tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

VR antautuu veturinkuljettajien lakon edessä- ”Ei korvattavissa millään”

Kuva: Lehtikuva/Timo Jaakonaho
Veturimiesten liiton poliittinen mielenilmaus pysäyttää junaliikenteen ensi viikon maanantaina. Mielenilmaus koskee kaikkia VR:n ja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) lähijunia sekä VR:n kauko- ja tavarajunia. Matkustajia Helsingin rautatieasemalla torstaina 10. elokuuta 2017.

Koko Suomen junaliikenne seisahtuu vaiheittain ensi viikon maanantaina kello 18 alkaen, mikäli Veturimiesten liiton lakko toteutuu. Lakon on määrä päättyä tiistain ja keskiviikon välisenä yönä.
Veturimiesten liiton poliittinen mielenilmaus keskeytetään, jos hallitus on valmis arvioimaan kilpailuttamisen mallia uudelleen.

Pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä ajetaan vuorokaudessa noin 800 junavuoroa. Alueen joukkoliikenteen järjestämisestä vastaava Helsingin seudun liikenne (HSL) selvittää, millaisia lisäjärjestelyitä se voi työnseisauksen ajaksi tehdä. Täysin junaliikennettä ei kuitenkaan pystytä sen mukaan millään korvaamaan.

– Junat kuljettavat niin isoja määriä ihmisiä, että ei ole mitenkään ajateltavissa, että se korvattaisiin esimerkiksi bussiliikenteellä, HSL:n viestintä- ja markkinointipäällikkö Sari Kotikangas toteaa STT:lle.

HSL:n mukaan lähijunia käyttää vuorokaudessa noin 200 000 matkustajaa. Varsinkin ruuhka-ajat tulevat olemaan Kotikankaan mukaan ongelmallisia.

– Emme pysty lupaamaan mitään massiivista korvaavaa liikennettä, yksinkertaisesti siitä syystä, että ruuhka-aikana arkipäivinä lähes koko bussikalusto ja kuljettajat ajavat jo muuta liikennettä.

– Ei ole mitään sellaista varastoa, mistä se kivuitta otetaan.
Kaukoliikenteessä liikkuu huomattavasti vähemmän matkustajia. Vuorokaudessa kaukojunat kuljettavat noin 20 000 ihmistä, vuoroja ajetaan noin 250. VR ei järjestä korvaavaa liikennettä junavuoroille, jotka peruuntuvat mielenilmauksen takia. Yhtiön mukaan korvaaminen ei onnistu, koska mielenilmaus on niin laaja.

Pahoja ruuhkia

Pääkaupunkiseudun ruuhkat voivat yltyä tiistaina todella pahoiksi, toteaa tieliikenteen ohjausyksikön päällikkö Sami Luoma Liikennevirastosta. Ruuhkan suuruus riippuu Luoman mukaan siitä, kuinka moni voi ajoittaa liikkumisensa ruuhka-aikojen ulkopuolelle, jäädä etätöihin tai kulkea pyörällä tai jalan. Taksiliiton puheenjohtaja Kai Andersson kertoo, että välityskeskukset laittavat liikenteeseen mahdollisimman paljon autoja, jotta liikenne sujuisi hyvin.

– Jos merkittävä määrä junia käyttävistä siirtyy autoihin ja tuuppaa ne kehätielle, niin kyllä siellä on aika tukkoista. Suosittelemme käyttämään muuta julkista liikennettä ennemmin kuin henkilöautoja, Luoma sanoo.

Luoman mukaan tiistait ovat vilkkaita päiviä liikenteessä.

– Sehän tässä on ikävää, että melkein kaikki ovat palanneet lomilta ja koulut ovat alkaneet ensi viikolla. Liikenne on perinteisesti ensi viikolla huipussaan kesän hiljentymisen jälkeen.
Luoma muistuttaa kahden vuoden takaisesta lakosta, joka pysäytti koko Suomen junaliikenteen ja suuren osan linja-autoliikenteestä perjantain ajaksi.

– Silloin selvittiin pienillä ruuhkilla. Tulemme nytkin tiedottamaan liikenteen kulusta ja kehottamaan ihmisiä harkitsemaan muita vaihtoehtoja tiistaina.

Lentokentälle järjestetään opastusta koko päiväksi

Yksi ongelmapaikka on todennäköisesti myös lentokenttäliikenne, joka on nojannut hyvin vahvasti Pisararadan juniin. Sari Kotikankaan mukaan HSL aikoo järjestää lentokentälle mahdollisen lakon takia opastusta matkustajille koko tiistain ajaksi.

– Tässä tapauksessa suosittelemme käyttämään myös Finnairin busseja ja meidän täydentäviä linjojamme.

HSL tiedottaa pääkaupunkiseudun liikenteen korvaavista järjestelyistä lisää todennäköisesti perjantaina.

STT–TYÖRYHMÄ: Johanna Latvala, Miia Sebany, Mika-Matti Taskinen, Antti Tuominen

Oikeusministeri kiirehtisi tiedustelulakia, mutta lain läpimeno ei ole helppoa

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) uskoo, että perustelut kiirehtimismenettelylle täyttyvät tiedustelulainsäädännön kohdalla. Häkkänen kuitenkin painottaa, että perustelujen täytyy olla kristallinkirkkaat, sillä tästä tulisi ennakkotapaus kiirehtimismenettelyn käyttämiselle.

Tiedustelulainsäädännön hyväksyminen vaatii perustuslain muuttamista. Jotta perustuslakia saataisiin muutettua tämän vaalikauden aikana, täytyy kiirehtimismenettelyn saada taakseen viisi kuudesosaa eduskunnasta.

Muun muassa pääministeri Juha Sipilä (kesk) on vaatinut tiedustelulain mahdollisimman pikaista hyväksymistä.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Halla-ahon käytös suututtaa taas – ”Sen tarkistaminen, miten asiat oikeasti menivät, on tiedotusvälineiden tehtävä”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho jakoi Facebook-sivuillaan MV-julkaisun juttua, jossa väitettiin että Turun puukotusten uhreja auttanut afganistanilainen ei olisikaan auttanut uhreja toisin kuin Turun Sanomissa kerrottiin. Halla-aho myös kuvaili Turun Sanomien toimintaa ”todella härskiksi” ja arvioi MV:n jutun pitävän paikkansa.

MV:n väite perustui kuvaan, jossa näkyi kantasuomalaisen näköisiä auttajia. Hieman päivityksen julkaisun jälkeen jutun afganistanilaisesta auttajasta tehnyt Turun Sanomien toimittaja Rebekka Härköselle alkoi tulla vihapostia, joita kertyi satoja.

Afganistanilaismies oli kuitenkin auttanut toista uhria, jota oli puukotettu poskeen. Härkönen on tarkistanut tämän eri lähteistä. Turun Sanomilla on myös kuvaa, jossa miehen molemmissa hihoissa on veriläiskiä. Lehtikuvan kuvassa mies on uhrin luona ensihoitohenkilöstön kanssa.

Halla-aho kertoo, että pointti oli hänen mielestään se, että suomalaisia auttajia ei nostettu esille.

– Kuten kuvastakin kävi ilmi, niin siellä on tietysti pyritty aika oman agendan mukaisesti valikoimaan niitä ihmisiä, joita nostetaan esille, ja sitten kun auttaja ei sovikaan siihen profiiliin, jota halutaan nostaa esille, niin ne vaietaan kokonaan, Halla-aho sanoo.

Turun Sanomat oli yrittänyt Härkösen mukaan saada haastattelua myös suomalaismieheltä, mutta tämä ei ollut suostunut haastatteluun. Suomalaismiestä oli tavoitellut toinen toimittaja, ei jutun tehnyt Härkönen.

– Sitä ei Turun Sanomissa kerrottu, se on ihan mahdollista. Sen Turun Sanomat olisi voinut kirjata juttuun, Halla-aho sanoo.

Halla-aho ei katso, että hänellä olisi vastuu korjata Facebook-sivuille kirjoittamaansa.

– Sen tarkistaminen, miten asiat oikeasti menivät, on tiedotusvälineiden tehtävä, Halla-aho sanoo.

”Kohtuutonta nuorta auttajamiestä kohtaan”

Rebekka Härkönen kertoo, että häntä huolettaa eniten afganistanilaismiehen turvallisuus.

– Tämä on kohtuutonta miestä kohtaan, joka ei tunkenut mihinkään haastatteluun. Sain hänet omien lähteideni kautta kiinni. Poika on kertonut poliisille saman tarinan, ja hän on todennut, että voi kertoa tilanteen valaehtoisesti myös oikeussalissa.

Härkönen perää vastuuta Halla-aholta puolueen puheenjohtajana.

– Puolueen puheenjohtaja jakaa journalistin ohjeisiin sitoutumattoman julkaisun päätelmiä tällä tavalla, se on mielestäni käsittämätöntä, Härkönen sanoo.

Poliisi on ilmoittanut Härköselle tutkivansa vihakampanjan, halusi Härkönen sitä tai ei. Hän on pyytänyt poliisia suojelemaan haastateltavaansa. STT:n tiedossa ei ole, että Halla-ahon toimia tutkittaisiin asiassa. Halla-aho ei kehottanut ketään mihinkään toimiin päivityksessään.

Halla-aho poisti Facebook-jakonsa myöhemmin.

– Totesin pienen harkinnan jälkeen, että MV-lehti on niin latautunut, että jos mitään sen julkaisemaa jakaa, huomio kiinnittyy itse lähteeseen, Halla-aho kertoo.

STT–OLLI-PEKKA PAAJANEN

Keskustelua aiheesta

Sipilä: Oikeus elämään on yksityisyyden suojaa korkeampi perusoikeus

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Tiedustelulainsäädännön voimaan saamiseksi on ponnisteltava yli puoluerajojen, pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoo.

Sipilä puhui suurlähettiläskokouksessa Helsingissä.

Sipilä sanoi, että Turun tapahtumien jälkeen pitäisi olla perustuslain näkökulmasta selvää, että laki on saatava voimaan. Sipilä sanoi, että oikeus elämään on yksityisyyden suojaa korkeampi perusoikeus.

Sipilä kommentoi, ettei voi olla niin, että Suomi saa tietoja mahdollisesti vaarallisista henkilöistä ulkomailta ilman, että Suomi itse pystyisi tutkimaan henkilöitä.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Sipilä linjaa: On tehtävä kaikki, jotta voimme varmistaa, että Suomeen tulevat ovat aidosti hädänalaisista olosuhteista

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Pääministeri Juha Sipilän mukaan on tehtävä kaikki, jotta voimme varmistaa, että Suomeen tulevat ovat aidosti hädänalaisista olosuhteista.

Sipilä sanoo, että järjestelmän väärinkäyttäjät tunnistettava entistä aiemmin.

Sipilän mukaan terroriteoilla yritetään järkyttää yhteiskuntaa. Sipilä sanoo, että on yhtenäisesti tehtävä yritykset tyhjäksi. Tarvitaan kaikkien yhteistyötä, hän viestittää.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

SDP:n Torsti haluaa lisäpanostuksia ”kruununjalokivelle” – ”Summa on syytä ainakin kaksinkertaistaa”

Kuva: Ella Kaverma

SDP:n kansanedustaja Pilvi Torsti (sd.). vaatii panostuksia perusopetukseen. Tutkimukset ovat hänen mukaansa osoittaneet, että Helsingissä eriarvoistumiskehitykseen pureutunut linja toimii. Sitä pitää Torstin mukaan vahvistaa, kun päätetään seuraavan neljän vuoden tavoitteista ja raameista.

Torsti muistuttaa myös, että samalla on tarkasteltava peruskoulujen budjetteja kokonaisuutena. Viimeisen kahden vuoden leikkaukset ovat johtaneet monissa kouluissa aivan järjettömiin ratkaisuihin esimerkiksi koulukirjojen käytössä ja materiaalihankinnoissa.

– Peruskoulu on meidän kruununjalokivi. Sitä pitää vaalia. Meillä on huippuopettajat ja uudet opetussuunnitelmat. Resurssit opettajien päivittäiseen työhön pitää olla kunnossa. Nyt kaikilta osin niin ei ole.

– Tulen esittämään nuorten yhdenvertaisuutta vahvistavan rahoituksen lisäämistä. Lisäksi koko perusopetuksen budjettia pitää tarkastella niin, että Helsingin kouluista todella pidetään huolta. Meidän koulumme ovat maailman vertailussa todella tehokkaita, Torsti sanoo tiedotteessaan.

Helsinki maksaa vuodessa noin 1,6 miljoonaa lisärahaa vaativissa olosuhteissa toimiville kouluille. Lisärahan jaetaan koululaisten vanhempien koulutustason, perheiden tulotason sekä oppilaiden maahanmuuttajataustaisuuden perusteella.

– Summa on syytä ainakin kaksinkertaistaa. On selvää, että monikielisyys tekee opetuksesta vaativampaa ja tarvitaan esimerkiksi pienryhmiä. Jokainen käsittää, että tällainen toimintamalli on kaikkien etu.

Muun perusopetuksen rahoituksen osalta Torsti haluan kuulla kouluja ja opettajia.

– Uuden opetussuunnitelman puitteissa on tärkeää kuulla, mitä koulut tarvitsevat. Uskon, että kannattaa pyytää esityksiä, jotka tulevat suoraan kouluista ja opettajilta.

Torsti korostaa, että positiivisen diskriminaation määräraha, PD-raha, on keino, joka todella vaikuttaa koulujen tasa-arvon edistämisessä ja estää tutkitusti syrjäytymistä sekä eriarvoistumista. Tämä käy ilmi esimerkiksi juuri julkaistusta Mikko Sillimanin Vattille tekemästä tutkimuksesta ja Venla Berneliuksen tutkimuksista.

– Maailmalla tämä on asia, josta olen ylpeä. Muualla lisäpanokset satsataan usein niihin kouluihin, jotka jo muutenkin menestyvät. Me olemme tehneet toisen päin ja tulokset näkyvät.

– Toivon, että SDP:n pitkään ajama linja PD-rahoitusmallin laajentamisesta koko maahan saadaan nyt valtuustojen ohjelmiin ja ensi vuoden budjetteihin koko maassa. Erityisen tärkeää tämä on suuremmissa kaupungeissa, joissa koulujen eriytyminen asettaa nuoret eriarvoiseen asemaan.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta