Vihreiden puheenjohtajaehdokas toivoo puoluejohdon irtisanoutuvan kohukommentista: ”Ja ei se varmaan haitaksi olisi, jos sitä pyytäisi anteeksi”

Kuva: Lehtikuva / Kimmo Mäntylä
Mika Flöjt toivoo vihreiltä puoluejohdolta reagointia vihreiden Helsingin kaupunginvaltuutetun puheisiin.

Vihreiden Helsingin kaupunginvaltuutettu Fatim Diarra kirjoitti perjantaina Facebook-sivuillaan: ”Jos haluaa asua metsässä niin ole hyvä, mutta ihan turha odottaa samaa palvelutasoa ja metsässä on ankeata, ainoa syy muuttaa sinne on insesti ja se että kukaan ei kuule kun vaimo huutaa apua.”

Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä tarttui asiaan ja kohu oli valmis. Diarra selvitti päivityksensä taustoja Nyt.fi:ssä ja myönsi sanoneensa rumasti ja inhottavasti, mutta kyse oli vitsistä.

– Olen ehdottomasti pahoillani. En kuitenkaan halunnut loukata. Ehkä myös Mikko Kärnän pitäisi miettiä, onko ok, että kansanedustaja alkaa jakamaan yksittäistä kommenttia selvittämättä, mistä keskustelussa on ollut kyse, Diarra sanoi.

Hän selvittää Facebook-kommentissaan heittäneensä vitsin omista sukujuuristaan ja Pellosta.

– Eli siinä ei vittuiltu kaikille, jotka asuvat maaseudulla, vaan omasta sukuhistoriasta, Diarra sanoi Nyt.fi:lle.

Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto totesi Iltalehdelle, että Fatim Diarran maaseutua pilkanneessa Facebook-kommentissa on kyse ”mustasta huumorista”. Aalto pitää kommenttia kuitenkin sopimattomana eikä hyväksy vastaavanlaista puhetta keneltäkään.

”Sekään ei auttanut, että tätä mennään jopa puoluejohdossa tukemaan…”

Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä on jälleen ollut vauhdissa Twitter-tilillään. Hän on jakanut Kuusamon vihreän kaupunginvaltuutetun ja vihreiden puheenjohtajaehdokkaanakin kesällä olleen, tutkija Mika Flöjtin kommentin.

”Totean vaan että kirjoituksesi on ollut kaikkialla Pohjois-Suomen mediassa ja somessa pikkupaikkakuntia myöten pilaamassa paikallisten ja koko maan Vihreiden vuosien pitkäjänteistä työtä. Tuommoisten kommenttien ja viimeaikaisten jatkuvien möläytyksien jälkeen gallupkannatuksen lasku ei ole ollut mitenkään yllättävää. Ehkäpä ansaittua. Sekään ei auttanut yhtään että tätä mennään vielä selittämään ja jopa puoluejohdossa tukemaan ’mustana huumorina'”, Flöjt on päivittänyt Kärnän jakamassa tviitissä.

Demokraatti tavoitti Flöjtin maanantaina kommentoimaan päivitystään.

– Se on minun kommenttini Diarran omaan kirjoitukseen vihreiden keskusteluforumissa Facebookissa, Flöjt kertoo.

Kyseessä on vihreiden sisäinen keskustelukanava, jossa on noin 5 700 keskustelijaa. Kaikki voivat lukea ryhmän viestit, mutta vain jäsenet pääsevät kommentoimaan.

– Totean siinä vain yleisesti, mitä hänen (Diarran ) möläytyksensä on aiheuttanut Pohjois-Suomen kentällä, missä itse olen.

Flöjtin mukaan vihreät joutuvat nyt Pohjois-Suomessa niin somessa kuin kasvotusten kommentoimaan Diarran sanomisia. Flöjt arvioi, että asiaa käytetään vuosia vihreitä vastaan.

– Pitäisi ymmärtää, että päättäjien ei pidä mennä möläyttelemään mitään, asuivat he sitten pohjoisessa tai etelässä. Keskitytään enemmän asioihin ja vähemmän mollaamisen. En ymmärrä myöskään sitä, että asia kuitataan mustaksi huumoriksi.

”Ei se paljon auttanut, että selitettiin mustalla huumorilla.”

Flöjt katsoo Diarran kommentin loukanneen pohjoissuomalaisia ja maaseudun ihmisiä.

Hän sanoo, että maaseutu on vihreillekin mahdollisuus ja sitä pitäisi vaalia. Voimistuvan ilmastomuutoksen aikakaudella esimerkiksi hajautettu ruokatuonto on Flöjtin mukaan Suomenkin huoltovarmuusetu.

– Kannatan sitä, että Pohjois-Suomessa on maa- ja porotaloutta ja eläviä kyliä, en sitä että kaikki pakataan Helsinkiin ja johonkin muuuhun kaupunkiin. Autollakin saa ajaa ja autolehmä voi syödä biokaasua, Flöjt sanoo.

Mika Flöjtin mielestä Fatim Diarran ”pitää selkeästi pyytää anteeksi” kommenttiaan.

– Ja vihreiden johdon olisi hyvä siitä irtisanoutua. Ja ei se varmaan haitaksi olisi, jos sitä pyytäisi anteeksi, että tällaiset kommentit eivät edusta vihreän liikkeen linjaa suhteessa maaseutuun, Flöjt toteaa.

– Ei se paljon auttanut, että selitettiin mustalla huumorilla Diarran toimesta ja puoluejohdon toimesta…Emme hyväksy tuollasta mustaa huumoria ketään muutakaan ihmisryhmää kohtaan, ei sitä tarvitse silloin pohjoissuomalaistenkaan sietää, Flöjt sanoo.

”Kannatukseen kolhu” myös Aallon A-studio esiintymisestä.

Flöjt ihmettelee vihreiden puoluejohdon viimeaikaisia toimia myös Talvivaara-keskustelussa.

– Yksi asia, mistä kannatukseen tuli pikku kolhu, on Talviraaran uraanituotantoluvan tuosta vaan tukeminen. Ne ongelmat mitä siellä on, olemassaolevat jäteongelmat, eivät puolla uraanituotantolupaa, Flöjt sanoo.

Hän viittaa vihreiden puheenjohtajan Touko Aallon esiintymiseen A-studiossa viime kuun lopulla.

Aalto kritisoi A-studiossa voimakkaasti, että Terrafamen kaivoksesta on tehty uraanikaivosta vaihvihkaan.

– Kun kaivosta pistettiin alunperin pystyyn ei puhuttu mitään uraanista, koska muuten ei olisi varmasti saatu ympäristölupaa. Tässä kierrettiin valtioneuvostoa, käytettiin sitä kumileimaisimena. Takaportin kautta tehtiin yhtäkkiä uraanikaivos. Se on ongelma, hän sanoi.

Uraanin talteenotolle Aalto ei kuitenkaan nähnyt nykytilanteessa vaihtoehtoja.

– Pakkohan uraani on ottaa talteen. Ei sitä voi kipsisakka-altaaseen jättää tai ottaa sitä riskiä, että se menee pohjavesiin tai ylipäätään vesistöihin, Aalto totesi A-studiosa.

Flöjt ei ollut Aallon esiintymiseen tyytyvväinen

– Mitä nopeammin tuo moniongelmainen kaivos lyödään pakettiin eikä jatketa ongelmien kumuloitumista, se on ympäristöetu, joka ymmärtääkseni on myös vihreän ajattelun etu. Tällä hetkellä ei ole mikään pakko antaa uraanituotannolle lupaa, Flöjt sanoo Demokraatille.

”Teki kyllä hänellekin mieleen laittaa jokin kommentti.”

Flöj ei ole erityisen innoissaan, että kansanedustaja Mikko Kärnä meni jakamaan Twitterissä Flöjtin vihreiden Facebook-ryhmässä Diarralle esittämää kommenttia.

– Kun kuulin, että Kärnä on mennyt tosta vaan tviittailemaan, teki kyllä hänellekin mieleen laittaa jokin kommentti, mutta en ole laittanut.

Flöjt paheksuu sitä, että eri puolueissa jaetaan vastaavaan tapaan kommentteja.

– Se oli mielenkiintoista toimintaa, että hän meni nostelemaan vihreiden keskustelupalstan sisältä. Mutta näitähän nyt on, monet puolueet tekevät.

Kärnä kirjoitti Twitter-päivityksessään myös, että hänellä on Mika Flöjtin kanssa ”yhteisiä tavoitteita”. Flöjt uskoo Kärnän tarkoittaneen pohjoisten vaelluskalakantojen puolustamista.

Flöjt toivookin, että Kärnä voisi nyt hallituksessa vaikuttaa niin, että Kuusamon Kuusinkijoessa oleva Myllykosken voimalaitos poistetaan vaelluskaloja haittaamasta.

Vihreiden puoluesihteeri Kaisa Hernberg on juuri kommentoinut Fatim Diarran puheita vihreiden verkkosivuilla. Hernbergin mukaan Diarran kommentti oli asiaton, tuomittava ja huonosti harkittu. Se ei missään tapauksessa edusta Vihreiden linjaa.

Keskustelua aiheesta

”Politiikan Camel-boots-mies” riemastui hallituksen merkkipaalusta – ”Tämä mies on totta”

Kuva: Lehtikuva-AFP

Ulkoministeri Timo Soini (sin.) riemuitsee blogissaan Juha Sipilän (kesk.) hallituksen 1000-päivää kestäneestä taipaleesta. Soini pitää tuhannen päivän rajaa yhden sortin merkkipaaluna pitkällä poliitikon urallaan.

– Minulle tulee tuhat päivää täyteen ministerinä. Tänään Tokiossa. Työn merkeissä, hän kirjoittaa.

Soini kiittää kotipaikkansa Espoon Iivisniemen äänestäjiä, jotka auttoivat häntä ponnistamaan ensin kaupunginvaltuustoon, sitten eduskuntaan. Hän vakuuttaa puhtaan omatunnon olevan paras päänalunen.

”Kun työt on tehty ja nähty Tokio, niin Timo tulee kotio.”

– Kokemus auttaa kaikessa. Se ei vapauta kaikesta. Olen politiikan Camelboots- mies. Omat polut, omat lelut. Toiset tykkää, toiset ei. Hätkähdyttävä hetki on katsoa peiliin ja havaita, että tämä mies on totta.

– Tämänpuoleinen gospel on rajallista. Tämä on hyvä päivä olla hengissä. Vaikka sitten ministerinä Juha Sipilän hallituksessa. Kun työt on tehty ja nähty Tokio, niin Timo tulee kotio. Iivisniemeen, Soini päättää.

Keskustelua aiheesta

”Täytyy perehtyä materiaaliin” – Ugandan tapahtumat eivät murentaneet ministerin luottamusta Patrian johtoon

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Mika Lintilä (kesk.).

Valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Mika Lintilä (kesk.) ei katso, että Patrian toimitusjohtaja Olli Isotalon luottamus olisi Uganda-jupakan seurauksena heikentynyt. Lintilä totesi, ettei ole vielä ehtinyt yksityiskohtaisesti perehtyä Patrian julkistamiin selvityksiin asiasta. Hän oletti, että aineisto on pitkälti sama kuin se, jonka hän kävi läpi Isotalon kanssa.

Tähän mennessä asiassa ei Lintilän mukaan ole tullut julki mitään sellaista, joka olisi muuttanut Isotalon asemaa.

– Täytyy nyt analysoida ja perehtyä materiaaliin, Lintilä sanoi STT:lle.

Lintilän mukaan henkilöstöratkaisut eivät ole nyt tärkein asia, vaan olennaista on saada yhtiön asiat kuntoon. Jatkossa pitää pystyä estämään vastaavat tilanteet.

– Olen ilmoittanut ihan alussa toimitusjohtajalle ja hallitukseen puheenjohtajalle, että toimivan johdon tehtävä on palauttaa Patrian luottamus ja uskottavuus. He valitsevat keinot. Minä arvioin myöhemmin, ovatko ne olleet riittäviä.

Lintilän mukaan nyt vaaditaan koulutusta, ennakointia, mutta myös parempaa valvontaa yhtiön sisällä. Jokaisen patrialaisen pitää mieltää missä rajat kulkevat, varsinkin myyntipuolella.

– Tällaisia ei vain saa tulla, Lintilä painotti.

Ex-ministereiltä edellytetään arvostelukykyä

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen (kok.) peräsi eilen hallitukseen pelisääntökeskustelua siitä, miten entiset ministerit voivat toimia maailmalla ja hyödyntää asemaansa. Lintilä ei suuresti lämmennyt ajatukselle.

Pelisääntökeskustelu voidaan toki käydä, mutta se ei ratkaise asiaa, hän arveli.

– Jokaisella pitää olla henkilökohtainen arvostelukyky sillä tavalla, että pystyy vastuullisesti ja kunniallisesti sitä nimikettä myös käyttämään, Lintilä sanoi.

Lintilä huomautti, että entisiä ministereitä alkaa olla jo suuri joukko. Kaikkiaan ministereitä on ollut jo liki 600, hän totesi.

Ministeri toivoi, että koko Uganda-jupakka alkaisi jo vähitellen laantua.

– Minua harmittaa, että tässä myllytyksessä unohtuu se, että on menehtynyt yksityishenkilö, jolta on jäänyt omaisia. Onhan tämä hirvittävä tragedia. Tämä meinaa monilta unohtua.

Jäämurtajien työkiistan sovittelu alkaa

Kuva: Lehtikuva

Valtakunnansovittelija Minna Helle on kutsunut jäänmurtajien ja monitoimimurtajien työkiistan osapuolet sovitteluun huomenna iltapäivällä. Työntekijäpuolta edustava Suomen Laivanpäällystöliitto ilmoitti eilen työnseisauksesta, joka alkaa 7. maaliskuuta, ellei sopuun päästä sitä ennen.

Murtajia operoiva Arctia on työntekijäpuolen mukaan esittänyt laajoja heikennyksiä alusten kansipäällystön työehtoihin. Heikennysten kokonaisvaikutus olisi liiton mukaan kymmeniä prosentteja.

– Liitto ei hyväksy työehtojen kokonaisvaltaista heikennystä ja tämän johdosta ilmoitus työnseisauksesta on annettu Arctia Oy:n konventionaalisille jäänmurtajille ja monitoimimurtajille, ilmoittaa Laivanpäällystöliitto tiedotteessaan.

Arctia kummasteli lakkovaroitusta, joka sen mukaan annettiin ennen kuin sopimusneuvottelut olivat päässeet kunnolla alkamaan. Yhtiön mukaan murtajien kansipäällystön palkat ja työehdot ovat huomattavasti paremmat kuin muualla suomalaisella merenkulkualalla.

Kansipäällystön keskimääräinen palkkataso on Arctian mukaan jopa puolitoistakertainen merenkulkualan yleiseen tasoon verrattuna.

Arctia muistuttaa, että jääolosuhteet Suomen merialueilla ovat nyt haastavimmillaan. Yhtiön jäänmurtajat avustavat parhaillaan meriliikennettä Perämerellä ja itäisellä Suomenlahdella.

Keskustelua aiheesta

Kommentti: Supo kuumentaa eduskunnassa – jääkö osa valvonnan ulkopuolelle?

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Suojelupoliisi muuttuu tulevaisuudessa poliisista tiedusteluviranomaiseksi, mutta muutoksesta ei ole tulossa aivan yksinkertainen päiväkävely. Skismaa aiheuttaa muun muassa kysymys siitä, kuka uutta supoa valvoo ja onko sen koko toiminta tulossa parlamentaarisesti valvottavaksi.

Supon tuleva rooli ei liity vain lakeihin kirjattaviin entistä laajempiin toimivaltuuksiin tai siihen, että se luopuu poliisin tehtävistä. Myös eduskunnan omaa toimintaa säätelevällä laintasoisella työjärjestyksellä on asiasta sanansa sanottavana. Keskiviikkona työjärjestys jäi juuri supoa koskevien erimielisyyksien vuoksi puhemiesneuvoston pöydälle.

Työjärjestyksessä käsitellään muun muassa uutta supoa varten luotavaa parlamentaarista elintä, tiedusteluvalvontavaliokuntaa, jonka perustamisesta ollaan laajasti yksimielisiä. Jo nimestä voi päätellä, että valiokunnan päätehtävä on supon valvonta yhdessä laillisuusvalvonnasta vastaavan tiedusteluvaltuutetun kanssa.

Puhemiesneuvoston näkemykset eroavat, kun aiheeksi otetaan valiokunnan tehtävän määrittely.

Ehdotetun määritelmän mukaan, valiokunta valvoisi supon tiedustelutoimintaa. Valvottavan tiedustelutoiminnan sisältöä ei Demokraatin tietojen mukaan ehdotetussa työjärjestyksen muotoilussa kuitenkaan tarkemmin avata.

SDP:lle muotoilu ei kelpaa, koska puolue ilmoitti jo tiedustelulakien tiistain lähetekeskustelussa haluavansa koko supon parlamentaarisen valvonnan piiriin.

”Osa supon toiminnasta on tulkittavissa sellaiseksi, ettei se ole kenenkään ulkopuolisen valvonnassa.”

Tiedusteluorganisaatioksi muuttuva supo ei jatkossakaan tekisi pelkkää perinteistä tiedustelutoimintaa. Tehtävälistalla ovat muun muassa laajat henkilöiden turvallisuuskartoitukset, joita supo tekisi esimerkiksi perusteilla olevan tiedusteluvalvontavaliokunnan jäsenille.

Supo siis tarkistaisi jatkossakin ihmisten taustoja, mutta ei olisi sen osalta yksiselitteisesti parlamentaarisen valvonnan piirissä. Puhemiesneuvostossa eripuraa aiheuttavaa työjärjestyksen kirjausta voi aivan hyvin tulkita niin, ettei taustojen tarkistamisen kaltainen toiminta kuulu uudelle valiokunnalle, vaikka sitäkin olisi jonkun hyvä valvoa muun muassa puoluepoliittisista syistä.

Julkisuudessa (mm. Ilta-Sanomat) on kerrottu, että uuden supon johtoon nousisi todennäköisimmin supon nykyinen johtaja, puoluetaustaltaan kokoomuslainen Antti Pelttari. Sisäministeriön kansliapäälliköksi on puolestaan tulossa entinen supon pomo, kokoomuslainen Ilkka Salmi, jonka esimiehenä on tällä haavaa sisäministeri Kai Mykkänen (kok.).

Koko uusi tiedusteluorganisaatio olisi siis tiedustelua valvovaa parlamentaarista erityisvaliokuntaa lukuunottamatta kokoomuslaisten käsissä samalla, kun osa supon toiminnasta on tulkittavissa ehdotetun työjärjestyksen perusteella sellaiseksi, ettei se ole kenenkään ulkopuolisen valvonnassa.

Myös supon tiedustelutoiminnan ulkopuolelle jääviä tehtäviä kuten ihmisistä tehtäviä turvallisuusselvityksiä olisi syytä valvoa. Paljonko selvityksiä tehdään, mitä kerätylle tiedolle tapahtuu ja ketkä siihen pääsevät käsiksi? Vai käykö niin, että osa tiedoista vuotaa ajansaatossa sellaisiin käsiin missä esimerkiksi yksityiselämää koskevista tiedoista tulee hyödyllistä polttoainetta politiikan tekemiseen?

Eduskunnan puhemiesneuvosto käsittelee työjärjestystä seuraavan kerran torstaina.

Kansalaisaloite sai kd-Laukkasen yrittämään viimeistä temppua: ei onnistunut

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Äitiyslakia koskevan kansalaisaloitteen käsittelyyn eduskunnassa syntyi pientä draamaa alkumetreillä, kun kansanedustaja Antero Laukkanen (kd.) (kuvassa) esitti kansalaisaloitteen lähettämistä perustuslakivaliokuntaan.

Ehdotusta kannatti keskustan Markus Lohi, joten asiasta äänestettiin. Eduskunta kuitenkin päätti äänin 86–29 jatkaa kansalaisaloitetta koskevan mietinnön käsittelyä tänään, eikä lähetä sitä perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi. Äänestyksestä oli poissa 84 kansanedustajaa.

Kansalaisaloitteessa esitetään, että naisparin lapsen tunnustaminen tapahtuisi isyyden tunnustamista vastaavalla tavalla ennen lapsen syntymää. Tavoitteena on turvata naisparien lasten oikeudet siten, että parin ei tarvitsisi enää tehdä perheen sisäistä adoptiota, jotta toinenkin äiti olisi virallisesti lapsen vanhempi.

Eduskunnan lakivaliokunta puoltaa kansalaisaloitteen hyväksymistä. Valiokunta ei kuitenkaan ollut yksimielinen, aloitteen hylkäämistä ehdottaa mietinnössä Laukkanen.

Mietinnön eduskunnalle esitellyt lakivaliokunnan puheenjohtaja Kari Tolvanen (kok.) sanoi valiokunnan käsitelleen aloitetta huolella. Se on kuullut kymmeniä asiantuntijoita ja muun muassa lapsivaikutukset on arvioitu laajasti.

Tolvasen mukaan kansalaisaloite on poikkeuksellinen, sillä se pohjautuu sanasta sanaan oikeusministeriön lakiluonnokseen vuodelta 2015.