tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

Voiko Yleä kiristää raha-aseella? – Heinäluoma: ”Aion penätä tätä niin kauan kun joku nousee ylös”

Kuva: Kari Hulkko

SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma on huolissaan siitä, että hallitus on mahdollistamassa poliittisen puuttumisen Yleisradion toimintaa. Asia nousi esiin eduskunnassa eilen, kun täysistunnossa käsiteltiin Yleisradion hallintoneuvoston kertomusta eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015.

Heinäluoma kertasi alkuun, miten Arto Satosen (kok.) työryhmä sai aikaan merkittävän, yksimielisen esityksen, jossa Yleisradion aseman perusteet turvattiin ja rahoitusratkaisut syntyivät yksimielisesti.

Hän muistutti, että yksi osa rahoitusratkaisua oli ehdotus siitä, että – toisin kuin hallitus yksipuolisesti oli päättänyt – yleisradiorahoitus palautetaan valtioneuvoston hyväksymien kehysten ulkopuolelle.

– Tällä on sikäli merkitys, että Yleisradion rahoitusta ja toimintamenoja ei voida käyttää perusteena sille, mitä hallitus muussa yhteiskuntapolitiikassaan tekee. Hämmästys on ollut suuri, kun tämän mukaista kannanottoa ei sisälly nyt täällä käsittelyssä olevaan budjettiehdotukseen.

– Kysyin tämän asian perään viime viikolla enkä ole saanut siihen vastausta.

Hallituspuolueiden edustajista paikalla ollut Ben Zyskowicz puhui Heinäluoman jälkeen siitä, miten Ylen suomettumisen historiasta pitäisi tehdä dokumentti. Heinäluoma piti Zyskowiczin ehdotusta perusteltuna, mutta palautti keskustelun tähän päivään ja siihen, miten turvataan vapaa, riippumaton journalismi?

– Ja nyt, edustaja Zyskowicz, toivon, että te ette vaikene molemmilla kotimaisilla kielillä, vaan kerrotte meille, minkä takia hallitus ei ole toteuttanut budjettiesityksessään yksimielisen parlamentaarisen ryhmän ehdotusta, että Yleisradion rahat otetaan pois kehyksestä, Heinäluoma jatkoi.

Tämä innoitti Zyskowiczin jälleen puhumaan suomettumisen historiasta.

Perussuomalaiset puhuivat raha-aseesta.

Heinäluoma ei antanut periksi vaan totesi uskovansa Zyskowiczin vilipittömyyteen ja sanoi antavansa hänelle vielä yhden mahdollisuuden vastata.

– On erittäin tärkeää, että Yleisradiosta ei tehdä hallituksen radiota ja että sen ohjelmasisältöihin ei ryhdytä poliittisesti käymään käsiksi. Ja jotta tämä on mahdollista, niin Yleisradion rahoitus täytyy järjestää sillä tavalla, että Yleisradion johto tai toimittajat eivät joudu miettimään, että jos nyt teen tällaisen jutun ja kritikoin tämän hallituspuolueen toimintaa tai teen jonkun paljastuksen, niin sitten seurauksena on rahojen leikkaus, Heinäluoma paukutti.

– Tämä on tärkeätä senkin takia, että hallituspuolueista, muun muassa perussuomalaisista, tai sanotaan täsmälleen ottaen perussuomalaisista, sanottiin, että tämä raha-ase on sitten käytettävissä, kun ollaan tyytymättömiä, että onneksi tulee näitä päätöksiä, joilla Yle-veroasiaa käsitellään.

Nyt Zyskowicz lausui, ettei osaa antaa kysymykseen ehdotonta vastausta, koska hän ei ole ollut keskusteluissa mukana.

– Mutta sen tiedän aivan varmaksi, että journalistisen riippumattomuuden korostaminen on tärkeätä myös hallitukselle. Ja käsitykseni on se, että syyt siihen, minkä takia Yleisradion rahat ovat kehyksessä eivätkä kehyksen ulkopuolella, löytyvät enemmän budjettitekniikasta ja siitä tavasta, millä tavoin valtiovarainministeriö ja hallitus haluavat sisällyttää kaikki menot budjettikehykseen eivätkä jättää niitä budjettikehyksen ulkopuolelle, Zyskowicz sanoi.

– Ei ole kyse siitä, että haluttaisiin taloudella Yleisradiota uhata tai kiristää, hän jatkoi.

”Niin että tämä on varoitus.”

Heinäluoma tivasi yhä, miksei parlamentaariesen työryhmän yksimielistä esitystä toimeenpantu.

– Tästä on nyt puhuttu, esitetty monta kysymystä. Yhtään vastausta ei tule. Ministerit eivät puhu mitään. Hallituspuolueen edustajat yrittävät puhua mieluummin 70-luvun historiasta kuin tästä päivästä. Tämä jää edelleenkin täysin auki. Tämä on tämän päivän suomettumista ja vaikenemista tärkeässä asiassa.

Kansanedustaja Pia Viitanen (sd.) säesti Heinäluomaa ja totesi, että merkkejä uussuomettumisesta on ilmassa.

– Aion penätä tätä asiaa niin kauan, kunnes joku hallituspuolueen edustaja nousee ylös ja sanoo, että tästä on kysymys. Niin että tämä on varoitus. Näitä puheenvuoroja tulee aina, kun siihen on mahdollisuus tässä salissa, jossa penätään sopimusten pitämisen, suomalaisen sopimuskulttuurin ja Yleisradion aseman kunnioittamisen perään. Tulen kysymään jatkossakin aina, kun siihen on mahdollisuus: minkä takia parlamentaarisen työryhmän yksimielistä ehdotusta siirtää Yleisradion rahoitus kehyksen ulkopuolelle ei toteuteta ensi vuonna?, Heinäluoma jatkoi.

Satosen työryhmässä Heinäluoman tavoin mukana ollut kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttilla (kesk.) lupasi, että asia pystytään selvittämään ihan huomispäivän aikana.

– Odotetaan rauhassa. Palataan asiaan, Anttila sanoi.

SDP:n Antti Rinne ja vihreiden Touko Aalto tapasivat – ”Kumpikaan ei ollut matkalla maalikauppaan”

Kuva: Jari Soini

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on tavannut vihreiden kesällä valitun uuden puheenjohtajan Touko Aallon.

Rinne on jakanut sosiaalisen median tileillään hauskan kuvan kohtaamisesta.

SDP:n puheenjohtaja kuvailee miesten tapaamisen antia mainioksi.

”Kävimme läpi tulevaa syksyä. Mukava tapaaminen ja hyvää keskustelua!”

Myös Aalto jakanut kuvan Twitterissä. Hän kommentoi tapaamista viittaamalla puhelinkeskusteluunsa pääministeri Juha Sipilän kanssa aiemmin kesällä.

”Hyvä ja rakentava keskustelu jälleen. Tällä kertaa Antti Rinteen kanssa. Kumpikaan ei ollut matkalla maalikauppaan.”

Keskustelua aiheesta

”Kansanterveyden kannalta hyvin vakava asia” – Terveydenhoitajaliitto huolissaan rokotevastaisuuden leviämisestä

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Terveydenhoitajaliitto on hyvin huolissaan rokotevastaisuuden leviämisestä Suomessa.

– Rokotevastaisuus on kansanterveyden kannalta hyvin vakava asia ja sitä tulee tutkia tarkemmin, jotta voidaan kehittää vaikuttavampia keinoja kansalaisiin vaikuttamiseksi, Terveydenhoitajaliiton puheenjohtaja Leila Lehtomäki sanoo.

– Haluamme myös Terveydenhoitajaliitossa tukea terveydenhoitajien täydennyskoulusta ja olemmekin mukana järjestämässä tänä syksynä rokotekoulutuksia eri puolilla Suomea.

Keskustelu rokotevastaisuudesta nousi julkisuuteen aikaisemmin, kun perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) patisti Helsingin Sanomien haastattelussa neuvolan työntekijöitä kantamaan vastuuta niillä alueilla, joissa rokotekattavuus on jo laskenut hälyttävästi.

Saarikko kertoi haastattelussa keskustelleensa myös rokottamisen pakkokeinoista virkamiesten kanssa, mutta ei hän ei halua turvautua niihin perustuslain takaaman itsemääräämisoikeuden vuoksi. Saarikko kertoikin uskovansa edelleen valistukseen.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen (sd.) toivoi aikaisemmin tänään, että sosiaali- ja terveysministeriö tekisi tilanteesta kunnollisen selvityksen.

– Faktat tulee suhteuttaa olemassa olevaan tilanteeseen, jonka jälkeen asiasta voidaan keskustella ja päättää jatkotoimista.

Epidemiat eivät ole päässeet leviämään muiden hyvän rokotesuojan ansiosta.

Terveydenhoitajilla on tärkeä tehtävä väestön rokottamisessa ja siihen motivoinnissa kertomalla tutkimustietoon perustuvaa faktatietoa rokotusten hyödyllisyydestä, vaikuttavuudesta ja sivuvaikutuksista sekä rokottamattomuuden riskeistä.

Kaikkiin faktatieto ei vain kerta kaikkiaan pure. Niin Suomessa kuin monissa muissakin maissa on kasvava määrä vanhempia, jotka epäröivät rokotusten ottamista ja kokevat ne turvattomiksi ja tarpeettomiksi.

Tauteja ei myöskään pidetä ongelmana, koska vanhemmat eivät ole nähneet lähipiirissä tai itse kokeneet vakavia tartuntatauteja.

Epidemiat eivät ole päässeet leviämään muiden hyvän rokotesuojan ansiosta, mutta niiden vaara on kuitenkin olemassa, mikäli osa väestöstä ryhtyy vastuuttomasti vastustamaan rokotuksia eikä riittävää laumaimmuniteettia saavuteta.

Muun muassa tuhkarokkoa vastaan annettavan MPR-rokotteen rokotuskattavuuden tulisi olla 95 prosenttia, jotta laumasuoja toimisi.

Syksyllä käynnistyvät uutena valtakunnalliseen rokotusohjelmaan liitetyt vesirokkorokotukset kaikille vesirokon sairastamattomille, 1 ½ – 11-vuotiaille lapsille ikäkausitarkastusten yhteydessä.

– Se tulee lisäämään entisestään kiireisten terveydenhoitajien työmäärää. Terveydenhoitajille tuleekin järjestää riittävästi aikaa rokottamiseen ja vanhempien kanssa keskusteluun rokotusasioista, toteaa Terveydenhoitajaliiton kehittämispäällikkö Aija Saarinen.

Terveydenhoitajat ovat keskeinen terveydenhuollon toimija rokotusasioissa ja saavat siihen vahvan perusosaamisen koulutuksessaan.

Ministereiden  herkkupöydästä ei tietoakaan – vääntö valtion rahoista alkoi Valtioneuvoston linnassa

Kuva: Lehtikuva/Mikko Stig
Ministeri Sampo Terho (uv), Sanni Grahn-Laasonen (kok.) ja Petteri Orpo (kok.) valtiovarainministeriön ja ministeriöiden välisissä budjettineuvotteluissa valtioneuvoston linnassa Helsingissä keskiviikkona 16. elokuuta 2017.

Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) neuvottelupöydässä väki vaihtuu tiuhaan tänään ja huomenna, kun ministeriöt käyvät yksi kerrallaan kertomassa toiveitaan ensi vuoden budjetista.
Neuvottelut pääsivät vauhtiin aamulla Valtioneuvoston linnassa Helsingin keskustassa. Kullekin ministeriölle on varattu puolen tunnin tai tunnin tapaamisaika Orpon kanssa. Oman budjettikeskustelunsa käy myös presidentin kanslia.

Aamupäivällä Orpon luokse kokouspöytään astelivat muun muassa ministerit Sampo Terho (uv.) ja Sanni Grahn-Laasonen (kok.) opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Neuvotteluhuoneen pöytä ei näyttänyt notkuvan herkuista, vaan mappien ja paperinivaskojen rinnalla oli lähinnä kivennäisvesipulloja.

Antelias ei ole myöskään liikkumavara valtion budjetissa, ainakin jos on uskominen rahaministeri Orpoa. Orpon mukaan Suomen talouden kasvu on väkevää ja laaja-alaista, mutta siitä huolimatta jakovaraa uusiin menoihin ei ole.

– Verotulojen kasvu ei riitä, vaan meidän pitää pitää kiinni julkisen talouden kurista, sanoi Orpo viime viikolla.

Loppukiri kuun lopussa

Hallitus käy varsinaiset neuvottelut valtion ensi vuoden budjetista elokuun viimeisinä päivinä niin kutsutussa budjettiriihessä. Silloin ministerit käyvät loppukirin väännön siitä, miten valtion rahat jaetaan.

Valtiovarainministeriön ja eri ministeriöiden budjettilinjausten välinen ero on runsaat 200 miljoonaa euroa.

– Runsaat 200 miljoonaa on ehkä hieman normaalia enemmän, mutta yksittäiset tekijät voivat vaikuttaa tähän, sanoi budjettineuvos Johanna von Knorring valtiovarainministeriöstä STT:lle viime viikolla.

Koko budjetti on reilun 55 miljardin euron suuruinen.

Verot merkittävä kysymys

Valtiovarainministeriö antoi esityksensä budjettineuvottelujen pohjaksi viime viikolla. Ministeriö esittää muun muassa, että autoveron alentamista jatketaan, tupakkaveroa kiristetään ja asuntolainan korkojen vähennyskelpoisuutta pienennetään. Keskustelua käydään varmasti myös solidaarisuusverosta.

Vääntöä odotetaan myös pakolaiskiintiön mahdollisesta nostosta ja yritystuista.

Yksi merkittävimmistä kokonaisuuksista on veropaketti. Valtiovarainministeri Orpo ei avannut verokokonaisuutta talousarvioesityksissä, vaan sanoi, että asia käsitellään kokonaisuutena riihessä.

Keskustelu virinnee myös valtion omaisuuden osinko- ja myyntituloista, joihin on ensi vuodeksi ladattu 2,4 miljardin euron odotukset.

Hallituksen esitys ensi vuoden talousarvioksi julkistetaan 19. syyskuuta.

Matias Åberg, Saara Tunturi, STT

 

 

Päivi Räsänen ehdottaa maksuttoman esiopetuksen laajentamista 4- ja 5-vuotiaille

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Kristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsänen ehdottaa maksuttoman esiopetuksen laajentamista asteittain viisi- ja neljävuotiaille, jotta lasten kouluvalmiuksia voitaisiin lisätä.

– Suomalainen varhaiskasvatuksen osaaminen on korkeatasoista, mutta sen laatua heikentävät liian suuret lapsiryhmät.

– Varhaiskasvatusta ja päivähoitoa onkin syytä kehittää ennen muuta lapsiryhmiä pienentämällä.

Perhevapaita ei tule kuitenkaan uudistaa hänen mukaansa perheiden valinnanvapauden kustannuksella. Räsänen kiinnittää etenkin huomiota kotihoidontukeen ja keskusteluun sen vähentämisestä.

– Nykyinen kotihoidon tuki ja hoitoraha ovat molemmat pienten lasten perheiden arkea helpottavia tukia, jotka mahdollistavat erilaiset työajat ja hoitajat isovanhemmista perheen ulkopuolelta palkattuun apuun.

– Sen sijaan erilaiset ehdotetut perhevapaiden kiintiömallit, kuten 6+6+6-malli, johtavat vanhempien työnteon ja hoitovastuun lisäsääntelyyn sekä satojen miljoonien lisäkustannuksiin, Räsänen esittää.

Tavoitteena vähentää liikenteen päästöjä 50 % vuoteen 2030 mennessä – neuvottelut keinoista venyvät viime metreille

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Vääntö liikenteen päästövähennyskeinoista venyy viime metreille. Parlamentaarisen työryhmän väliraportti päästövähennyskeinoista pitäisi julkaista perjantaina, mutta puolueet eivät välttämättä pääse määräajassa sopuun, kerrotaan liikenne- ja viestintäministeriöstä STT:lle.

Ryhmän tehtävänä on ollut muun muassa pohtia, pitäisikö sähköautojen ostoa tukea ja miten valtio osallistuu sähköautojen latauspisteiden rakentamiseen.

Työryhmän vasemmistoliiton edustajan Kari Uotilan mukaan päätökset ovat jumissa, sillä tavoite päästövähennyksille on niin kunnianhimoinen.

– Yleisellä tasolla on helpompi sitoutua kunnianhimoiseen tavoitteeseen, mutta kun aletaan listata, mitä se konkreettisesti edellyttää, keskustelua syntyy, hän sanoo STT:lle.

Ryhmä joutuu pohtimaan muun muassa, miten päästövähennystavoitteet kohtelisivat eri maantieteellisiä alueita ja eri väestöryhmiä.

Puolueilla on kiire esittää näkemyksensä keinoista.

Eilen ryhmällä piti olla viimeinen kokous ennen raportin julkistamista, mutta sopua ei löytynytkään. Uotilan mukaan ryhmä yritetään mahdollisesti saada kasaan vielä huomenna aamulla.

Puolueilla on kiire esittää näkemyksensä keinoista, sillä muuten hallitus tekee omat ratkaisunsa, Uotila sanoo.

Suomen energia- ja ilmastostrategiassa tavoitteeksi on asetettu, että liikenteen päästöjä vähennetään vuoteen 2030 mennessä noin 50 prosenttia verrattuna vuoden 2005 tilanteeseen.