Hän kertoi asiasta tänään vaalikauden talous- ja hallintopolitiikan lähtökohtia käsittelevän ministeriön virkamiespuheenvuoron julkaisemisen jälkeen.

Hetemäen mukaan yritysten velan kasvu suhteessa bruttokansantuotteeseen on jäänyt julkisessa keskustelussa pienelle huomiolle.

Velkaantumista selittää pitkään matalalla ollut korkotaso.

Hetemäki pitää todennäköisenä, että yritysten velka rajoittaa tulevia kasvun mahdollisuuksia.

Mistään liiallisesta investoinnista velkaantuminen ei johdu.

– Se on tässä myöskin huolestuttavaa, että jos se lisävelkaantuminen olisi käytetty investointiin, tutkimukseen ja kehitykseen, sillä olisi luotu lisää kykyä huolehtia tulevista veloista. Nyt investoinnit ovat itse asiassa olleet varsin matalia. Sanotaan, että pääomakanta jopa supistuu, se riittänyt edes korvausinvestointeihin. Toinen on myös se, että tutkimus- ja kehittämistoiminta ei ole sillä tasolla, millä sen kuuluisi olla.

Niin Suomessa kuin monissa muissa maissa yritysten konkurssien taso on pysynyt varsin maltillisena matalien korkojen aikana. Hyvä kysymys onkin, millainen vaikutus olisi korkotason noussula. Matalat korot on näkynyt myös hyvänä työllisyytenä.

– Toisaalta taas yrityskentässä ei ole tapahtunut uusiutumista. Puhutaan myös zombiyrityksistä, jotka ovat huonosti kannattavia.

Paitsi yritysten velkaantumisesta, Hetemäki ja valtiovarainministeriö on huolissaan myös kotitalouksien velkaantumisesta, mikä myös nousee esiin virkamiespuheenvuorossa.

Vuonna 2000 kotitalouksien velat per käytettävissä olevat tulot olivat 60 %. Nyt velat per käytettävissä olevat tulot ovat yli 120 prosenttia siitä huolimatta, että tulot ovat kasvaneet.

– Totta kai voi sanoa näin, että jossakin maassa se on vieläkin korkeampi niin kyllä se on sellainen tekijä, että se vähentää tulevia kasvumahdollisuuksia.