Voiko Yleä kiristää raha-aseella? – Heinäluoma: ”Aion penätä tätä niin kauan kun joku nousee ylös”

Kuva: Kari Hulkko
kansanedustaja eero heinäluoma eduskunta

SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma on huolissaan siitä, että hallitus on mahdollistamassa poliittisen puuttumisen Yleisradion toimintaa. Asia nousi esiin eduskunnassa eilen, kun täysistunnossa käsiteltiin Yleisradion hallintoneuvoston kertomusta eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015.

Heinäluoma kertasi alkuun, miten Arto Satosen (kok.) työryhmä sai aikaan merkittävän, yksimielisen esityksen, jossa Yleisradion aseman perusteet turvattiin ja rahoitusratkaisut syntyivät yksimielisesti.

Hän muistutti, että yksi osa rahoitusratkaisua oli ehdotus siitä, että – toisin kuin hallitus yksipuolisesti oli päättänyt – yleisradiorahoitus palautetaan valtioneuvoston hyväksymien kehysten ulkopuolelle.

– Tällä on sikäli merkitys, että Yleisradion rahoitusta ja toimintamenoja ei voida käyttää perusteena sille, mitä hallitus muussa yhteiskuntapolitiikassaan tekee. Hämmästys on ollut suuri, kun tämän mukaista kannanottoa ei sisälly nyt täällä käsittelyssä olevaan budjettiehdotukseen.

– Kysyin tämän asian perään viime viikolla enkä ole saanut siihen vastausta.

Hallituspuolueiden edustajista paikalla ollut Ben Zyskowicz puhui Heinäluoman jälkeen siitä, miten Ylen suomettumisen historiasta pitäisi tehdä dokumentti. Heinäluoma piti Zyskowiczin ehdotusta perusteltuna, mutta palautti keskustelun tähän päivään ja siihen, miten turvataan vapaa, riippumaton journalismi?

– Ja nyt, edustaja Zyskowicz, toivon, että te ette vaikene molemmilla kotimaisilla kielillä, vaan kerrotte meille, minkä takia hallitus ei ole toteuttanut budjettiesityksessään yksimielisen parlamentaarisen ryhmän ehdotusta, että Yleisradion rahat otetaan pois kehyksestä, Heinäluoma jatkoi.

Tämä innoitti Zyskowiczin jälleen puhumaan suomettumisen historiasta.

Perussuomalaiset puhuivat raha-aseesta.

Heinäluoma ei antanut periksi vaan totesi uskovansa Zyskowiczin vilipittömyyteen ja sanoi antavansa hänelle vielä yhden mahdollisuuden vastata.

– On erittäin tärkeää, että Yleisradiosta ei tehdä hallituksen radiota ja että sen ohjelmasisältöihin ei ryhdytä poliittisesti käymään käsiksi. Ja jotta tämä on mahdollista, niin Yleisradion rahoitus täytyy järjestää sillä tavalla, että Yleisradion johto tai toimittajat eivät joudu miettimään, että jos nyt teen tällaisen jutun ja kritikoin tämän hallituspuolueen toimintaa tai teen jonkun paljastuksen, niin sitten seurauksena on rahojen leikkaus, Heinäluoma paukutti.

– Tämä on tärkeätä senkin takia, että hallituspuolueista, muun muassa perussuomalaisista, tai sanotaan täsmälleen ottaen perussuomalaisista, sanottiin, että tämä raha-ase on sitten käytettävissä, kun ollaan tyytymättömiä, että onneksi tulee näitä päätöksiä, joilla Yle-veroasiaa käsitellään.

Nyt Zyskowicz lausui, ettei osaa antaa kysymykseen ehdotonta vastausta, koska hän ei ole ollut keskusteluissa mukana.

– Mutta sen tiedän aivan varmaksi, että journalistisen riippumattomuuden korostaminen on tärkeätä myös hallitukselle. Ja käsitykseni on se, että syyt siihen, minkä takia Yleisradion rahat ovat kehyksessä eivätkä kehyksen ulkopuolella, löytyvät enemmän budjettitekniikasta ja siitä tavasta, millä tavoin valtiovarainministeriö ja hallitus haluavat sisällyttää kaikki menot budjettikehykseen eivätkä jättää niitä budjettikehyksen ulkopuolelle, Zyskowicz sanoi.

– Ei ole kyse siitä, että haluttaisiin taloudella Yleisradiota uhata tai kiristää, hän jatkoi.

”Niin että tämä on varoitus.”

Heinäluoma tivasi yhä, miksei parlamentaariesen työryhmän yksimielistä esitystä toimeenpantu.

– Tästä on nyt puhuttu, esitetty monta kysymystä. Yhtään vastausta ei tule. Ministerit eivät puhu mitään. Hallituspuolueen edustajat yrittävät puhua mieluummin 70-luvun historiasta kuin tästä päivästä. Tämä jää edelleenkin täysin auki. Tämä on tämän päivän suomettumista ja vaikenemista tärkeässä asiassa.

Kansanedustaja Pia Viitanen (sd.) säesti Heinäluomaa ja totesi, että merkkejä uussuomettumisesta on ilmassa.

– Aion penätä tätä asiaa niin kauan, kunnes joku hallituspuolueen edustaja nousee ylös ja sanoo, että tästä on kysymys. Niin että tämä on varoitus. Näitä puheenvuoroja tulee aina, kun siihen on mahdollisuus tässä salissa, jossa penätään sopimusten pitämisen, suomalaisen sopimuskulttuurin ja Yleisradion aseman kunnioittamisen perään. Tulen kysymään jatkossakin aina, kun siihen on mahdollisuus: minkä takia parlamentaarisen työryhmän yksimielistä ehdotusta siirtää Yleisradion rahoitus kehyksen ulkopuolelle ei toteuteta ensi vuonna?, Heinäluoma jatkoi.

Satosen työryhmässä Heinäluoman tavoin mukana ollut kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttilla (kesk.) lupasi, että asia pystytään selvittämään ihan huomispäivän aikana.

– Odotetaan rauhassa. Palataan asiaan, Anttila sanoi.

Lehdet: ”Sen voin sanoa, että Soinin vastaehdokkaaksi en lähde”, ilmoittaa ps-ryhmyri

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho harkitsee asettuvansa puolueensa puheenjohtajaehdokkaaksi, uutisoivat Ilkka ja Pohjalainen.

Terho ei lehtien mukaan kuitenkaan halua haastaa puolueen nykyistä puheenjohtajaa Timo Soinia, joten Terho odottaa ensin, mitä Soini aikoo tehdä.

– Kilpailevia ehdokkaita ei ole ensi kesäkuun puoluekokoukseen ilmaantunut. Minäkin odotan puheenjohtajan ratkaisua, mutta sen voin sanoa, että Soinin vastaehdokkaaksi en lähde. Jos tilanne muuttuu, harkitsen asiaa, Terho sanoi perussuomalaisten piirikokouksessa Vaasassa.

Soini on aiemmin sanonut, että kertoo jatkosuunnitelmistaan ”kevään korvalla”.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

SK: Sipilä lentää virkamatkoja yksityiskoneella, ohjaa konetta itse ja maksaa viulut — ”Kyseessä on ollut poikkeuksellinen järjestely”

Kuva: lehtikuva / timo heikkala

Suomen Kuvalehti kertoo, että pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on tehnyt osan virkamatkoistaan lentämällä. Pelkkä lentäminen ei ole ollenkaan poikkeuksellista, mutta se on, että Sipilä on lentänyt konetta itse.

Sipilä on tehnyt pääministerikaudellaan kaikkiaan neljätoista tällaista virkamatkaa yksityiskoneella. Valtiolle se ei ole maksanut senttiäkään.

— Hän on maksanut itse kaikki kulut. Me emme tiedä sen tarkemmin yksityiskohtia, eikä niistä ole asiakirjojakaan. Tämä vertautuu siihen, että virkamies käyttää omaa autoaan, aliovaltiosihteeri Timo Lankinen sanoo SK:lle.

Sipilän erityisavustajan Riina Nevamäen mukaan kyseessä on poikkeuksellinen järjestely, joka ei ole kuitenkaan laiton. Sipilän ohjaaman koneen kyydissä on ollut esimerkiksi liikenneministeri Anne Berner (kesk.).

AVAINSANAT

”On aivan sama, johtaako demareita Rinne, Harakka tai Tuppurainen — demarit yrittävät tankata dieselautoa bensalla”

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Kuva: Kari Hulkko

SDP:n entisen puoluesihteerin Mikael Jungnerin mielestä on ”aivan sama”, johtaako demareita ensi vuodesta Antti Rinne, Timo Harakka tai Tytti Tuppurainen. Kolmikosta puheenjohtaja Rinne on kertonut tavoittelevansa jatkokautta puolueen johdossa. Harakan ja Tuppuraisen aikeista ei ole vielä varmuutta.

Jungnerin mukaan SDPn menestys alkaa vasta silloin, kun joku ymmärtää, että ”olemme siirtyneet vuorovaikutuksen aikaan, ja saa toverit puhuttua mukaan uudenlaiseen tapaan ajatella”.

”Hassua sinänsä, että vuorovaikutuksen työkalut (joukkoistaminen, jakamistalous, kasvuyrittäjyys, meritokratia, yhteiskuntavastuu, sosiaalinen media) ovat pohjimmiltaan hyvin sosialidemokraattisia työkaluja. Silti demarit karsastavat niitä, todennäköisesti siksi, koska he ovat menettäneet otteensa sekä nuorisoon että samalla myös uudistusajatteluun.”

Entisen kansanedustajan väitteen mukaan sosiaalidemokraatit hakevat ratkaisua yhteiskunnan ongelmiin prosesseista, vaikka ratkaisut löytyisivät vuorovaikutuksesta.

”Kiteytetysti äänestäjät jakavat demareiden arvot, mutta ovat nähneet käytännössä aivan liian monta kertaa. että valtaan päästessäänkään demareiden työkalut (prosessit) eivät toimi.”

Jungner vertaa, että demarit yrittävät tankata dieselautoa bensalla.

”Joka kerta kun auto joutuu korjaamolle demarit väittävät että syy ongelmiin on siinä, että he eivät ole osanneet argumentoida bensan siunauksellisuutta oikein tai että he eivät usko bensaan riittävästi.”

Keskustelua aiheesta

Keskustan kansanedustajan luottamus Yleen ei horju: ”100 %”

Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnän mukaan sananvapaus on yksi demokratian korkeimmista arvoista, ja riippumaton media on yksi tämän arvon mahdollistajista.

Kärnä ottaa osaa ajankohtaiseen Yle-keskusteluun Facebook-tilillään.

— Yle on koko kansan radio eikä sitä ohjata poliittisesti. Onkin sääli, että usein katsomme Ylen toimintaa varsin yksisilmäisesti. Huomaamme vain oman ajatusmaailmamme vastaiset asiat, emmekä niitä juttuja, jotka tukevat omaa ajatteluamme.

Kärnän mukaan jutut eivät voi olla aina sellaisia, että ne miellyttäisivät.

— Jos ne olisivat, niin eikö juuri silloin pitäisi huolestua?

Kärnä kirjoittaa, että luottamuksensa suomalaiseen mediaan ja Yleisradioon on 100 prosenttia.

AVAINSANAT

Täyslaidallinen Juha Sipilälle — ”Töpeksinyt totaalisesti median ja etenkin Ylen kanssa”

Kuva: Timo Sparf

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sanoi lauantaina Rovaniemellä, että pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on töpeksinyt totaalisesti median ja etenkin Yleisradion kanssa.

Pohjolan Sanomat ja Lapin Kansa kertovat, että Rinteen mielestä Sipilän parinkymmenen sähköpostin palaute Ylen jutusta on herättänyt ison epäilyksen, että hallituksen taholta on kovasti pyritty vaikuttamaan siihen, miten Yle saa asioista kertoa.

– Tässä on vielä taustalla se, voiko hallitus kiristää Yleisradiota hallituksen budjetin kautta.

Rinne opasti, että poliittisille johtajille tulee aina arvostelua ja sitä pitää sietää.

– Jos ajattelen millaista mediakohtelua minäkin olen kokenut tämän kahden ja puolen vuoden aikana SDP:n puheenjohtajana, saisin olla koko aika ilmoittamassa, että tuo toimittaja ei minulle sovi, hän sanoi.

AVAINSANAT