Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

”Voisitte siirtyä tosiasioiden pariin” – kyselytunnilla väännettiin tietulleista ja koronatilanteesta

Pääministeri Sanna Marin (sd.) eduskunnan kyselytunnilla tostaina 8.lokakuuta 2020.

Eduskunnan kyselytunnilla puheenaiheiksi nousivat muun muassa tietullit sekä ajankohtainen koronatilanne rajoituksineen ja suosituksineen.

Anna-Liisa Blomberg

Demokraatti

Kyselytunnin alkajaisiksi keskusteltiin liikenteestä ja erityisesti väännettiin tietulleista. Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) sekä liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) muistuttivat tietulleja ankarasti kritisoineita opposition kansanedustajia siitä, ettei tietulleja koskevaa valmistelua ei ole käynnissä.

Kansanedustaja Heikki Vestman (kok.) sanoi puheenvuorossaan, että asiaa on käsitelty Uudellamaalla. Vestman viittasi Helsingin seudun esittämiin suunnitelmiin, joissa Kehä III:n ulkopuolelta pendelöiville kertyisi vuodessa 1500 euron maksu.

– Toistamallakaan tämä väite ei muutu todeksi. Tämä pelottelu, jota tässä pyöritätte, on puolitoista vuotta vanhaa tekstiä. Edelleenkään mitään valmistelua ei ole olemassa. Voisitte siirtyä tosiasioiden pariin ainakin valtivarainministeriön ja liikenne- ja viestintäministeriön osalta, Harakka vastasi.

Vanhanen toisti, ettei valmistelua ole vielä käynnissä ja huomautti, että Helsingin seudun kunnilla varmasti on toiveita maksuista.

– Mutta niillä ei ole oikeutta päättää esimerkiksi siitä, miten vaikka Kehä kolmosella, valtion rakentamalla ja maksamalla tiellä, maksuja perittäisiin. Se vaatii lainsäädäntöä ja siihen tämä sali pääsee osallistumaan, hän painotti.

”Välillä tulee se tunne, että ikään kuin olisi tehty kaikki väärin”

Kyselytunnilla keskustelu koronavirustilanteesta pyöri tiedotuksen, rajoitusten ja suositusten ympärillä. Useampi opposition kansanedustaja – muiden muassa Elina Lepomäki (kok.) – kysyi, olisiko tarpeen perustaa ”erillinen kriisinyrkki” hallituksen tueksi. Lepomäki antoi puheenvuorossaan ymmärtää, ettei hallitus olisi varautunut toisen aallon tulemiseen.

– Nyt huomataan, että tauti on ryöpsähtämässä käsiin. Te keväällä puhuitte siitä, että alueita joudutaan paimentamaan ja nytkin viittaatte että joudutaan ohjeistamaan. Hyvä pääministeri, sitä kutsutaan johtamiseksi. Keväällä presidentti (Sauli) Niinistö esitti, että suomeen olisi perustettu erillinen kriisinyrkki, johtamaan tätä, teidän avuksenne. Jos Niinistö esittäisi sitä tänä päivänä, tarttuisitteko tarjokseen, Lepomäki kysyi.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) muistutti vastauksessaan Lepomäelle, että Suomi on pärjännyt koronakriisin hoidossa hyvin verrattuna moniin muihin maihin.

– Me olemme selvinneet niin taudin kuin talouden osalta pienemmällä iskulla kuin muut maat, joten on syytä tunnustaa, että on tässä maassa asioita oikeinkin tehty. Välillä, kun kuuntelee kritiikkiä tässä salissa – joka on mielestäni tarpeellista, koska tilanne on vakava ja keskustelua on hyvä käydä myös erittäin suoraan – mutta välillä tulee se tunne, että ikään kuin täällä olisi tehty kaikki väärin, Marin sanoi.

– Kyllä Suomessa on pääsääntöisesti toimittu hyvin, alueet ovat toimineet pääsääntöisesti hyvin. Keväällä onnistuttiin ja nyt meidän pitää huolehtia siitä, että myös syksyn osalta onnistumme, hän jatkoi.

Kysymykseen koronanyrkistä pääministeri vastasi, että oleellisinta on, että ne kentän toimijat sekä valtionhallinnon toimijat, jotka myös vastaavat koronaepidemiaan liittyvistä asioista ja niiden toimeenpanosta, ovat mukana toiminnassa.

– Kun olen nähnyt, mitkä nämä haasteet tässä ovat, voin sanoa, että se [ulkopuolinen porukka, millä nimellä sitä kutsutaankaan] ei ongelmaa ratkaise, vaan nimenomaan tarvitaan ne tahot pöytään, jotka näitä asioita myös käsittelevät, hän sanoi.

Tartuntatautilakia kerrattiin

Koronatilanteessa päätöksenteon marssijärjestystä kerrattiin hallituspuolueiden suunnalta useampaan kertaan, kun hallitukselta penättiin toimia. Kyselytunnin mittaan asiaa kertasivat pääministeri Sanna Marin, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) ja kansanedustaja Aki Lindén (sd.).  Kiuru totesi, että keväällä oltiin poikkeusolosuhteissa. Keväällä voimassa oli valmiuslaki.

– Silloin johtajuus tuli toimenpiteiden osalta suoraan eduskunnan toimivallalla hallitukselle. Tällä hetkellä eletään normaaliolosuhteita, Kiuru kiteytti.

Lindén sanoi monta kertaa kriisin aikana toivoneensa, että kaikki eduskunnan jäsenet lukisivat tartuntatautilain. Se on laki, jota nyt normaalilainsäädännön puitteissa toimiessa noudatetaan.

– Siellä on viidelle eri eri viranomaiselle hyvin selkeät tehtävät: kunnalle, sairaanhoitopiireille, aluehallintoviranomaisille, THL:lle ja sosiaali- ja terveysministeriölle. Näiden puitteissa pystytään erittäin hyvin hallitsemaan ja hoitamaan tätä tilannetta, joka muuttuu viikottain.

Marin antoi kiitosta monille alueille, jotka ovat toimineet tartuntaryppäiden alas painamisessa esimerkillisesti.

– On myös alueita, jotka eivät ole niin ripeästi toimineet ja on selvää, että tähän tarvitaan myös valtakunnallisia linjauksia tueksi. Siksi hallitus käy ensi viikolla keskustelun vahvemmista suosituksista alueilla niin, että joka puolella Suomea tartutaan toimeen, hän kertasi jo aiemmin viikolla kertomansa.

Lisäksi hän muistutti, että ensi viikolla tartuntatautilain kokonaisuutta on tarkoitus käsitellä parlamentaarisesti kaikkien puolueiden kesken.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE