Viimeinen virallinen matka alkoi rauhoittelulla: ”Vahva Eurooppa on hyvä asia myös meille”

Kuva: Lehtikuva
Barack Obama tapasi Ateenassa kollegansa Prokopis Pavlopoulosin.

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama on saapunut viimeiselle viralliselle vierailulleen Eurooppaan ennen Yhdysvaltain vallanvaihtoa.

– Vahva ja yhtenäinen Eurooppa on hyvä asia myös Yhdysvalloille, presidentti Barack Obama sanoi keskustellessaan Kreikan presidentin Prokopis Pavlopoulosin kanssa Ateenassa.

Matkan tarkoituksena on muun muassa rauhoitella huolestuneita eurooppalaisia republikaanien Donald Trumpin yllätyksellisen vaalivoiton jälkeen. Useat eurooppalaiset ovat olleet huolissaan Trumpin vähättelevästä asenteesta Natoa kohtaan.

Obaman mukaan Nato on elintärkeä Yhdysvaltojen turvallisuudelle ja hyvinvoinnille. Hän lisäsi, että Pohjois-Amerikan ja Euroopan suhteet ovat yhteisen turvallisuuden ja vaurauden kulmakivi.

Vahva Nato on tärkeä Euroopalle ja myös Yhdysvalloille.

Samaan aikaan, kun Obama on Kreikassa, Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoi uskovansa Trumpin kunnioittavan Yhdysvaltojen sitoutumista Natoon.

– Olen varma, että hän on presidentti, joka noudattaa Yhdysvaltojen ja liittouman välisiä sopimuksia. Vahva Nato on tärkeä Euroopalle ja myös Yhdysvalloille, Stoltenberg sanoi.

Ateenalaisten tunnelmat Obaman vierailusta ovat sekavat.

– Toivomme, että se (vierailu) tuo jotain positiivista Kreikalle, sanoi 30-vuotias virkamies Spyros.

Ateenalainen Ekaterini Tsarmoutzi kutsui Obamaa mukavaksi, mutta ennen kaikkea amerikkalaiseksi. Monet kreikkalaiset ovat epäileviä Yhdysvaltojen suhteen, koska se auttoi perustamaan Kreikkaan ahdasmielisen diktatuurin 1960-luvun loppupuolella.

Kreikan ammattijärjestöt, vasemmistopuolueet sekä anarkistit ovat käskeneet ihmisiä osoittamaan mieltään tänään Ateenassa. Mielenosoituksella halutaan tuomita Yhdysvaltojen osallisuus Lähi-idän konflikteissa. Poliisit ovat kieltäneet mielenosoitukset niillä alueilla, joilla Obaman on tarkoitus vierailla.

Kreikan hallituksen tiedottajan Dimitris Tzanakopoulosin mukaan Obaman vierailu edistää tavoitetta saada reilu ja kelvollinen ratkaisu Kreikan velkaan.

Kreikasta Obama jatkaa Saksaan, missä hän tapaa muiden muassa liittokansleri Angela Merkelin. Merkel on ollut Obaman merkittävä liittolainen.

SD: Sairaalaskandaali: ”Potilaat on asetettu suureen vaaraan, emmekä voi sulkea pois mahdollisuutta, että osa heistä on kuollut ennenaikaisesti”

Tukholman Karoliinisessa sairaalassa on paljastunut vakava hoitoskandaali, kertoo sanomalehti Svenska Dagbladet. Lehden mukaan sairaala hoiti lähes 70:tä vaikeasti sairasta potilasta kokeellisella hoidolla ilman siihen vaadittuja lupia vuosina 2011–2014.

Potilaista suuri osa on ollut lapsia. Hoito on perustunut istukoista viljeltyihin kantasoluihin, joita on annettu muun muassa selkäydinsiirtopotilaille vaikeiden komplikaatioiden jälkeen. Lehden mukaan hoito on voinut aiheuttaa potilaille veritulppia ja kasvaimia, ja potilaiden keho on voinut myös hylkiä kantasoluja.

– Potilaat on asetettu suureen vaaraan, emmekä voi sulkea pois mahdollisuutta, että osa heistä on kuollut ennenaikaisesti, kliinisen kantasolututkimuksen professori Katarina Le Blanc Karoliinisesta instituutista sanoo Svenska Dagbladetille.

Lehden mukaan potilaiden kuolleisuus on ollut suuri, mutta ei tiedetä, olisivatko potilaat kuolleet myös ilman kokeellista hoitoa. Sairaalan päälliköiden mukaan on vaikea selittää, miten hoitoja voitiin tehdä luvatta kolmen vuoden ajan.

Suomessa tapauksesta uutisoi ensin Yle.

Professori Le Blanc pitää tapausta vakavampana kuin sairaalassa vuonna 2010 paljastunutta, myös luvatonta tekohenkitorven käyttöä. Muovisen henkitorven kehittänyt italialaislääkäri Paolo Macchiarini käytti henkitorvea Ruotsissa kolmella potilaallaan, joista kaksi kuoli.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Sananvapaustaistelija voi jatkaa Venäjällä

Kuva: Lehtikuva

Tietovuotaja Edward Snowdenin oleskelulupaa Venäjällä on pidennetty, kertoo brittilehti Guardian. Venäjän ulkoministeriön edustajan Marija Zaharovan mukaan oleskelulupaa on jatkettu ”muutamalla vuodella”.

Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelun CIA:n entinen johtaja Michael Morelli vihjasi taannoin, että Venäjä voisi luovuttaa Snowdenin Yhdysvaltoihin samaan aikaan kun tuleva presidentti Donald Trump nousee virkaan.

Venäjä myönsi Snowdenille kolmen vuoden oleskeluluvan vuonna 2013 sen jälkeen kun Snowden oli julkistanut asiakirjoja, jotka paljastivat Yhdysvaltojen kansallisen turvallisuuden viraston NSA:n laajan vakoiluohjelman.

AVAINSANAT

Trumpia vastaan kanne seksuaalisesta ahdistelusta

Kuva: Lehtikuva-AFP
Summer Zervos tuli Los Angelesissa tiistaina pidettyyn lehdistötilaisuuteen juristiensa kanssa.

Yhdysvaltalaisnainen on nostanut kanteen Yhdysvaltain tulevaa presidenttiä Donald Trumpia vastaan liittyen seksuaaliseen ahdisteluun, kertoo muun muassa brittilehti Independent.

Asiasta kertoi naisen asianajaja Gloria Allred Los Angelesissa pidetyssä lehdistötilaisuudessa, jossa mukana oli myös Trumpia ahdistelusta syyttävä Summer Zervos.

BBC:n mukaan nainen kertoi ahdistelun tapahtuneen vuonna 2007.

BBC:n mukaan nainen on yksi yli kymmenestä naisesta, jotka viime syksynä syyttivät Trumpin ahdistelleen heitä menneiden vuosien aikana.

Obama vapauttaa tietovuotaja Manningin jo toukokuussa – Wikileaks juhlii voittona

Kuva: Lehtikuva
Tietovuotosivusto Wikileaksin perustaja Julian Assange on Twitterissä kiittänyt kaikkia tietovuotaja Chelsea Manningin vapautuksen puolesta kampanjoineita.

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama keventää tietovuotaja Chelsea Manningin tuomiota. 35 vuodeksi vankeuteen tuomittu Manning vapautetaan BBC:n mukaan jo toukokuun 17. päivä.

Manning tuomittiin vuonna 2013 yli 700 000 salaisen asiakirjan vuotamisesta Wikileaksille. Hänen oli aiemmin määrä vapautua vasta vuonna 2045.

Obaman hallintoa on painostettu pitkään Manningin vapauttamisesta. Muun muassa aktivistit ovat pitäneet Manningin saamaa tuomiota liian kovana ja vaatineet pitkään tämän vapauttamista. Tiedettävästi Manning on yrittänyt itsemurhaa ainakin kahdesti vankila-aikanaan.

– Tämä voi kirjaimellisesti pelastaa hänen henkensä, sanoo Chase Strangio kansalaisoikeuksia ja -vapauksia puolustavasta American Civil Liberties Union -järjestöstä.

Transsukupuolinen Manning, 29, kärsii vankeusrangaistustaan ainoastaan miehille tarkoitetussa armeijan laitoksessa.

Assange: Lopettakaa sota tietovuotajia vastaan.

Heti tuoreeltaan Valkoisen talon ilmoituksen jälkeen Manningin vapauttamisesta Wikileaks julisti voittoa Twitterissä.

Lisäksi Wikileaksin perustaja Julian Assange kiitteli tuoreeltaan kaikkia, jotka kampanjoivat Manningin vapautuksen puolesta. Wikileaksin Twitter-sivulla Assange sanoo, että vapautuksen puolesta kampanjoineiden rohkeus ja päättäväisyys tekivät mahdottomasta mahdollista.

Asianajajansa kautta uutistoimisto AFP:lle välittämässään tiedotteessa Assange lisäksi toivotti tervetulleeksi Obaman päätöksen lyhentää Manningin tuomiota.

Assangen mukaan Manningia ei olisi ikinä pitänyt tuomita. Assange kuvaili tätä sankariksi, jolle olisi tuomion sijaan pitänyt osoittaa suosiota.

– Jotta demokratia ja oikeusvaltioperiaate kukostaisi, hallituksen tulisi välittömästi päättää ilmiantajia, Wikileaksin kaltaisia julkaisijoita ja minua vastaan käyty sota, Assange sanoo tiedotteessa.

Assange on elänyt Ecuadorin Lontoon-lähetystössä vuoden 2012 kesäkuusta lähtien välttääkseen luovutuksen Ruotsiin, jossa häntä epäillään seksuaalirikoksista.

Assange on aiemmin sanonut pelkäävänsä, että hänet luovutettaisiin Ruotsista edelleen Yhdysvaltoihin. Aiemmin tässä kuussa Wikileaks kuitenkin kertoi sivustollaan, että Assange suostuisi luovutettavaksi Yhdysvaltoihin, jos Obama armahtaisi Manningin.

Assangen lakitiimi ei heti ottanut kantaa siihen, onko Assangen lupaus edelleen voimassa.

Yksinä viimeisinä tekoinaan presidenttinä Obama armahti 64 ihmistä ja lievensi 209 muun tuomioita.

Armahdettujen joukossa oli muun muassa kenraali James Cartwright, joka valehteli liittovaltion poliisille FBI:lle käymistään keskusteluista toimittajan kanssa Iranin ydinohjelmasta.

Puolestaan tietovuotaja Edward Snowden ei ollut Obaman listalla.

Keskustaoikeisto jyräsi itselleen värisuoran

Kuva: Lehtikuva

Pöytälaatikkosopimuksia rustattiin uusiksi, kun Euroopan parlamentti valitsi tiistaina uutta puhemiestä Ranskan Strasbourgissa. Isot poliittiset ryhmät kävivät kauppaa yhdestä EU:n keskeisimmästä vallankäytön paikasta viime hetkille saakka.

Puhemieheksi valittiin lopulta vasta neljännellä äänestyskierroksella italialainen Antonio Tajani keskustaoikeistosta.

Parlamentin puhemies on yleensä valittu yhdellä äänestyskierroksella ilman dramatiikkaa, mutta tällä kertaa valintaan liittyi poikkeuksellisen paljon jännitystä.

Euroopan parlamentin poliittiset mannerlaatat vavahtelivat puhemiehen valinnassa. Lähes kolme vuotta jatkunut sosialistien ja keskustaoikeiston yhteistyö päättyi, koska puolueryhmittymät eivät päässeet yhteisymmärrykseen puhemiehen valinnasta.

EU-myönteiset puolueryhmät sosialistit, liberaalit ja keskustaoikeisto liittoutuivat heti vaalikauden aluksi vuonna 2014 tarkoituksenaan torjua populistiryhmien pyrkimyksiä. Ryhmittymät sopivat, että puhemiehen paikka siirtyisi kauden puolivälissä sosialisteilta keskustaoikeistolle.

SDP:n europarlamentaarikon Miapetra Kumpula-Natrin mukaan sosialistit eivät voineet enää hyväksyä sopimusta, koska EU:n kolme keskeisintä näköalapaikkaa olivat menossa keskustaoikeiston EPP:lle. Eurooppa-neuvostoa johtaa Donald Tusk ja komissiota Jean-Claude Juncker, molemmat EPP:stä.

Värisuora olisi vältetty, jos neuvoston puheenjohtajuus olisi alun perin mennyt kaavailujen mukaan Tanskan entiselle pääministerille Helle Thorning-Schmidtille, Kumpula-Natri muistutti.

Schulz tähtää Saksan

Euroopan parlamentin johtopaikat ovat avoinna aina kauden puolivälissä eli nyt kun aloituksesta on kulunut 2,5 vuotta. Parlamenttia vuodesta 2012 johtanut sosialistien ja demokraattien Martin Schulz ei enää pyrkinyt paikalle, koska asettuu ehdolle Saksan liittopäivävaaleissa.

Puhemieskauppojen tuoksinassa isot ryhmät, keskustaoikeisto ja liberaalit, ryhtyivät tiistaina liputtamaan yhteistyötä. Näin rakennettiin puhemiehen paikkaa keskustaoikeiston Tajanille, kunhan mukaan saataisiin myös tiukempaa EU-linjaa vetävä ECR. Tiiviimpää EU-yhteistyötä ajavan EPP:n ehdokkaan tukeminen ei ollut ECR:lle helppo päätös, mutta viime hetkillä ryhmittymä lupasi tukensa.

Ryhmittymä erottuu joukosta, sillä siihen kuuluvat niin EU-eroon valmistautuvat Britannian konservatiivit kuin Puolan kansallismielinen laki- ja oikeus -puoluekin.

Suomalaispuolueista kokoomus kuuluu keskustaoikeistoon, keskusta ja RKP liberaaliryhmään, perussuomalaiset ECR:ään ja SDP sosialistiryhmään.

STT–ANNIINA LUOTONEN