Valtiovarainministeriön kevään talousennusteessa rajoitustoimien kestolle on laskettu kaksi skenaariota. Kolmen kuukauden talouden sulku laskisi ennusteen mukaan Suomen bruttokansantuotetta tänä vuonna 5,5 prosenttia ja kuusi kuukautta jopa 12 prosenttia.

Valtiovarainministeriön kansantalousosaston osastopäällikkö Mikko Spolander pitää yhä mahdollisena, että myönteisin huonoista vaihtoehdoista toteutuu ja BKT:n lasku jäisi 5,5 nurkille.

– Joku siinä korvilla oleva luku on vielä realistinen, Spolander sanoo.

– Jos sulku jatkuu, tuotanto ei käynnisty, ihmiset eivät pääse töihin ja firmat eivät avaa oviaan, sukellus tulee olemaan syvempi. On puhuttu, että yksi lisäkuukausi voisi kasvattaa pudotusta 1,5-2 prosenttia niin, että lasku on epälineaarinen. Ensimmäiset kuukaudet ovat halvempia kuin myöhemmät.

– Sen takia pitkäaikainen sulku aiheuttaa paljon vakavampia vaikutuksia talouteen ja ihmisten elämään. Tilanne mutkistuu ja edellytykset nousta kuopasta heikkenevät. Normaaliin palaaminen on vaikeampaa.

VM:n ennusteen 3-6 kuukauden haarukka on Spolanderin mukaan peräisin ajalta, jolloin ensimmäisistä sulkutoimista päätettiin.

– Kun yksityiskohdista saatiin selkoa, tehtiin oletus, että kolmen kuukauden sulku voisi olla todennäköinen.

THL:n Salminen totesi sunnuntaina Demokraatille, että aikaraja pohjaisi osittain THL:n mallinnukseen, jossa sars-cov2-viruksen lisääntymisluku R=0 laskisi rajoitusten kautta 1,6-1,4 välille. Tuolloin terveydenhuollon kuormituksen ajateltiin laskennallisesti kestävän. Salmisen mukaan tämä THL:n mallinnukseen kirjattu tavoite on jo saavutettu ja ylitetty.

– Todellisuudessa olemme jo nyt alle 1,4, lähellä yhtä ja tasapainoa, mikä on hyvä asia. Tapauksia on vähemmän. Huono puoli on, että ilman rokotetta se lisää epidemian kestoa kuukausilla. Siitä se 6 kuukautta ehkä lähtee, ja kestosta voi tulla vielä pidempikin, Salminen sanoi.

Spolanderin mukaan valtiovarainministeriön ennuste on tehty talouden toimialojen  ja niiden välisten panos-tuotos-virtojen avulla. Lähestymistapa on tuotantolähtöinen ja hyvin erilainen kuin epidemiologiaan ja yksittäisten sulkutoimien arviointiin perustuva ennuste.

– Siinä on arvioitu miten liikkumiselle ja liiketoiminnalle kohdistetut rajoitteet kohdistuvat ja vaikuttavat eri toimialoihin ja niiden tuotantoon. Talouden kokonaisuus muodostuu sitten toimialojen summana, josta on laskettu vaikutukset tuotantoon.

VM ei Spolanderin mukaan ole laskenut yksittäisten rajoitusten tai niiden purkamisen BKT-vaikutusta.

– Kuuden kuukauden skenaarion avulla on haluttu tuoda esiin tilanteen muuttuminen, jos rajoitukset pitenevät. Taustalla ei ole se, että ajattelisimme, että nyt viruksen leviämistä on saatu hidastettua ja epidemia todennäköisesti pitenee. Epidemiologiset ennusteet ja talousennusteet eivät ole aivan samasta puusta.

Spolander myöntää, että valtiovarainministeriön ennuste on koronapandemian keskellä huomattavasti aiempaa hatarammalla pohjalla.

– Menneisyydestä ei ole kokemusta tämän tyyppisestä shokista. Vertailukohtaa ei oikein löydetä vuoden 2008 finanssikriisistä tai 1990-luvun lamasta. Tällaista tilannetta ei ole ollut modernilla globaalin talouden aikakaudella.

Toisaalta talouden shokkeja on Spoladerin mukaan aina vaikea ennustaa.

– Mittaluokka ja kesto yleensä yllättävät. Ensin niitä aliarvioidaan, sitten yliarvioidaan. Finanssikriisit loppuvat usein huomaamatta.