Sivistysjärjestöissä tällaisia leikkauksia pidetään luonnollisesti kohtuuttomina. Työväen Sivistysliiton pääsihteeri Jouko Muuri kertoo Demokraatille, että kilpailukykysopimuksesta on aiheutumassa vapaalle sivistystyölle noin 3,5 miljoonan euron täysin uusi leikkaus. Se vastaa peräti 2,2 prosenttia koko sivistystyön rahoituksesta.

Vapaan sivistystyön piiriin kuuluvat muun muassa kansalais- ja työväenopistot, kansanopistot ja opintokeskukset.

Uusi leikkaus roiskahtaa jo ennen päätettyjen päälle, vaikkei koulutuksesta ollut enää määrä leikata.

Myös kustannustason tarkistus syö reilulla miljoonalla eurolla vapaan sivistystön rahoitusta.

Uudet leikkaukset mukaan lukien vapaan sivistystyön rahoitusta on menossa leikkuriin reilun 13 miljoonan euron edestä, mikä vastaa 8,3 prosenttia rahoituksesta.

Vapaa sivistystyö on kärsimässä samasta hallituksen hämmennystä herättäneestä tulkinnasta kuin yliopistot, ammattikorkeakoulut ja ammatilliset oppilaitokset. Kilpailukykysopimuksessa määriteltiin, mitkä toimijat kuuluvat julkiseen sektoriin. Edellämainitut koulutusjärjestäjät eivät olleet listalla.

Julkisen puolen työnantajille työaikojen pidennyksestä ja lomarahojen leikkauksista aiheutuvat säästöt oli kiky-sopimuksen mukaan määrä käyttää työnantajakustannusten alentamiseen.

Nyt valtiovarainministeriön (VM) budjettiesityksessä koulutuksen järjestäjiä on kuitenkin tulkittu osaksi julkista sektoria. Tästä johtuvat myös vapaan sivistystyön yllättäneet säästöt.

– Tämä on kiky-sopimuksen vastaista ja koulutussektorilla ollaan asiasta melkoisen tuohduksissa. Kiky-sopimuksella haluttiin tukea yksityistä puolta ja nyt VM ajattelee, että sitä voidaan lyödä. Heidän ajatuksensa on ihan perusteeton, Jouko Muuri sanoo.

Hän ei hyväksy tulkintaa, jonka mukaan vapaa sivistystyö olisi julkista toimintaa.

– On käsittämätöntä, miksi asiaa on tulkittu VM:ssä näin. Siitä emme ole saaneet sieltä tietoa. Ei vapaa sivistystyö ole mitään valtion toimintaa, vaan valtionosuuksilla rahoitettua yksityisten järjestäjien toimintaa. Kiky-sopimuksen sisällöllä tällaiseen leikkaukseen ei ole oikeutta, Jouko Muuri sanoo.

– Jos mietitään asiaa opetustunnin hinnan muodostumisen kautta, siinä on vähintään puolet yksityistä rahaa eli järjestöjen rahaa ja ihmisten omasta pussista tulevaa rahaa. Tämä leikkaus ei valtiontaloutta missään tapauksessa lopullisesti hyödyttäisi, hän jatkaa.

Työväen sivistysliittoon kuuluu SDP:tä lähellä olevia järjestöjä ja ammattiliittoja.

Jouko Muuri toteaa, että leikkausten kärsijöinä olisivat myös esimerkiksi hallituspuolueita lähellä olevat opintokeskukset.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ei eilen näyttänyt merkkejä, että hän olisi taipumassa koulutuksen järjestäjien tulkintaan tai tahtoon.