Politiikka

Vihreiden uusi ympäristöministeri tarkentaa puheitaan sellutehdashankkeista: ”Nähdään, mitkä niistä nyt sitten aidosti etenevät”

Lehtikuva / Mikko Stig
Krista Mikkonen on Rinteen hallituksen tuore ympäristöministeri.
Lehtikuva / Mikko Stig
Krista Mikkonen on Rinteen hallituksen tuore ympäristöministeri.
Lehtikuva / Mikko Stig
Krista Mikkonen on Rinteen hallituksen tuore ympäristöministeri.

Vihreiden tuore ympäristöministeri Krista Mikkonen avasi MTV:n Huomenta Suomessa tänään epäilyksiään, voidaanko Suomeen rakentaa lisää sellutehtaita. Ulostulo aiheutti päivän mittaan kysymyksiä ja mielipiteenvaihtoa myös hallituspuolueiden sisällä.

– Siinä tulee vastaan se, että meillä ei vain yksinkertaisesti puu riitä, kun meidän täytyy huolehtia niin ilmasto- kuin monimuotoisuustavoitteistakin, Mikkonen lausui aamulla tv:ssä.

Pääministeri Antti Rinne vakuutti myöhemmin MTV:llä, että hallituksen päätökset sellutehdashankkeisiin liittyen ovat yhteensovitettavissa ilmastonmuutoksen vaatimien tekojen kanssa.

SDP:n puheenjohtaja Rinne paalutti jo ennen vaaleja olevansa valmis tukemaan mahdollista Kemin sellutehdasta sen ympäristöön tarvittavissa infrainvestointeissa.

– Hallitusohjelma ei rajoita sitä, että tehtäisiin sinne jotakin, Rinne paalutti infrainvestoinneista niin ikään 3.6. Demokraatille.

Tarkoittaako tämä käytännössä, että se voidaan toteuttaa?

– Ei tarvitse olla huolissaan, Rinne vastasi.

Kemiin on suunnitteilla Metsä Groupin iso biotuotetehdashanke.

”En minä osaa sanoa, kuinka monta mahtuisi.”

Demokraatti kysyi tänään hallituksen nimittämisen jälkeen Krista Mikkoselta tarkennuksia hänen esiintymiseensä aamun Huomenta Suomessa. Näin Mikkonen vastasi kysymyksiin:

Tarkoittivatko lausuntonne MTV:lle, ettei Kemin sellutehdasinvestointia voida tehdä?

– Ei, minä sanoin sitä, että me tiedämme, että on tosi monta hanketta nyt pöydällä. Jos me ajattelemme, että kaikki ne toteutuisivat ja kaikki se puumäärä, jota ne vaativat, niin sehän on epätodennäköistä, että meillä riittää niihin kaikkiin raaka-ainetta. On vaikea sanoa nyt mistään yksittäisistä hankkeista.

Tarkoittaako tämä sitä, että jos Kemi tulee, mitään muita ei mahdu?

– En minä osaa sanoa. Tässä on juuri tämä, kun tässä on niin monta näitä ja mikä se järjestys olisi, missä ne olisivat realisoitumassa. Sitähän me emme tiedä. Siellähän on vähän erikokoisia.

Kuinka monta näin isoa hanketta Suomeen mahtuisi kuin Kemi?

– En minä osaa sanoa, kuinka monta mahtuisi…Jos miettii, että onko tässä nyt 5 eri hanketta vireillä, niin sehän on ihan kaikille ollut alusta asti selvää, että se on paljon. Nyt varmaan myös ne hankkeet keskenään (selvittävät), että kuka aidosti saa rahoitusta ja mitä niille tapahtuu.

Annatteko markkinoiden ratkaista vai puuttuuko hallitus tähän, jos tämä menee liian pitkälle?

– Meillähän on ajatus siinä, että pitäisi myös ilmastovaikutukset ottaa mukaan hankearvioihin. Nythän meillä ei ympäristövaikutusarvioinneissa ole ilmastovaikutuksia huomioitu. Siinä on ainoastaan päästövaikutukset tämänhetkisessä lainsäädännössä. Sehän on hallitusohjelmaan yhteisesti todettu, että myös ilmastovaikutukset pitäisi pystyä huomioimaan.

Mutta ainakaan viittä Kemin kokoista hanketta Suomeen ei mahdu?

– Minä en usko, että niille kaikille edes löytyy investoijia. Se on varmasti sillä tavalla, että nähdään, mitkä niistä nyt sitten aidosti etenevät.

Jos Kemi on ensimmäinen, antaako hallitus sille infraan rahat? Pääministerihän on näin sanonut. 

– Kyllä minä luulen, että sitten kun tiedämme, jos jokin hanke on syntymässä, sitten tietysti pitää huolehtia myös, että ne sinänsä ovat toimivia ne hankkeet ja niiden toimintaedellytykset ovat mahdollisia ja hyviä. Se on ihan mahdotonta sanoa, mitä tässä käy ja mikä yksittäinen hanke toteutuu ja mikä ei.

Luonnonvarakeskukselta tuli tänään uudet tarkennetut luvut metsien hiilinieluista. Aiemmin laskuissa oli tullut virhe. Ovatko nämä luvut nyt sellaisia, joihin te voitte ympäristöministerinä luottaa ja uskoa?

–Se on tietysti siinä mielessä mielenkiintoista, että nämä luvut ovat vaihdelleet. Suomihan on… ja niiden läpinäkyvyys on ollut myös sellaista, mikä ei ole samalla tasolla kuin muissa EU-maissa. On varmaan hyvä, että nyt niin kuin aiemminkin myös tiedeyhteisö pystyy arvioimaan ne. Niin kuin normaalisti aina tapahtuu, että moni eri toimija pystyy katsomaan ne. Ja sitten katsotaan. Niinhän se virhe taisi sinä viimeksikin löytyä, että muut yhteisöt katsoivat niitä lukuja.

Voivatko nämä luvut muuttua vielä?

– Minä en osaa sanoa. Luulen, että nyt varmaan sitten muut toimijat samalla tavalla haluavat katsoa ne, että mitä niissä on.

Jakoa

Jaa tämä artikkeli

Demokraatti 1/20
ÄÄRIPÄÄT - Miksi vastakkainasettelu kiinnostaa?
KANSA JA KAPITALISMI - Joillakin on varaa sijoittaa
MISSÄ OLET NYT - Ari Korhonen
Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Rane Aunimo

Jussi Halla-ahon mukaan ilmasto lämpenee ja se liittyy ihmisen toimintaan – viiden lapsen isä julisti Helsingissä sanomaa, mutta flirtti olikin tutun ivallinen
23.1.2020

Luetuimmat


Uusimmat