Voiko Yleä kiristää raha-aseella? – Heinäluoma: ”Aion penätä tätä niin kauan kun joku nousee ylös”

Kuva: Kari Hulkko

SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma on huolissaan siitä, että hallitus on mahdollistamassa poliittisen puuttumisen Yleisradion toimintaa. Asia nousi esiin eduskunnassa eilen, kun täysistunnossa käsiteltiin Yleisradion hallintoneuvoston kertomusta eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015.

Heinäluoma kertasi alkuun, miten Arto Satosen (kok.) työryhmä sai aikaan merkittävän, yksimielisen esityksen, jossa Yleisradion aseman perusteet turvattiin ja rahoitusratkaisut syntyivät yksimielisesti.

Hän muistutti, että yksi osa rahoitusratkaisua oli ehdotus siitä, että – toisin kuin hallitus yksipuolisesti oli päättänyt – yleisradiorahoitus palautetaan valtioneuvoston hyväksymien kehysten ulkopuolelle.

– Tällä on sikäli merkitys, että Yleisradion rahoitusta ja toimintamenoja ei voida käyttää perusteena sille, mitä hallitus muussa yhteiskuntapolitiikassaan tekee. Hämmästys on ollut suuri, kun tämän mukaista kannanottoa ei sisälly nyt täällä käsittelyssä olevaan budjettiehdotukseen.

– Kysyin tämän asian perään viime viikolla enkä ole saanut siihen vastausta.

Hallituspuolueiden edustajista paikalla ollut Ben Zyskowicz puhui Heinäluoman jälkeen siitä, miten Ylen suomettumisen historiasta pitäisi tehdä dokumentti. Heinäluoma piti Zyskowiczin ehdotusta perusteltuna, mutta palautti keskustelun tähän päivään ja siihen, miten turvataan vapaa, riippumaton journalismi?

– Ja nyt, edustaja Zyskowicz, toivon, että te ette vaikene molemmilla kotimaisilla kielillä, vaan kerrotte meille, minkä takia hallitus ei ole toteuttanut budjettiesityksessään yksimielisen parlamentaarisen ryhmän ehdotusta, että Yleisradion rahat otetaan pois kehyksestä, Heinäluoma jatkoi.

Tämä innoitti Zyskowiczin jälleen puhumaan suomettumisen historiasta.

Perussuomalaiset puhuivat raha-aseesta.

Heinäluoma ei antanut periksi vaan totesi uskovansa Zyskowiczin vilipittömyyteen ja sanoi antavansa hänelle vielä yhden mahdollisuuden vastata.

– On erittäin tärkeää, että Yleisradiosta ei tehdä hallituksen radiota ja että sen ohjelmasisältöihin ei ryhdytä poliittisesti käymään käsiksi. Ja jotta tämä on mahdollista, niin Yleisradion rahoitus täytyy järjestää sillä tavalla, että Yleisradion johto tai toimittajat eivät joudu miettimään, että jos nyt teen tällaisen jutun ja kritikoin tämän hallituspuolueen toimintaa tai teen jonkun paljastuksen, niin sitten seurauksena on rahojen leikkaus, Heinäluoma paukutti.

– Tämä on tärkeätä senkin takia, että hallituspuolueista, muun muassa perussuomalaisista, tai sanotaan täsmälleen ottaen perussuomalaisista, sanottiin, että tämä raha-ase on sitten käytettävissä, kun ollaan tyytymättömiä, että onneksi tulee näitä päätöksiä, joilla Yle-veroasiaa käsitellään.

Nyt Zyskowicz lausui, ettei osaa antaa kysymykseen ehdotonta vastausta, koska hän ei ole ollut keskusteluissa mukana.

– Mutta sen tiedän aivan varmaksi, että journalistisen riippumattomuuden korostaminen on tärkeätä myös hallitukselle. Ja käsitykseni on se, että syyt siihen, minkä takia Yleisradion rahat ovat kehyksessä eivätkä kehyksen ulkopuolella, löytyvät enemmän budjettitekniikasta ja siitä tavasta, millä tavoin valtiovarainministeriö ja hallitus haluavat sisällyttää kaikki menot budjettikehykseen eivätkä jättää niitä budjettikehyksen ulkopuolelle, Zyskowicz sanoi.

– Ei ole kyse siitä, että haluttaisiin taloudella Yleisradiota uhata tai kiristää, hän jatkoi.

”Niin että tämä on varoitus.”

Heinäluoma tivasi yhä, miksei parlamentaariesen työryhmän yksimielistä esitystä toimeenpantu.

– Tästä on nyt puhuttu, esitetty monta kysymystä. Yhtään vastausta ei tule. Ministerit eivät puhu mitään. Hallituspuolueen edustajat yrittävät puhua mieluummin 70-luvun historiasta kuin tästä päivästä. Tämä jää edelleenkin täysin auki. Tämä on tämän päivän suomettumista ja vaikenemista tärkeässä asiassa.

Kansanedustaja Pia Viitanen (sd.) säesti Heinäluomaa ja totesi, että merkkejä uussuomettumisesta on ilmassa.

– Aion penätä tätä asiaa niin kauan, kunnes joku hallituspuolueen edustaja nousee ylös ja sanoo, että tästä on kysymys. Niin että tämä on varoitus. Näitä puheenvuoroja tulee aina, kun siihen on mahdollisuus tässä salissa, jossa penätään sopimusten pitämisen, suomalaisen sopimuskulttuurin ja Yleisradion aseman kunnioittamisen perään. Tulen kysymään jatkossakin aina, kun siihen on mahdollisuus: minkä takia parlamentaarisen työryhmän yksimielistä ehdotusta siirtää Yleisradion rahoitus kehyksen ulkopuolelle ei toteuteta ensi vuonna?, Heinäluoma jatkoi.

Satosen työryhmässä Heinäluoman tavoin mukana ollut kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttilla (kesk.) lupasi, että asia pystytään selvittämään ihan huomispäivän aikana.

– Odotetaan rauhassa. Palataan asiaan, Anttila sanoi.

Hallituksen toinen jättiuudistus uhattuna? – ”Jos olet tuollaista tietoa saanut, niin en kommentoi mitään”

Kuva: Kari Hulkko

Demokraatin tietojen mukaan sote- ja maakuntauudistukseen liittyvä kasvupalvelulaki ei ole lausuntokierroksen jälkeen lainkaan edennyt. Asiaa läheltä seuraavien hallituslähteiden mukaan muun muassa työllisyyspalveluiden uudelleenjärjestelyyn liittyvä laki olisi käytännössä pöydällä, mutta ministeriryhmän sisältä vakuutetaan, että siitä keskustellaan edelleen.

Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan vaikutelma pysähtymisestä on voinut syntyä soten valinnanvapausratkaisun odottamisesta.

– Kasvupalvelulaki on edelleen valmistelussa ja sitä viedään eteenpäin käsikädessä sote-ratkaisun kanssa, Lintilä sanoo.

Kasvupalvelujen järjestämisvastuu annetaan lakiluonnoksessa maakunnille, poikkeuksena pääkaupukiseutu, jonka kunnat saisivat jatkossakin jäädä palvelujen järjestäjäksi. Kokoomuksessa toivottaisiin erillisratkaisuja myös muille suuremmille kaupungeille, ja puolueen ajatellaan pyrkivän sen vuoksi hidastamaan lain etenemistä.

Se, että laki olisi pysähdyksissä on ihan höpöpuhetta.

Lain myötä muun muassa nykyisten ELY-keskusten toiminnot siirtyisivät maakuntiin. Suuret kaupungit ja Helsingin pormestarin koolle kutsuma kaupunkien C21-ryhmä katsovat, että yrittäjyyttä, työllisyyttä ja kasvua tukevat palvelut olisi sopivinta järjestää suoraan kuntatasolla.

Lintilän mukaan erillisratkaisuista aiheutuisi perustuslaillisia ongelmia.

– Pohjaratkaisu on, että erillisratkaisu koskee vain pääkaupunkiseutua.

Lakia valmistelevaan ministeriryhmään yhdessä Lintilän ja oikeusministeri Antti Häkkäsen (kok.) kanssa kuuluva työministeri Jari Lindström (s.) ei ole kuullutkaan valmistelun pysähtymisestä.

– Tämä on minulle uusi tieto. Jos olet tuollaista tietoa saanut, niin en kommentoi mitään. Se, että laki olisi pysähdyksissä on ihan höpöpuhetta, Lindström sanoo.

Demokraatti ei perjantaina tavoittanut oikeusministeri Häkkästä kommenttia varten.

Keskukset estivät ainakin 10 onnettomuutta viime vuonna – ”Uudistus ei saa heikentää turvallisuutta merellä”

Kuva: Thinkstock

Liikenne- ja viestintäministeriö puuhaa suuria uudistuksia. Kansanedustaja Kristiina Salonen (sd.) korostaa, että vähemmän julkisuutta saaneet aikeet eivät saa jäädä niiden varjoon. Yksi niistä on hänen mukaansa meriliikenteen alusliikennepalveluiden yhtiöittäminen, johon Salonen suhtautuu suurella varauksella.

Hän on huolissaan siitä, että yhtiöittäminen heikentäisi Suomen meriliikenteenohjauksen toimivaa yhteistyötä Puolustusvoimien, Rajavartiolaitoksen, Poliisin, Tullin ja Trafin kanssa. Tämän huolen jakaa myös Meriliikenneohjaajat ry.

– Yhtiöittämisen myötä meriliikenneohjaus menettää statuksensa viranomaisena. Uhan alla on esimerkiksi oikeus käyttää puolustusvoimien tutkaverkkoa. Nyt tarvitaan vastauksia siihen, kuinka viranomaisten jouheva yhteistyö voidaan turvata tulevaisuudessakin, Salonen vaatii.

Hänen mukaansa Suomen aluevesien valvonnan ja turvallisuuden takaaminen on äärimmäisen tärkeää poikkeustilanteissa.

– VTS-keskukset estivät viime vuonna ainakin 10 onnettomuutta ja samalla mahdollisia ympäristökatastrofeja, Salonen muistuttaa.

Suomessa toimii tällä hetkellä kolme VTS-keskusta. Alusliikenne saa niiltä vuorokauden ympäri informaatio-, liikenteenjärjestely- ja navigaatioapupalveluita. Yhtiöittämisen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2019 alusta.

– Uudistusta valmistellaan nopeassa aikataulussa. Se pitää nostaa laajaan keskusteluun ja arvioida yhtiöittämisen vaikutuksia – mitä lisäarvoa se toisi liikenteenohjaukselle, Kristiina Salonen korostaa.

Keskustelua aiheesta

”Tukholmaan hävinnyt tai varastettu puhelin, mahatauti ja tieto töiden loppumisesta” – Mikko Kärnä: Paavo Väyrysestä ei tule presidenttiä, ja minulle tulee lähtö eduskunnasta

Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen ilmoitti eilen palaavansa eduskuntaan ensi keväänä, ellei tule valituksi presidentiksi.

– Jos kannattajani saavat kootuksi tarvittavan määrän kortteja, olen ehdokkaana ja teen parhaani päästäkseni toiselle kierrokselle ja voittaakseni vaalin. Jos en tulisi valituksi, jatkaisin työtäni Suomen suunnan muuttamiseksi eduskuntavaalien kautta. Niihin valmistautumisen aloittaisin palaamalla eduskuntaan jo seuraavalla kevätistuntokaudella, Väyrynen sanoi.

Kansanedustajaksi valittu on oikeutettu ottamaan tehtävän vastaan milloin tahansa vaalikauden aikana.

Väyrysen todennäköisestä paluusta voi kärsiä moni, mutta ainakin kansanedustajaksi hänen varapaikaltaan noussut Mikko Kärnä.

Kärnä kommentoi Facebook-sivuillaan torstain suuria uutisia. Hän vaikuttaa jo alistuneen kohtaloonsa.

”On niitä tietysti mukavampiakin päiviä ollut. Tukholmaan hävinnyt tai varastettu puhelin, mahatauti ja tieto töiden loppumisesta keväällä.”

Kärnä kirjoittaa kuitenkin uskovansa, että tästäkin selvitään. Hän lupaa jatkaa kansanedustajan töitä täysillä niin kauan kuin töitä on.

”Mutta mielenkiintoisia työtarjouksia otetaan vastaan! Tiesittehän, että seuraaviin eduskuntavaaleihin on ensi keväästä aikaa vuosi?”

Demokraatti uutisoi eilen, että Väyrysen paluu on osa keskustan hurjaa nimirulettia.

Vaikea tapaus tämä lomalla sairastaminen – työtuomioistuimelta meni sormi suuhun, pyytää ennakkoratkaisua EU:n tuomioistuimelta

Kuva: LEHTIKUVA / EIJA KONTIO
Vuosiloma kuuluu ihmisoikeuksiin, SAK laskee.

Työtuomioistuin on pyytänyt ennakkoratkaisua Euroopan unionin tuomioistuimelta siitä, onko Suomen vuosilomalaki EU-oikeuden vastainen. Asiasta kertoo SAK verkkosivuillaan. Asia koskee yksityissektorin työntekijän oikeutta siirtää vuosilomalla sairastuessaan lomapäiviä pidettäväksi myöhemmin myös neljää viikkoa pitemmän loman tilanteessa.

Yli vuoden kestäneissä työsuhteissa lomaa on viisi viikkoa. Vuosilomalaki asettaa näihin lomiin sairausajasta kuusi omavastuupäivää. Näiltä päiviltä ei makseta sairausajan palkkkaa.

Työtuomioistuin pyytää EU:n tuomioistuimelta ennakkoratkaisua myös siitä, voiko työntekijä vaatia sairastuessaan loman siirtämistä heti ja samalla suoraan työnantajaltaan sairausajan palkan maksamista omavastuupäiviltä.

– Oikeus vuosilomaan ja ansaitun vuosiloman suoja ovat EU:n työaikadirektiivin ja perusoikeuskirjan piirissä. Niiden tulkinnat ratkaisee viime kädessä unionin tuomioistuin, SAK:n lakimies Jari Hellsten sanoo.

EU-tuomioistuimeen lähetettävässä jutussa on kyse Auto- ja kuljetusalan työntekijöitä edustavan AKT:n ja Satamaoperaattorit ry:n välisestä vuosiloman siirtoa ja sairausajan palkkaa koskevasta kiistasta.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on vastustanut tapauksen EU-tuomioistuimeen lähettämistä. EK:n näkemyksen mukaan nykyinen tilanne on EU-säännösten mukainen.

EU-tuomioistuimen oikeuskäytännössä on useampia tapauksia, joissa ansaittua, neljää viikkoa pitempää lomaa tai sitä vastaavaa, työsuhteen päättyessä maksettavaa lomakorvausta on suojattu kokonaisuudessaan. Tämän linjan soveltaminen voi hyvin perustein johtaa vuosilomalain omavastuupäivien katsomiseen EU-oikeuden vastaisiksi, Hellsten painottaa.

– Oikeuskäytäntö osoittaa, että meillä on asiassa vahvat perustelut eikä AKT:n jutussa ole kyse mistään koepallosta. Tapaus osoittaa myös sen, miten ay-liike puolustaa työntekijöiden oikeuksia ja vie oikeusjuttuja niin sanotusti päätyyn saakka, Hellsten jatkaa.

Juha Sipilän (kesk.) hallitus lisäsi kuuden päivän karenssin vuosilomalla sairastamiseen. Päätöstä puidaan nyt leivättömien pöytien ääressä. (Lehtikuva/Rino Rekomaa)

Hallitus poisti vuonna 2013 vuosilomalaista omavastuupäivät EU-oikeuden vastaisina. Samalla loman välitön siirto-oikeus rajattiin kuitenkin koskemaan vain vuosilomalain mukaista lomaoikeutta eli korkeintaan viiden viikon vuosilomaa. Vuonna 2016 Juha Sipilän hallitus muutti lakia ohi kilpailukykysopimuksen niin, että omavastuupäivät koskevat myös viiden viikon lomaa. Käytännössä tämän lainmuutoksen laillisuus joutuu nyt EU-tuomioistuimen ratkaistavaksi.

AKT:n juttua vastaavia tapauksia on SAK:n useampien jäsenliittojen piirissä. Ratkaisu niihin kaikkiin tulee AKT:n oikeudenkäynnin kautta.

 

Pitäisikö potilaan tutkia itse silmänpohjansa? – ”Ei voida puhua yhdenvertaisesta kohtelusta”

Kuva: Demokraatti

Harmaakaihi on yleisin sokeuden aiheuttaja maailmassa. Yli 30 prosenttia yli 65-vuotiaista sairastuu siihen. Eläkkeensaajien keskusliitto EKL on saanut huolestuneita yhteydenottoja kaihileikkausten jälkitarkastuksista.

Kaikki sairaanhoitopiirit eivät jälkitarkasta, vaikka Käypä hoito -suositus pitää tarkastuksia tärkeinä. SDP:n kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen on jättänyt hallitukselle asiasta kirjallisen kysymyksen.

Hän vaatii, että kaihileikkauspotilaita pitää kohdella yhdenvertaisesti sairaanhoitopiiristä riippumatta.

– Kaikilla potilailla ei ole taloudellisesti mahdollista käydä yksityisellä sektorilla jälkitarkastuksessa, mikäli sairaanhoitopiiri ei katso sitä tarpeelliseksi.

Ei ole kyse vain silmälasien tarpeen arvioimisesta.

Mäkisalo-Ropponen ottaa esimerkiksi Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän. Sen mukaan jälkitarkastuksia ei tarvita, jos potilas on oireeton. Kansanedustaja muistuttaa, että tarkastuksessa on kyse mahdollisten komplikaatioiden varhaisesta toteamisesta.

– Potilaalla ei ole itsellään mahdollisuutta arvioida silmänpainettaan, sarveiskalvon, etukammion ja tekomykiön tilaa tai tutkia silmänpohjaa leikkauksenjälkeisten komplikaatioiden poissulkemiseksi kuten jälkitarkastuksessa tehdään. Jälkitarkastuksessa ei ole myöskään kyse vain silmälasien tarpeen arvioimisesta.

Mäkisalo-Ropposen mielestä ei voida puhua yhdenvertaisesta ja oikeudenmukaisesta kaihipotilaiden kohtelusta, jos jälkitarkastukseen pääseminen on kiinni kukkarosta.

EKL ja Mäkisalo-Ropponen ovat muutenkin huolissaan erityisesti pienituloisista eläkkeensaajista. Heille terveydenhuollon asiakasmaksut ovat taloutta uhkaava menoerä.

– Useimmin lääkkeistä ja hoidoista joutuvat tinkimään ne, joiden tulot ovat pienet ja terveydentila huono. Näillä potilailla ei ole varaa yksityisen puolen palveluihin.

Keskustelua aiheesta