Viime vuosina minut on vallannut epäilys, että demarien johdossa pelisilmä on valahtanut sinne toisen pe-alkuisen silmän pariksi ja suunnannut katseensa takaviistoon.

Olikin korkea aika nostaa pelisilmä sille kuuluvalle paikalle eli otsaan silmien yläpuolelle. Sieltä se suuntaa katseensa tulevaisuuteen, valaisee ja antaa puolueelle oikean suunnan vasemmalle samalla tavoin kuin otsalamppu valaisee öisen suunnistajan taivalta.

Ei siis ihme, että keskusta-oikeistossa Orpo, Sipilä ja kumppanit haukkoivat henkeään kuin kalat kuivalla maalla. SDP on Rinteen johdolla suurimpana oppositiopuolueena palannut juurilleen ja ryhtynyt puolustamaan myös yhteiskunnan vähempiosaisia. SDP pyrkii tosissaan pääministeripuolueeksi ja ajaa myös eläkeläisten asiaa, sekä vasemmistolaista tulonjakopolitiikkaa. Todella uhkaavaa ja vaarallista.

Kun seurasi monta vuosikymmentä kansanedustajana toimineen mainion ja sympaattisen Ben Z:n silmien pyörittelyä, niin tuli mieleen pikemminkin Marx-veljesten Päivä Teatterissa kuin eduskunnan kyselytunti. Hyvä kansanedustaja pystyy loihtimaan kylmistä numeroistakin draamaa ja komediaa. Tragikomedian rakenteeseen kuuluu kuitenkin onnellinen loppu. Toivottavasti tässäkin tapauksessa.

Beni ilmoitti uudistuksen hintalapuksi 1,5 miljardia. Vanhana yrittäjänä otin kynän ja paperin esille. Jos saa eläkettä 1 400 euroa tai alle sen, niin 35 euroa miinus noin 15 prosentin vero jättää eläkeläisen käteen noin 30 euroa lisää kuukaudessa. Vuodessa tämä on 420 € (12 x 35). Jos tämän summan saisi 600 000 eläkeläistä, niin se olisi 252 miljoonaa vuodessa. Tuosta summasta tuloverona valtiolle palautuisi 37 miljoonaa.

Lisäpotti menisi valtaosin saman tien kulutukseen. Ruokaan ja lääkkeisiin ja ehkä jollain olisi varaa mennä parturiin. Eli jo alv:n puitteissa valtion kassaan palautuisi 15 miljoonaa. Siis vuosikustannus veronmaksajille olisi 200 miljoonaa, eli kolmisen tuhannesosaa Suomen viime vuosien tulo- ja menoarviosta. Paino sanalla arvio. Sillä olisi myös positiivinen elvyttävä vaikutus kaupan ja muiden palvelujen aloille ja siten myös lisäisi työllisyyttä. Henkisen hyvinvoinnin kasvulle ei voine asettaa euroja.

Koska jouduin ottamaan esille jo taskulaskimen, niin näppäilin siihen saman tien kolme viime vuosien eniten oman budjettinsa ylittänyt hanketta.

1. Suomella on varaa rakentaa maailman kallein rakennus eli ydinvoimala, jonka kulut – sikäli kun se joku päivä valmistuu – ylittyvät 1,5–2,5 miljardilla eurolla.

2. Terrafameen ja sen edeltäjiin on pumpattu lähes miljardi euroa ylimääräistä.

3. Surullisen kuuluisaan Länsimetroon menee yli miljardi alkuperäisiä laskelmia enemmän (700 miljoona jo valmistuneeseen ja vähintään 400 miljoonaa jatko-osaan).

”Demarien” Tampereella rakennettiin satoja miljoonia maksanut ”tietunneli” kaupungin ali. Se valmistui alle budjetoidun summan ja hieman etuajassa. Oivallinen hankkeiden toteutus on siis mahdollista Suomessakin.

Yhteensä ainoastaan kolmessa hankkeessa on huolella sössitty noin 4 miljardia yhteisiä verovarojamme. Mutta eivät kai rahat ole savuna ilmaan hävinneet. En yhtään ihmettelisi, vaikka niistä viisi prosenttia (200 miljoonaa) olisi sujahtanut grynderien taskuihin, tai livahtanut veroparatiiseihin. ”Raha on ikuista – vain taskut vaihtuvat” totesi Gertrud Stein aikoinaan.

Meidän kaikkien tulee tukea sataprosenttisesti toimenpiteitä eläkeläisköyhyyden vähentämistä. SDP:lle ei saa olla mitään noloa siinä, että se puolustaa vanhempia ikäluokkia. Meidän tulee näyttää ikäihmisiä ylenkatsoville oikeistojupeille, että meilläkin on oikeus ihmisarvoiseen elämään, emmekä pyydä kohtuuttomia. Olemme ihmisiä, emme numeroita.

Lopuksi kolmen lapsen isänä ja kolmen lapsenlapsen pappana voin kertoa, että kun keskustelen ikätoverieni kanssa, niin meille kuten muillekin ihmisille, suurinta iloa ja myös suurinta huolta tuottavat samat asiat. Meidän listallamme ykkösenä ovat lapsenlapset (heidän tulevaisuutensa), toisena lapset (heidän pärjäämisensä) ja kolmantena oma hyvinvointi. Mutta jos oma jaksaminen hiipuu jatkuvan rahapulan takia, niin kaikki osapuolet kärsivät.

Bing Crosbyn sanoin: ”Raha ei merkitse kaikkea, mutta kieltämättä se helpottaa yhteydenpitoa lapsiimme.”

PS. Pyydän anteeksi lapsiltani, että heidän sijoituksensa rankingissa on pudonnut pykälällä.