– Lainaan liittyy aina riskejä. Mitä pidempi laina-aika on, sitä useammin siihen osuu jaksoja, jolloin korot ovat korkeammalla tai oma elämäntilanne on sellainen, ettei lainaa pysty hoitamaan. Kotitaloudelta on hyvää riskienhallintaa lyhentää lainaa ja siihen liittyvää riskiä.

Fiva pitää toivottavana, ettei keskimääräinen asuntolaina-aika nousisi kovin paljon nykyisestä noin 20 vuodesta. Päähuoli on Heleniuksen mukaan kotitalouksien velkaantumisen kasvu.

– On kansantalouden tason huoli siitä, että kotitalouksien velkaantuminen kokonaisuutena on kasvussa ja nyt ennätystasolla. Jos asuntolainojen laina-ajat pitenevät, se entisestään kasvattaa kotitalouksien velkaantuneisuutta.

– Emme kaipaa yhtään uutta ilmiötä, joka kasvattaa velkaantuneisuutta. Tai että kulttuuri muuttuisi samaan suuntaan kuin esimerkiksi Ruotsissa, missä asuntolainat ovat olleet käytännössä ikuisia.

Nordea ilmoitti maanantaina alkavansa tarjota jopa 35 vuoden maksuaikaa asuntolainoihinsa. Lisäksi esimerkiksi S-Pankki myöntää enintään 45 vuoden asuntolainoja.

Nordean mukaan maksuajan pidentämisellä halutaan kannustaa suomalaisia kerryttämään asunnon lisäksi muuta varallisuutta. Pankki pitää lainaturvaa hyvänä keinona suojautua asuntolainan korkoriskin kasvamiselta.

Heleniuksen mukaan korkosuojauksissa pitää ottaa huomioon sen tuomat lisäkustannukset ja kesto.

– Korkosuojauksia voi ottaa, mutta kuluttajan pitää arvioida, mitä se maksaa. Käsitykseni mukaan ei ole kovin yleistä, että suoja kattaa koko laina-ajan. Usein se on kolmeksi, viideksi tai kymmeneksi vuodeksi, minkä jälkeen riski aukeaa.

STT–JECATERINA MANTSINEN