen ei vaikuteta indeksikikkailulla, tarvitaan kunnon tasokorotus köyhimmille eli kansan- ja takuueläkkeeseen.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.