Viro sai vihdoin presidentin

Kuva: scanpix baltics/liis treimann

Virossa parlamentti on valinnut maan uudeksi presidentiksi Kersti Kaljulaidin, kertoo uutistoimisto BNS.
Viron ensimmäisen naispresidentin puolesta äänesti 81 kansanedustajaa 101:stä. Valintaan vaadittiin 68 edustajan ääni.

Presidentinvaalit jouduttiin kertaalleen aloittamaan alusta, koska edelliset äänestykset parlamentissa ja valitsijakokouksessa eivät tuottaneet tulosta.

Tällä kertaa Kaljulaid oli ainoa ehdokas. Hänellä ei ole merkittävää poliittista taustaa, minkä vuoksi hän sopi kompromissiehdokkaaksi.

Väyrynen syyttää Niinistöä lähes kaikesta: ”Maamme itsenäisyys on vakavasti uhattuna”

Kuva: LEHTIKUVA / HANNU RAINAMO

Europarlamentaarikko, Suomen presidentiksi halajava Paavo Väyrynen harmittelee, että hänen viime viikolla julkaisemansa kirja jäi ”harmillisesti muun julkisuuden varjoon”. Suomen linja 2017 kertoo Sauli Niinistön (kuvassa) toiminnasta tasavallan presidenttinä.

– Jokaisen Suomen tulevaisuudesta vastuuta kantavan olisi hyvä siihen perehtyä, Väyrynen kehottaa Uuden Suomen puheenvuorossaan.

Kirja osoittaa Väyrysen mukaan , että Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlinnan keskellä maamme itsenäisyys ja puolueettomuus ovat vakavasti uhattuina.

– Pahinta on, että Sauli Niinistön johdolla Suomea on viety liittoutumispolitiikan tielle.

Hän arvioi, että Sauli Niinistö on toiminut kuuden vuoden takaisten vaalilupaustensa mukaisesti: ”EU:n yhteistä puolustusta pyritään kehittämään niin pitkälle kuin suinkin mahdollista ja jos tätä kautta ei päästä riittävän pitkälle, liitytään Natoon. Niinistö on antanut vahvan tuen jopa EU:n yhteisen armeijan muodostamiselle”.

Väyrynen näkee Niinistön toimissa salavihkaisuutta:

– Niinistö näyttää edistävän Suomen sotilaallista liittoutumista samaan tapaan kuin hän on ajanut maamme jäsenyyttä euroalueessa – hivuttamalla ja todelliset tarkoitusperät kätkien.

Niin olisi käynyt Suomessakin, jos kansa olisi saanut asian ratkaista.

Hän ihmettelee Niinistön toimia myös valtiovarainministerinä vuonna 1997.

– Päätös liittymisestä euroalueeseen tehtiin perustuslain vastaisesti. Asiasta ei järjestetty kansanäänestystä, eikä eduskunnalle annettu edes lakiehdotusta, vaan ainoastaan tiedonanto. Ruotsissa ja Tanskassa kansanäänestys järjestettiin, ja molemmissa maissa jäsenyys tuli hylätyksi. Niin olisi käynyt Suomessakin, jos kansa olisi saanut asian ratkaista.

Väyrynen näkee myös ilmeisenä, että istuva presidentti puuttui viime kesäkuussa hallituspolitiikkaan ensi sijassa edistääkseen Suomen mukanaoloa, kun euroaluetta ryhdytään viemään yhteisvastuullisen liittovaltion suuntaan.

– Tukemalla kokoomuksen pyrkimyksiä syrjäyttää Jussi Halla-ahon johtamat perussuomalaiset hallituspolitiikasta Niinistö avasi tietä Suomen taloudellisen ja lopulta myös valtiollisen itsenäisyyden kaventamiselle.

Väyrynen pistää Niinistön ”mieskohtaiselle vastuulle” sen, että Suomi ei syksyllä 2015 palauttanut Itävallan ja Saksan tapaan osittaisia rajatarkastuksia.

– Vastikään muut Pohjoismaat jatkoivat jälleen tarkastuksiaan. Suomi ei ole palauttanut niitä vieläkään. Viime vuonnakin Suomeen tuli yli 6000 uutta turvapaikanhakijaa. Vielä viime kesänä Sauli Niinistö vastusti ”rajojen sulkemista”, Paavo Väyrynen kirjoittaa puheenvuorossaan.

”Oikeuslaitos pätevä päättämään” – KSML: Haavisto luopuisi presidentin oikeudesta armahtaa

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Vihreiden presidenttiehdokkaan Pekka Haaviston mielestä tasavallan presidentin armahdusoikeus on vanha jäänne, josta voitaisiin luopua. Haavisto kommentoi asiaa Keskisuomalaisen haastattelussa.

– Presidentin armahdusoikeus ei ole enää ajanmukaista. Itse luottaisin siihen, että oikeuslaitoksemme on pätevä päättämään armahduksista, Haavisto sanoo lehdelle.

Haaviston mukaan presidentin pitäisi ainakin perustella läpinäkyvyyden vuoksi armahduspäätöksensä. Haaviston mukaan armahduspäätösten taustalla voi olla poikkeuksellisia syitä, joista kertominen auttaisi kansalaisia ymmärtämään, miksi jotkut rikolliset pääsevät vapauteen ennen aikojaan.

Presidentit ovat armahtaneet esimerkiksi rikollisia, joilla on ollut jäljellä vain vähän elinaikaa.

Keskustelua aiheesta

Sipilä hermostui Väyrysen venkoiluun – Karjalainen: ”Hän on minulle selvästi toisen puolueen jäsen”

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Oman kansalaispuolueensa perustaneen Paavo Väyrysen on erottava keskustasta, sanoo keskustan puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilä sanomalehti Karjalaisen haastattelussa.

Sipilän mukaan keskustan säännöt ovat puoluejäsenyyksien osalta selvät: Väyrynen ei voi kuulua kahteen puolueeseen yhtä aikaa.

Väyrynen ilmoitti tällä viikolla, että hän palaa eduskuntaan, jos ei voita presidentinvaaleja. Hän kertoi muodostavansa oppositiossa todennäköisesti oman eduskuntaryhmänsä. Samalla Väyrynen sanoi yhä olevansa myös keskustan jäsen.

– Kyllä hän on minulle selvästi toisen puolueen jäsen, Sipilä sanoi Karjalaiselle Joensuussa.

Väyrysen mahdollinen erottaminen on Sipilän mukaan paikallisjärjestön tehtävä, sillä keskustassa ei kuuluta puolueeseen vaan paikallisjärjestöön.

Näin kansa arvioi kuntaa työnantajana: Turvallinen, mutta palkkataso vaatimaton

Kuva: Kari Hulkko

Kansalaiset arvioivat, että kunta on työnantajana turvallinen ja työolosuhteet kunnissa ovat hyvät. Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselyyn vastanneiden mielestä kunta-alan palkkataso on kuitenkin vaatimaton.

Vastanneet arvioivat myös, että henkilöstön vaikutusmahdollisuudet työhön, mahdollisuudet edetä uralla ja kunta-alan töiden tuottavuus ja tehokkuus ovat kehnonpuoleisia. Lähes joka toinen vastaaja arvioi, että kunta-alan palkkataso on lähinnä huono. Monet vastaajista katsoivat kuitenkin, että kunta-alan palkkaus on riittävän hyvä.

Kunta-alan työolosuhteita piti erittäin tai melko hyvinä 64 prosenttia vastaajista. Lähes yhtä moni arvioi, että kunta-alan työpaikat ovat varmoja ja pysyviä, ja että sukupuolten tasa-arvo toteutuu hyvin.

Kyselyssä tiedusteltiin myös kunta-alan työntekijöiden näkemyksiä. Kuntatyöntekijät pitivät suurimpina ongelmina palkkausta, mahdollisuuksia edetä uralla ja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia. Kuntien palveluksessa olevista lähes joka toinen on tyytymätön esimiestyöhön ja johtamiseen.

Kantar TNS:n kyselyyn vastasi yhteensä 1 000 ihmistä. Virhemarginaali on vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

”Epäilin, pärjääkö uusi filmatisointi edeltäjille, mutta joudun sanomaan” – Heinäluoma antoi arvionsa uudesta Tuntemattomasta

Kuva: Tommi Hynynen © Elokuvaosakeyhtiö Suomi 2017

SDP:n kansanedustajat ovat vakuuttuneita Aku Louhimiehen ohjaamasta uudesta Tuntemattoman sotilaan versiosta.

Eero Heinäluoma kehuu elokuvaa Facebookissa mielettömän hienoksi ja koskettavaksi.

– Epäilin, pärjääkö uusi filmatisointi edeltäjille, mutta joudun sanomaan: Tuntematon on VUODEN elokuva, Heinäluoma päivittää.

Kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta on myös pitänyt näkemästään.

– Kävimme eduskunnan kanssa katsomassa uuden Aku Louhimiehen ohjaaman Tuntemattoman sotilaan. Itketti, vavisutti, kosketti. Elokuva tulee jäämään suurten elokuvien joukkoon. Kiitos ja valtavasti onnitteluja kansallistarinamme hienosta toteutuksesta.

Kansanedustaja Sirpa Paateron mielestä Louhimiehen Tuntematon sotilas on vaikuttava ja riittävästi erilainen.

Keskustelua aiheesta