Termillä tarkoitetaan juoksupaikkaa johtavan hevosen rinnalla. Nimi kuvastaa paikan vaativuutta, hyväkin hevonen antaa siitä kovassa vauhdissa usein periksi.

– Kun Yhdysvallat keskittyi Trumpin tempuilla estämään kauppaa, EU ja Japani julkistivat jättimäisen kauppasopimuksen. EU on lähentynyt myös Kanadan kanssa, Skinnari muistuttaa.

– Kyllähän Trumpilla on tässä mielessä järkyttävät paineet pitää Yhdysvallat mukana globaalissa kaupassa.

Suunnitelman mukaan EU ostaa Yhdysvalloista enemmän esimerkiksi soijapapuja ja nesteytettyä maakaasua. Yhdysvallat puolestaan harkitsee uudelleen teräs- ja alumiinitullejaan.

Lisäksi suunnitteilla olleet uudet tullimaksut pannaan jäihin. Trump on esimerkiksi väläytellyt nostavansa Euroopassa valmistettujen autojen tuontitulleja noin 20 prosenttiyksiköllä.

– Kun käymme neuvotteluita, me emme toimi sopimuksen hengen vastaisesti, ellei jompikumpi osapuoli lopeta neuvotteluita, Trump sanoi keskiviikkona ja vakuutteli, että teräs- ja alumiinitulleihin sekä EU:n vastatoimiksi asetettuihin tulleihin liittyvät ongelmat ratkaistaan.

– Tarkoituksenani oli tehdä sopimus tänään ja me teimme sopimuksen tänään, Juncker puolestaan sanoi.

Skinnari huomauttaa, että samalla kun tapaamisessa liennytettiin Euroopan ja Yhdysvaltojen suhteita, liehitteli Trump myös omia äänestäjiään.

– Konkreettisina kohtina tapaamisessa nousi esiin esimerkiksi soijapavut. Pidän tätä myös Trumpin yrityksenä miellyttää iowalaisia soijapapuvilejiöitä, eli äänestäjiään. Samaan aikaan Trump lienee ymmärtänyt sen, että Eurooppa on vahva viejä Yhdysvaltoihin. Euroopan vaihtotase on 100 miljardia euroa Euroopalle, eli viemme sinne paljon enemmän kuin tuomme.

EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump pitivät lehdistötilaisuuden Valkoisen talon edessä keskiviikkoiltana. Lehtikuva.

Joissain puheenvuoroissa on pohdittu myös, herättivätkö Trump ja Juncker taannoin jo haudatun Yhdysvaltain ja Euroopan vapaakauppasopimus TTIP:n uudelleen henkiin. Skinnari ei ainakaan vielä näe näin tapahtuneen.

– Viimeksi, kun TTIP:tä käsiteltiin eduskunnassa, niin siitä jäi aika huolestunut olo. Se oli amerikkalaisten juristien näköinen versio, jonka suomenkielisen käännöksen saimme vasta, kun erikseen vaadimme. Perustuslaillisesti TTIP:n edellinen prosessi oli irvikuva. Jokaisella kansanedusdustajalla pitää olla mahdollisuus tutustua niin merkittävään asiakirjaan omalla äidinkielellään.

Skinnarilta löytyy kuitenkin vakaa luottamus vapaakauppaan ja sen voimaan.

– Viimeiset vuosikymmenet ovat osoittaneet, että viime kädessä vapaakaupan todellisia voittajia ovat kuluttajat. Tämä on saattanut tulla Trumpillekin yllätyksenä. On positiivista, että hänkin on alkanut ehkä hiljalleen ymmärtää, miten tärkeää kauppa on.

Trumpin toiminta on herättänyt viime viikkoina ja kuukausina paljon kysymyksiä. Ensin hän uhoaa ja tuhoaa, sitten tapaa päättäjiä ja tekee ainakin omasta mielestään oivia “diilejä”.

Skinnari kertoo käyneensä tutustumassa Washingtoniin niin ennen kuin Trumpin valinnan jälkeenkin. Hänen mukaansa parhaiten Trumpin ja tämän hallinnon harjoittamaa politiikkaa voi kuvailla toteamalla, ettei mitään linjaa tai ohjelmaa ole olemassa.

– Se näkyy kaikessa. Presidentiltä tulee yllättäviä ja aivan arvaamattomia avauksia. Hän käyttää sanavalintoja, joita sitten jälkikäteen yritetään muuttaa aivan toisiksi.

– Kyllä Trumpin retoriikka on ollut omitusita ja jopa pelottavaa. Kuten silloin, kun hän kutsui EU:ta vihollisekseen.

Mutta mitä kaikki tämä tarkoittaa Suomelle? Skinnarin mukaan tämä on se iso kysymys, jota Suomessakin pitäisi miettiä enemmän.

– Toivoisin, että ulkomaankauppa- ja kehitysminsiteri Anne-Mari Virolainen (kok.) olisi vieläkin aktiivisempi suomalaisen viennin ja teollisuuden kanssa.

Skinnari näkee, että tässä olisi paikka tehdä aitoa  yhteistyötä myös yli hallitus-oppositiorajojen.

– Esimerkiksi Virolaisen edeltäjä ministeri Kai Mykkäsen (kok.) kanssa järjestimme tilaisuuksia ja teimme muutenkin paljon yhteistyötä.

Mutta se, miten Suomessa on aktivoiduttu Aasian suuntaan esimerkiksi elintarvikemarkkinoiden saralla, on Skinnarin mukaan iloista katseltavaa. Hän muistuttaa, että pelkästään Japanissa on 130 miljoonan ihmisen markkinat.

– Tällaisessa epävarmassa tilanteessa on hyvä katsoa luotettavia kauppakumppaneita, ennen kaikkea Tokiossa ja Kanadassa. Mielestäni Suomen tavoitteena pitäisi olla tuplata Suomen vienti Kanadaan ja monipuolistaa Japanin vientiä.

Toisaalta Skinnari toivoo, että Suomessa muistettaisiin myös Eurooppa. Hänestä päättäjien pitäisikin pyrkiä houkuttelemaan entistä enemmän investointeja Suomeen muun muassa autoteollisuuden saralla. Alalla kun on maassa jo valmiiksi osaava ammattikuntaa ja teknologiaa.

Mutta ennen kaikkea Suomen pitäisi keskittyä ensi keväänä alkavaan EU-puheenjohtajakauteensa.

– Suomen pitää olla 1.7.2019 valmis ottamaan vastaan puheenjohtajuus. Kauppapolitiikka on varmasti edelleen silloinkin on yksi keskeisimmistä elementeistä, Skinnari painottaa.

Hän muistuttaa, että puheenjohtajakausi starttaa hankalassa ajankohdassa. Euroopan komission toimikausi on päättynyt eurovaalien myötä, lomat painavat päälle ja Suomessakaan ei eduskuntavaalien jälkeen ole välttämättä vielä uutta hallitusta.

– Nykyinen hallitus ja etenkään pääministeri Sipilä (kesk.) ei ole osoittanut suurta kiinnostusta puheenjohtajakautta kohtaan. Nyt alkaisi olla viimeiset hetket valmistautua.

Skinnari muistuttaa, miten esimerkiksi Paavo Lipposen hallituskausilla EU-puheenjohtajuuteen valmistautuminen oli aivan toista luokkaa.

– Siksi esimerkiksi vuonna 1997 alkaneella Suomen ensimmäisellä puheenjohtajakaudella onnistuttiin erittäin hyvin ja Suomi sai lanseerattua esimerkiksi “pohjoisen ulottuvuuden”. Nyt olisi esimerkiksi Itämeren suojelemisen kannalta äärimmäisen tärkeää saada ulottuvuudesta tietynlainen 2.0-versio.

– Mutta tätä varten Suomen pitää olla valmistautunut. Tämän kokoluokan ongelmia ei saada ratkaistua yksin, vaan muun muassa Ruotsi ja etenkin Itämeren suojelussa Puola pitää saada mukaan. Ilmastoon, ympäristöön ja kauppapolitiikkaan liittyvät asiat ovat sellaisia, joiden eteen pitää tehdä töitä koko ajan. Muuten niitä ei saada sellaiselle urille, että tuloksia alkaisi näkyä.