MTR Nordicin toimitusjohtaja Peter Viinapuu sanoo STT:n haastattelussa, että konsernin pitkä kokemus eri puolilta maailmaa tekisi siitä hyvän kumppanin junaliikenteen järjestäjille.

– Voimme kokemuksemme ansiosta antaa panoksemme järjestelmän operoimisessa sekä sen kehittämisessä tehokkaammaksi ja laadukkaammaksi ajan mittaan, Viinapuu laskeskelee.

Hän kehaisee MTR:n näyttöihin kuuluvan muun muassa sen, että Tukholman metron täsmällisyys ja asiakastyytyväisyys on kohentunut selvästi sinä aikana, kun MTR on sitä operoinut.

Ruotsissa rautateiden henkilöliikenne avattiin kilpailulle vuonna 2010.

MTR päihitti pari vuotta sitten Tukholman lähijunaliikenteen kilpailutuksessa valtionyhtiö SJ:n, joka tunnettiin ennen nimellä Statens Järnvägar. Uusintaottelun paikka voi olla Suomi, koska myös SJ harkitsee osallistuvansa Suomen tarjouskilpailuihin.

– MTR on yksi kovimmista kilpailijoistamme. Meidän pitää kehittyä koko ajan, koska he ovat niin hyviä, kertoo Dan Olofsson SJ:stä. Hän on yhtiön kilpailutetusta liikenteestä vastaava päällikkö.

Valtionyhtiön oma maailmanvalloitus on vielä alkuvaiheessaan, mutta Ruotsissa sillä on yhä yli 50 prosentin siivu henkilöjunaliikenteestä. SJ ei ole jättänyt vielä yhtään lopullista tarjousta ulkomaiseen tarjouskilpailuun.

Jos Norjan ja Tanskan raiteiden vapauttaminen kilpailulle alkaa takuta poliittisista syistä, Suomi voi olla ensimmäinen maa, johon SJ yrittää maihinnousua, Olofsson laskeskelee.

Molemmissa firmoissa uskotaan Ruotsin kokemuksien perusteella, että Suomen junamarkkinoille on paljon tulijoita. SJ:n Olofsson kertoo, että isot toimijat Saksasta, Ranskasta, Hollannista ja Kiinasta hääräävät Ruotsissa, joten miksei myös itänaapurissa.

– Suomen markkinaa pyöritetään hyvin, mikä tekee siitä kiinnostavamman. Sitä on mahdollista kehittää ilman suuria korjauksia tai investointia, sanoo Olofsson.

Saksalaisjätti Deutsche Bahn viestitti STT:lle, että sillä ei ole Suomen suhteen uutisia kerrottavana. Hyvät markkinatilaisuudet kuitenkin kiinnostavat aina, yhtiön viestinnästä kerrottiin.

Ranskalainen Keolis kertoi, että Suomen junamarkkinat eivät tässä vaiheessa kiinnosta. Hollantilainen Abellio ei vastannut STT:n yhteydenottoon.

Jonkinasteisesta kiinnostuksestaan Suomen raiteisiin kertoivat STT:lle myös muun muassa Britanniassa toimiva ja Pohjoismaihin tähyävä iso joukkoliikenneyhtiö Go-Ahead sekä Norjan valtion junayhtiö NSB.

– Me NSB:ssä etsimme koko ajan bisnesmahdollisuuksia muista Pohjoismaista eli myös Suomesta, norjalaisyhtiöstä kerrotaan ytimekkäästi.

Go-Ahead on perustanut tytäryhtiön Pohjoismaiden markkinoille, ja pääkonttori on Malmössä.

– Pyrimme laajentamaan toimintaamme Pohjoismaissa, jos kohde tuntuu meille sopivalta, muotoilee Go-Ahead Nordicin toimitusjohtaja Magnus Hedin.

Transdev, joka tunnettiin aiemmin Veoliana, on aiemmin puhunut rautatieliikenteeseen lähdöstä. Transdev ajaa Suomessa Uudellamaalla busseja, mutta maailmalla se toimii myös junaoperaattorina.

– Jos markkina ja tarjouspyyntöjen ehdot ovat sellaiset, että ne sopivat yhtiön tarkoituksiin, yhtiö voi harkita osallistumista rautatiemarkkinoiden kilpailutuksiin, Transdev Finlandin toimitusjohtaja Pekka Sirviö kertoo.

Myös Viron junaoperaattori Elron aikoo ainakin perehtyä HSL:n ja liikenne- ja viestintäministeriön tarkempiin kilpailutustietoihin, vaikka tarjouksen jättäminen onkin epätodennäköistä. Elronin prioriteetit ovat muualla, ja pienenä yhtiönä haaste olisi melkoinen, kerrotaan yhtiön viestinnästä.

Suomessa julkisuudessa on kerrottu myös kaukobusseistaan tunnetun Onnibusin halusta lähteä junabisnekseen. Samaten Fenniarail pohtii siirtymistä tavarajunapuolelta ihmisten kuljettamiseen, kertoi Kauppalehti elokuun alussa.

VR:n toimitusjohtaja Rolf Jansson ei ollut tavoitettavissa kommentoimaan kilpailutilannetta. Yhtiön viestintä viittasi vanhaan tiedotteeseen, jossa Jansson kertoo uskovansa VR:n pärjäävän myös kilpailutetuilla markkinoilla muun muassa tehokkuutensa ansiosta.

STT–OLLI VESALA