”Voi vähentää maksuhalukkuutta” – kalastuslain avaaminen herättää hämmennystä vapaa-ajankalastajissa

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön (SVK) mielestä maa- ja metsätalousministeriön on kiinnitettävä erityistä huomiota kalastusharrastuksen lisäämiseen sekä kalastonhoitomaksun maksamatta jättäneiden kalastajien neuvonnan ja valvonnan tehostamiseen, jotta kalastonhoitomaksujen kertymä saataisiin nostetuksi kalastuslakiuudistuksen mukaiselle tavoitetasolle.

Järjestö toteaa tiedotteessaan, että maa- ja metsätalousministeriössä on valmisteltu hallituksen esitys kalastonhoitomaksujen korottamiseksi. Esityksen perusteena on arvioitua pienempi kalastonhoitomaksukertymä sekä pitkään jatkunut vuosikohtaisten kalastonhoitomaksujen väheneminen.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön (SVK) kalastuslain avaaminen 1,5 vuotta lain voimaantulon jälkeen herättää hämmennystä vapaa-ajankalastajissa. SVK toteaa, että kalastonhoitomaksun maksaneiden määrä kääntyi viime vuonna nousuun, samoin maksukertymä. Järjestön mukaan kertymä verrattuna valtion vuoden 2016 talousarvioon jäi vajaaksi uuden maksujärjestelmän käyttöönoton ongelmien vuoksi.

Maksun korotus voisi vähentää maksuhalukkuutta, minkä seurauksena kertymä voisi jäädä jopa nykyistä pienemmäksi. Huomattava osa erityisesti omilla vesillään kalastavista saattaa maksun noustessa jättää sen suorittamatta.

Maksun korottamisen sijaan tulee SVK:n mielestä arvioida syitä vuosiluvan lunastajien määrän vähenemiseen ja puuttua havaittuihin ongelmiin.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan vain noin puolet maksuvelvollisista maksoi vuonna 2007 kalastuksenhoitomaksun (= nykyinen kalastonhoitomaksu, joka oikeuttaa myös viehekalastukseen yhdellä vavalla). Järjestön mukaan erilaisten maksujen tarjontaa on syytä kehittää maksukertymän kasvattamiseksi.

”Isovanhemmilla on suuri merkitys kalastusharrastuksen opettamisessa lapsille ja nuorille.”

Muunlaista kalastusta kuin onkimista ja pilkkimistä harjoittavan 18-64 vuotiaan henkilön on maksettava kalastonhoitomaksu. SVK:n mukaan eräät tahot ovat vaatineet, että maksujen korotusten lisäksi tulee maksuvelvollisuus laajentaa koskemaan myös 65 vuotta täyttäneitä kalastajia. Taustalla on hätä kalastonhoitomaksuista vesien omistajille maksettavista korvauksista, jotka ovat pudonneet kalastuslain voimaantulon jälkeen.

65 vuotta täyttäneiden kalastajien maksuvapaus on ollut voimassa yli 20 vuotta. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön mukaan kalastusharrastuksen myönteiset vaikutukset vähentävät ikääntyneiden terveydenhuollon kustannuksia verrattuna heiltä kalastonhoitomaksuina saataviin lisätuloihin.

65 vuotta täyttäneiden maksuvelvollisuus voi johtaa ikääntyneen väestön kalastusharrastuksen vähenemiseen ja vähentää niitä positiivisia vaikutuksia, joita kalastuksella on heidän hyvinvointiinsa. Isovanhemmilla on suuri merkitys kalastusharrastuksen opettamisessa lapsille ja nuorille. Näin myös lasten ja nuorten kalastus voi vähentyä.

Veroluonteisen kalastonhoitomaksun palauttaminen 65 vuotta täyttäneille on järjestön mukaan myös vastoin valtion veropoliittista linjausta.

Keskustelua aiheesta

Harva suomalainen uskoo omistavansa sähköauton jo 2 vuoden päästä

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Sähköauton omistamisen uskotaan yleistyvän seuraavan kymmenen vuoden aikana. Fortumin kyselyyn vastanneista suomalaisista lähes joka viides uskoo omistavansa sähköauton kymmenen vuoden päästä. Sähköauton omistamiseen kahden vuoden päästä uskoo neljä prosenttia vastanneista.

Kaksi kolmasosaa vastanneista lataisi sähköautoa mieluiten kotona, esimerkiksi omassa autotallissa tai pihalla. Hieman yli puolet vastanneista valitsisi työsuhdeautoksi mieluummin sähköauton kuin polttoaineella kulkevan auton, jos molempien kustannukset olisivat yhtä suuret.

Yli kaksi kolmasosaa vastanneista on kokonaan tai osittain sitä mieltä, että Suomeen pitäisi saada lisää sähköautoja, koska liikennepäästöt ovat liian suuret.

Kyselyyn vastasi reilu tuhat ihmistä loka-marraskuussa 2017. Kyselyn toteutti Kantar TNS.

AVAINSANAT

Ei näyttöä siitä, että elokuiseen puukotukseen Lahdessa liittyisi rasistinen motiivi, toteaa oikeus

Päijät-Hämeen käräjäoikeuden mukaan ei ole näyttöä siitä, että elokuiseen puukotukseen Lahdessa liittyisi rasistinen motiivi. Käräjäoikeus tuomitsi tänään kaksi miestä useiden vuosien vankeuteen tapon yrityksestä. Toinen miehistä puukotti uhria toisen ojentamalla veitsellä ja aiheutti hänelle vakavia vammoja.

Syyttäjä vaati rangaistuksen koventamista rasistisen motiivin perusteella. Oikeuden mukaan miehet nimittelivät uhriaan neekeriksi, mutta uhri itse ei katsonut joutuneensa rikoksen kohteeksi etnisen alkuperänsä perusteella.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Nyt jo viides ehdokas uudeksi arkkipiispaksi

Kuva: Jari Soini

Teologian tohtori, Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen (Sley) vs. lähetysjohtaja ja Sanansaattaja-lehden päätoimittaja Ville Auvinen on arkkipiispan vaalin viides ehdokas. Valitsijayhdistys jätti vaaliasiakirjat tuomiokapituliin tänään. Valitsijayhdistyksen perustamisasiakirjaan tarvitaan ehdokkaan suostumus sekä vähintään 30 äänioikeutetun valitsijan esitys.

Auvinen on syntynyt vuonna 1966. Auvinen vihittiin papiksi vuonna 1988. Hän on työskennellyt seurakuntapappina 1988–1994, ja ollut lähetystyössä Sambiassa 2007–2010. Hän väitteli teologian tohtoriksi vuonna 2013. Hän on tällä hetkellä virkavapaudella Suomen teologisen instituutin pääsihteerin tehtävästä, jossa on ollut vuodesta 2013.

Rovasti, teologian tohtori Heli Inkinen (s. 1957), Porvoon hiippakunnan piispa, teologian tohtori Björn Vikström (1963), teologian tohtori Ilkka Kantola (s. 1957) ja Espoon hiippakunnan piispa, teologian tohtori Tapio Luoma (s. 1962) ovat myös ehdolla arkkipiispan vaaliin.

Vaalin ehdokasasettelu päättyy 27.11. Arkkipiispan vaalin ensimmäinen kierros käydään torstaina 8.2.2018. Jos kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista äänistä, toinen vaali käydään kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken torstaina 1.3.2018.

Työ lapsiperheiden hyväksi toi Vappu Taipaleelle Perheteko-palkinnon

Kuva: Jari Soini

Lääketieteen tohtori Vappu Taipale saa Alli Paasikiven Säätiön Perheteko-palkinnon tänään Lasten oikeuksien päivänä. Palkinto myönnetään myös lääketieteen lisensiaatti Eeva Kuuskoskelle ja Monimuotoiset perheet -verkostolle.

Perheteko-palkinto nostaa esille pitkäjänteisen perhepoliittisen vaikuttamistyön tärkeyttä sekä uusia ja innovatiivisia tapoja edistää perheiden hyvinvointia tämän päivän Suomessa.

Säätiö kiittää palkinnolla suomalaisen perhepolitiikan rohkeita edelläkävijöitä Taipaletta ja Kuuskoskea heidän työstään erityisesti pienten lasten perheiden sosiaalisen turvallisuuden edistämiseksi.

Perusteluissa sanotaan, että he ovat vaikuttaneet merkittävästi siihen, että Suomi on jo 1970-luvulta alkaen ohjannut resursseja pienten lasten hoidon tukijärjestelmiin ja lasten varhaisiin vuosiin. Tämä toiminta on ollut kansainvälisesti vertaillenkin vahvaa.

– Näin vanhemmat ovat uskaltaneet perheellistyä ja perheen ja työn yhteensovittaminen on helpottunut erilaisissa perheissä.

Vappu Taipale on ollut määrätietoisesti rakentamassa Suomen korkeatasoista varhaiskasvatusjärjestelmää. Hän on vaikuttanut muun muassa siihen, että suomalaislapset saivat ensimmäisinä maailmassa subjektiivisen oikeuden päivähoitopaikkaan.

Taipale toimi sosiaali- ja terveysministerinä vuosina 1982–84 ja sen jälkeen 1984–2008 pääjohtajana Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakesissa (vuoteen 1992 asti Sosiaalihallitus).

Eeva Kuuskosken toimiessa sosiaali- ja terveysministerinä vuosina 1983–87 päivähoitojärjestelmää laajennettiin ja pienten lasten kotihoidon tuen kehitettiin.

Monimuotoiset perheet on innovatiivinen vaikuttamistyön verkosto, joka kokoaa tietoa monimuotoisten perheiden erityistarpeista päättäjien ja palveluntarjoajien tarpeisiin.

Palkinnot myöntää vuonna 1952 perustettu Alli Paasikiven Säätiö. Palkinnon arvo on 10 000 euroa.

Aamuruuhkan jälkeen alkoivat ongelmat – metro kulkee epäsäännöllisin välein

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Metro ajaa epäsäännöllisin vuorovälein Espoon Tapiolan asemalla ilmenneen teknisen vian vuoksi, kerrotaan metrovalvomosta. Tapiolan asema on yksi länsimetron myötä auenneista uusista asemista, ja se on toisen metrolinjan päätepysäkki.

Valvomon mukaan metrot kulkevat vian vuoksi muutaman minuutin myöhässä. Vian kestoaikaa ei osata arvioida, mutta asiaa tutkitaan parhaillaan.

Lauantaina juhlallisin menoin avatun länsimetron liikennöinti sujui mallikkaasti vielä aamuruuhkassa.

Tieliikennekeskuksen mukaan länsimetron aukeaminen ei vaikuttanut Helsinkiin suuntautuvan aamuliikenteen määrään. Tieliikennekeskus kertoi autoilijoita olleen aamuliikenteessä suurin piirtein saman verran kuin edellisviikolla.

– Liikennemäärät ovat ihan samat, jonkun sadan heittoa on. Vaikuttaako se sitten siltä, että aiemmin bussia käyttäneet ovat siirtyneet metroon, mutta autoa käyttävät tulevat edelleen autolla. Ainakin näyttää siltä, että vielä ei ole löydetty metroon, kertoo liikennepäivystäjä Petra Latvasalo.

Useaan otteeseen viivästyneen länsimetron avajaisia vietettiin lauantaina. Alun perin metrojunien piti päästä vauhtiin jo syksyllä 2014. Aikanaan liikennöinnin arvioitiin alkavan vuonna 2015 ja sittemmin vuoden 2016 syksyllä.