Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Vihapuheella yhteys viharikoksiin – Työryhmä: “Puolueiden tulisi laatia eettiset ohjeet”

Vihapuhe on nykyään Suomessa niin vakava ongelma, että se edellyttää hallitusohjelman tasoisia linjauksia, toteaa vihapuheen kitkemiseksi asetettu työryhmä perjantaina julkaistussa raportissaan.

Raportin mukaan vihapuheen vastainen työ on tällä hetkellä hajanaista ja koordinoimatonta.

– Vihapuheen määrä kasvaa, ja se saa uusia muotoja ja kohderyhmiä. Myöskään lainsäädäntömme ei vastaa nykyistä tilannetta.

Vihapuhe aiheuttaa kohderyhmissä muun muassa ahdistusta ja pelkoa, mutta vihapuheen laajuus ja normalisoituminen ovat huolestuttavia ilmiöitä myös sen takia, että niillä on yhteys esimerkiksi väkivaltarikoksiin, työryhmä kirjoittaa.

Kolmen ministeriön asettama työryhmä esittää 13 suositusta vihapuheen kitkemiseksi. Asiantuntijatyöryhmän puheenjohtajana toimi arkkipiispa emeritus Kari Mäkinen.

Työryhmä kuuli asiassa muun muassa tutkijoita ja viharikosten uhreja. Se suosittelee esimerkiksi vihapuheen vastaisen toimintaohjelman laatimista sekä vihapuhetta ja viharikoksia seuraavan keskuksen perustamista. Työryhmä suosittelee myös, että poliittiset puolueet sitoutuvat ohjelmissaan vihapuheen vastaisiin toimiin.

– Puolueiden tulisi laatia vaalikampanjoitaan varten eettiset ohjeet, joiden tulisi sisältää häirinnän ja vihapuheen vastaiset toimintaohjeet, raportissa todetaan.

“Sananvapauteen liittyy oikeuksia ja velvollisuuksia”

Työryhmän mukaan tietoa vihapuheesta, sananvapaudesta ja sen rajoista tulisi lisätä, ja median mahdollisuuksia torjua vihapuhetta tulisi edistää.

– Sananvapauden käyttöön liittyy oikeuksia ja velvollisuuksia, eikä oikeuksia saa käyttää väärin, työryhmä kirjoittaa.

– Sananvapauteen ei kuulu oikeutta levittää rangaistavaa tai laitonta vihapuhetta. Sen sijaan esimerkiksi maahanmuutto- tai kotouttamispolitiikan kärkeväkin arvostelu kuuluu sananvapauden piiriin.

Suositusten mukaan sekä aikuisten että lasten medialukutaitoa tulee vahvistaa.

– Aikuisten medialukutaidot ovat keskeisessä asemassa, sillä heidän asenteensa ja toimintatapansa siirtyvät usein lapsille, raportissa todetaan.

Maalittamiseen tulisi voida puuttua tehokkaammin, sillä nykyinen lainsäädäntö ei huomioi riittävästi tilanteita, joissa yksi henkilö yllyttää useita ihmisiä hyökkäämään yksittäistä ihmistä vastaan.

Oikeusministeriön tulisi arvioida, pitääkö sananvapauteen liittyvät viharikokset säätää virallisen syytteen alaisiksi ainakin niissä tilanteissa, joissa henkilö joutuu vihapuheen kohteeksi esimerkiksi työnsä vuoksi.

Asenteet sosiaalisessa mediassa ovat kuitenkin useimmiten jyrkempiä kuin kasvokkain.

– Tutkimusten mukaan kasvokkain tapahtuvissa keskusteluissa esimerkiksi maahanmuutosta on huomattavasti korkeampi kynnys esittää yhtä syrjiviä kommentteja kuin nettikeskusteluissa, raportissa todetaan.
STT–REETA PAAKKINEN

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE