tuntematonsotilas
kaisaniemi
Juhannustupla

Viro sai vihdoin presidentin

Kuva: scanpix baltics/liis treimann

Virossa parlamentti on valinnut maan uudeksi presidentiksi Kersti Kaljulaidin, kertoo uutistoimisto BNS.
Viron ensimmäisen naispresidentin puolesta äänesti 81 kansanedustajaa 101:stä. Valintaan vaadittiin 68 edustajan ääni.

Presidentinvaalit jouduttiin kertaalleen aloittamaan alusta, koska edelliset äänestykset parlamentissa ja valitsijakokouksessa eivät tuottaneet tulosta.

Tällä kertaa Kaljulaid oli ainoa ehdokas. Hänellä ei ole merkittävää poliittista taustaa, minkä vuoksi hän sopi kompromissiehdokkaaksi.

Jutta Urpilainen ulkoministerin rauhanvälityksen erityisedustajaksi

Ulkoministeri Timo Soini (uv.) on nimittänyt kansanedustaja Jutta Urpilaisen (sd.) rauhanvälityksen erityisedustajakseen. Urpilaisen tehtävä painottuu naisten ja nuorten roolin vahvistamiseen. Tehtävän alueellinen painopiste on Afrikka.

Urpilainen seuraa tehtävässään Pekka Haavistoa (vihr.). Haavisto on hoitanut tehtävää kaksi vuotta, ja hän on ollut myös aiemmin erityisedustajana Afrikan kriiseissä.

Nimitys on Urpilaiselle henkilökohtainen palkaton tehtävä, jota hän hoitaa kansanedustajan työn ohella.

Ulkoministeriön mukaan Urpilaisen nimitys vahvistaa Suomen panosta kansainväliseen rauhanvälitykseen ja konfliktien ennaltaehkäisyyn.

Perustuslakivaliokunta yrittää pusertaa sote-lausuntonsa valmiiksi jo tänään

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja vasemmistoliiton kansanedustaja Annika Lapintie.

Perustuslakivaliokunta yrittää saada sote-lausuntonsa valmiiksi tänään, valiokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie (vas.) sanoo STT:lle.

Lausunnon on määrä olla valmis viimeistään huomenna perjantaina. Lapintien mukaan valiokunnan kokous alkaa kello yhdeksän.

Odotettavissa on, että valiokunnalla on huomautettavaa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistukseen liittyvästä valinnanvapauskokonaisuudesta, varsinkin yhtiöittämisvelvoitteesta.

Kansanedustaja Filatov työvoimapalveluäänestyksestä: ”Kaikkia omenoita ei kannata heittää tunkiolle”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Tarja Filatov eduskunnassa toukokuussa.

Eduskunnassa käsiteltiin keskiviikkona lakia julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden alueellista tarjoamista ja työelämäkokeilua koskevasta kokeilusta. Valtaosa SDP:n kansanedustajista äänesti tänään eduskunnassa lain puolesta.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kertoi Demokraatille, miksi näin toimittiin, vaikka esitykseen kuului myös työelämäkokeilu, jota SDP vastustaa. Kokeilussa voitaisiin ohjata karenssin uhalla yrityksiin palkattomaan työhön työmarkkinatuella.

Rinne painotti, että SDP:n kanta lain kyseiseen kohtaan on yhä mietintöön kirjattu valiokunnan vastalauseen kanta eli työelämäkokeilua ei hyväksytä. Rinne totesi tiukasti, ettei SDP hyväksy ”orjatyötä”.

– Tässä lakipaketissa merkittävä parannus oli se, että annetaan kunnille mahdollisuus toimia aiempaa huomattavasti laajemmin työllisyystoimissa ja tähän kunnille annetaan myös resurssit, Rinne taustoitti äänestystä ja muistutti SDP:n pitkän linjan olevan se, että kunnissa on paras tietämys muun muassa pitkäaikaistyöttömistä.

Myös työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Tarja Filatov kävi tänään läpi asiaa Facebookissa. Hänellä on sama viesti kuin Rinteellä.

– SDP vastustaa ilmaisen työn teettämistä. Työntekijä on palkkansa ansainnut, Filatov teroittaa.

Hän kertaa, miten SDP esitti 21.6 eduskunnassa, että kuntouttavaa työtoimintaa ei saa ulottaa yrityksiin. Asiasta äänestettiin SDP:n esityksen pohjalta.

– Hävisimme äänestyksen.

Filatov toteaa, että tänään taasen äänestettiin koko lain hyväksymisestä tai hylkäämisestä.

– Emme halunneet hylätä koko lakia, koska siinä on paljon enemmän hyvää kuin mätää. Kunnat saavat oikeuden järjestää pitkäaikaistyöttömien palveluja ihmisläheisesti ja sote-ja työvoimapalvelut voidaan kytkeä paremmin yhteen. Näitä asioita me tänään kannatimme.

– Eduskunnassa joutuu usein tekemään kokonaisharkintaa. Jos korissa on yksi mätä omena, se kannattaa ottaa pois, kuten esitimme, mutta kaikkia omenoita ei kannata heittää tunkiolle.

– Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että kuntouttava työtoiminta kokonaisuudessaan pitäisi muuttaa vapaaehtoiseksi, koska ihminen ei opi eikä kuntoudu pakolla. On herätettävä motivaatio, Filatov toteaa.

”Hallitus aikoo seilata lastuna laineilla” – Kiuru: Hallituksen sinisilmäisyys ei tuo talouteen vauhtia

Kuva: Lehtikuva
Krista Kiuru.

Kansanedustaja Krista Kiuru (sd.) ihmettelee hallituksen optimismia luottaa sokeasti maailmantalouden kasvuvoimaan.

Lisätalousarvion käsittelyssä valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) antoi Kiurun mukaan ymmärtää, että talouskasvu auttaa yksistään saavuttamaan hallituksen asettamat taloustavoitteet. Kiuru muistuttaa, että vireäkään talouskasvu ei pelkästään toteuta työllisyys- ja velkatavoitteita. Lisätoimia tarvitaan.

– On virhe tuudittautua suhdanneluonteiseen apuun maailmalta. Hallituksen suuret talouspoliittiset tavoitteet jäävät tosiasiassa saavuttamatta, ellei linja muutu. Tarvitaan aitoja rakenneuudistuksia, joilla työllisyysaste saadaan nousemaan. Nyt hallitus aikoo seilata lastuna laineilla luottaen, että Suomi-laiva ajautuu lopulta satamaan positiivisen myötätuulen ansiosta.

Kiuru katsoo, että lisätalousarvio pitää kuitenkin sisällään oikeansuuntaisen toimen positiivisen rakenneuudistuksen tukemisesta.

– Viime hallituskauden aikaiset Äänekosken ja pääkaupunkiseudun esimerkit osoittavat, että alueellisten kasvumahdollisuuksien vahvistaminen kannattaa. Käänne taloudessa tapahtui vuonna 2015. On hyvä, että hallituksen lisätalousarviossa tuetaan positiivista rakennemuutosta nyt Lounais-Suomessa.

– Panostukset Turun alueelle ovat positiivisia ja ehdottoman tarpeellisia, ja SDP kannattaa niitä. Esitämme, että panostuksia laajennettaisi aluetalouden, paikallisen elinkeinoelämän ja positiivisen rakennemuutoksen vahvistamiseen eri puolille maata. Myös muilla alueilla on tarvetta kasvun ja työllisyyden vahvistamiseen.

Hallituksen suuret talouspoliittiset tavoitteet jäävät tosiasiassa saavuttamatta, ellei linja muutu.

Kiurun mielestä tämän päivän lisätalousarviokeskustelussa selvisi, että hallitus luottaa siihen, että yhden alueen vahvistamisesta voi valua hyötyjä muillekin alueille.

Kiuru epäilee tällaista valumisefektiä.

Lounais-Suomen aluetalouden tukeminen ei valunut hallituksen päätöksessä edes alueen pohjoisempaan osaan, yli Varsinais-Suomen rajan Satakunnan puolelle, hän huomauttaa.

Kommentti: Harkimo ja Yle löysivät ongelman ay-liikkeen varallisuudesta

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Ylen mukaan "ammattiliittojen miljardiomaisuus paisuu". Niinpä illan A-studio lupasi laittaa työmarkkinajärjestöjen kukkarot syyniin.

Tavoite poistaa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus on kokoomuksen puoluehallituksen esittämä ja puoluekokouksen vahvistama.

Ei siis pitäisi olla enää kenellekään uutinen, että kokoomuksen kansanedustajat säännöllisin väliajoin esittävät ammattiyhdistysliikkeen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistoa. Suorastaan profiloituvat sillä.

Kampanjointia ei käynnistänyt asiasta rumpua pitkin vaalikautta lyönyt kansanedustaja Harry Harkimo (kok.). Paljon ennen Hjallista, jo vuonna 2014, olivat samalla agendalla kokoomuksen kansanedustajat Sampsa Kataja ja Lasse Männistö. Muitakin löytyy.

Viime vuonna Harkimo jätti lakialoitteen työmarkkinajärjestöjen tilinpäätösten julkistamisvelvollisuudesta ja keräsi sille eduskunnasta satakunta allekirjoittajaa.

Häneen asian esillä pitäminen henkilöityy. Julkisuuden hallitseva kokoomusedustaja sai Yleisradion avaamaan tv-studion ovet missiolleen tänä iltana. Jopa kello 20.30 pääuutiset lämmitteli saunaa.

Julkisen rahoituksen varassa toimiva Yle lupasi ennakkotiedoissa A-studionsa ottavan työmarkkinajärjestöjen kukkarot syyniin.

Nostetta A-studiolle se haki julkaisemalla aiemmin tänään oman ”selvityksen” työmarkkinajärjestöjen omaisuudesta. Suuri, kovin suuri se kuulemma on. Palataan tähän varallisuuteen myöhemmin.

SK: Mitä muita vaihtoehtoja ay-liikkeellä on kuin pelata markkinatalouden pelisäännöillä?

Ammattiliitot käyttävät sijoituksensa toimintansa pyörittämiseen ja jäsenmaksujen nousun hillitsemiseen. Ja, kyllä, myös lakkokassan kartuttamiseen, jos työtaisteluun joudutaan, muistuttaa Suomen Kuvalehti tänään.

Se onkin juttu, joka on niin sanotusti median valtavirrasta poikkeava.

– Yleishyödyllisyys toteutuu tässä tapauksessa jäsenistön etujen turvaamisen kautta. Toiminta on ollut yleistä kaikissa länsimaissa jo vuosikymmeniä, kirjoittaa SK:n Mikko Niemelä uutisanalyysissaan.

Mitä muita vaihtoehtoja ay-liikkeellä on kuin pelata markkinatalouden pelisäännöillä? hän kysyy.

Niinpä.

Lisää kysymyksiä:

Eikö ole järkevää sijoittaa rahat tuottavasti? Myös työntekijöiden edunvalvonassa. Vai olisiko arvostelijoiden mielestä jäsenten kannalta parempi maattaa varoja nollakorkotilillä?

Entä ay-liikkeen huiman massiivinen varallisuus? SK on laskenut sen per capita. Suurimmassa liitossa (Metalli) on rahaa noin 1 500 euroa jäsentä kohti. Eipä sillä herranhuonetta rakenneta.

Se pitää paikkansa, että työmarkkinajärjestöt eivät yleishyödyllisinä yhteisöinä maksa tuotoistaan veroa. Usein keskustelussa tuppaa unohtumaan, että sama koskee myös työnantajapuolen järjestöjä.

Asiaan ei ole tulossa muutosta. Tämän kertoi viimeksi tänään kokoomuksen puheenjohtaja, ei kukaan ay-pomo.

– Ei ole nyt hallituksessa ajankohtainen, valtiovarainministeri Petteri Orpo totesi keskiviikkona eduskunnassa Demokraatille. Kysyimme ministeri-puheenjohtajalta työmarkkinajärjestöjen asemasta yleishyödyllisinä yhteisöinä.

Kuuleeko samassa ryhmässä istuva Harkimo?

Orpo Demokraatille: Ei ole nyt hallituksessa ajankohtainen.

– Yhteiskunnassa on varmaan tahoja, jotka haluavat musertaa ay-liikettä ja kaapata vallan itselleen. Sitten palataan sopimusyhteiskunnassa hyvinkin pitkälle ajassa taaksepäin, Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo kommentoi tänään Yle Uutisille.

– Varsinkin ne, jotka näitä asioita nostavat esiin, kokevat ammattiyhdistysliikkeen jollain tavalla vihollisena tai haluavat vaikuttaa siihen, että sen toimintaedellytykset heikkenevät, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoo samassa jutussa.

Suomalaiset ammattiliitot edustavat reilua kahta miljoonaa palkansaajaa. Jäsenistössä on tiettävästi paljon myös kokoomuslaisia aktiiveja ja puolueen äänestäjiä.

– Koko ammattiyhdistysliike on vanhanaikainen systeemi, Harry Harkimo sanoo. Ilmeisesti myös heille.

Suunnitellulta vaikuttava ammattiyhdystysliikkeen vastainen vyörytys nostaa ilmaan kysymyksen, onko palkansaajan asema todellakin liian vahva nyky-Suomessa?

Työmarkkinajärjestöt eivät yleishyödyllisinä yhteisöinä maksa tuotoistaan veroa. Lisäksi niiden jäsenmaksut ovat verovähennyskelpoisia.