Kolumnit
3.9.2026 17:01 ・ Päivitetty: 3.9.2026 17:02
Ville Skinnari: Kasvutilastoja pitää osata lukea – onko Suomi yhä oikeilla vientimarkkinoilla?
Bruttokansantuotteen nousu kertoo Suomen talouden suunnasta, mutta kasvun rakenne paljastaa miten kestävällä pohjalla viennin veto on. Maailman taloudellinen kartta on jo muuttunut, ja etsimme yhä onneamme liian kapeilta ja tutuilta markkinoilta, kirjoittaa kansanedustaja Ville Skinnari (sd).
Suomen taloudessa on kasvun merkkejä. Se on hyvä uutinen. Teollisuuden arvonlisä on vahvistunut ja vienti vetänyt.
Kasvulukuihin ovat samalla vaikuttaneet huomattavasti yksittäiset suuret erät. Esimerkiksi talvella F-35-hävittäjien toimitusten käynnistyminen näkyi ensimmäisen vuosineljänneksen kansantuotteessa.
Koneet valmistetaan ulkomailla, joten niiden hankinta ei sellaisenaan nosta Suomessa syntyvää arvonlisää. Hankintaan liittyvät tuoteverot kuitenkin saivat BKT:n ylöspäin.
Toisella vuosineljänneksellä vientiä nosti suuren risteilyaluksen toimitus Turun telakalta.
LAAJEMPI kuva on kaksijakoinen. Kotimainen kysyntä on pysynyt vaisuna.
Tavarakuljetusten suoritteet ovat laskeneet. Kesäkuussa yksityisen sektorin palkkasumma kasvoi vain 1,4 prosenttia vuodentakaisesta, kun julkisella sektorilla kasvua oli 4,0 prosenttia.
Mistä ilmansuunnasta syntyy seuraava kysyntä ja pitkäkestoinen kasvu?
Myös palveluvienti väheni toisella vuosineljänneksellä vuodentakaisesta.
Kasvun merkit ovat todellisia, mutta olemme kapealla pohjalla.
Suomen talouden kannalta ratkaiseva kysymys on, mistä ilmansuunnasta syntyy seuraava kysyntä ja pitkäkestoinen kasvu.
Siksi tätä kysymystä pitää tarkastella Suomen rajojen ulkopuoleltakin. Suomen osuus maailman tavaraviennin arvosta on pudonnut 0,72 prosentista 0,35 prosenttiin vuosina
2002-2024.
Osuutemme on käytännössä puolittunut. Eikä palveluvienti ole kehittynyt toivotulla tavalla.
Samaan aikaan myös EU:n suhteellinen taloudellinen paino on pienentynyt: vuonna 2005 EU-osuus maailman bruttokansantuotteesta oli noin 30 prosenttia, vuonna 2019 enää 21 prosenttia ja vuonna 2026 noin 17 prosenttia.
Pelaamme siis pienemmällä kentällä, ja samalla tämän kentän osuus koko pelistä pienenee.
TÄMÄ KERTOO sen, että maailman taloudellinen painopiste on siirtynyt muualle. Tilastoja pitää osata lukea myös ulkopolitiikassa.
Samalla maailman taloudellinen kartta on jo muuttunut ja Suomen pitää osata sitä lukea.
Aasian merkitys on kasvanut voimakkaasti ja Intia kasvaa nopeasti. Seuraava suuri pitkän aikavälin muutos tapahtuu Afrikassa, jossa työikäinen väestö ja kaupungit kasvavat voimakkaasti. Se merkitsee valtavia investointitarpeita ja uusia markkinoita.
Maailman taloudellinen painopiste on muuttunut.
Suomen kansainvälisen läsnäolon pitäisi tässä tilanteessa vahvistua. Silti ulkoministeriöstä ja edustustoverkosta säästetään.
Viimeksi kesäkuussa Suomi sulki suurlähetystönsä Pakistanin Islamabadissa. Mitä seuraavaksi?
Suurlähetystö on pienelle vientimaalle myös osa talouden infrastruktuuria. Se rakentaa suhteita, avaa ovia ja auttaa yrityksiä markkinoille.
Kasvavilla ja vaikeilla markkinoilla valtionkin verkoston merkitys korostuu.
Kun Suomen osuus maailman tavaraviennistä on puolittunut ja Euroopan suhteellinen paino pienentynyt ,kysymys kuuluu, onko Suomella varaa itse kaventaa yhteyksiään maailman suurimmille ja tulevaisuudessa nopeimmin kasvaville markkinoille?
Kirjoittaja on entinen ulkomaankauppaministeri ja nykyinen ulkoasiainvaliokunnan jäsen.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.