VR saanee kovia kilpailijoita – ruotsalaisyhtiöt tuomassa reviirikiistansa Suomeen

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Kilpailulle avautuva Suomen henkilöjunaliikenne kiinnostaa Ruotsin suuria toimijoita. Muun muassa Tukholman paikallisjunaliikennettä ja metroa operoiva MTR Nordic kertoo olevansa kiinnostunut haastamaan VR:n Suomen tarjouskilpailuissa. Yhtiö kuuluu isoon hongkongilaiseen MTR-konserniin.

MTR Nordicin toimitusjohtaja Peter Viinapuu sanoo STT:n haastattelussa, että konsernin pitkä kokemus eri puolilta maailmaa tekisi siitä hyvän kumppanin junaliikenteen järjestäjille.

– Voimme kokemuksemme ansiosta antaa panoksemme järjestelmän operoimisessa sekä sen kehittämisessä tehokkaammaksi ja laadukkaammaksi ajan mittaan, Viinapuu laskeskelee.

Hän kehaisee MTR:n näyttöihin kuuluvan muun muassa sen, että Tukholman metron täsmällisyys ja asiakastyytyväisyys on kohentunut selvästi sinä aikana, kun MTR on sitä operoinut.

Suomessa pääkaupunkiseudun kilpailutetun lähijunaliikenteen on määrä alkaa vuonna 2021. Siitä vastaa Helsingin seudun liikenne. Muun Suomen raideliikenteen avaaminen kilpailulle alkaa Etelä-Suomen taajamajunaliikenteestä, ja sitä valmistelee liikenne- ja viestintäministeriö.

Ruotsissa rautateiden henkilöliikenne avattiin kilpailulle vuonna 2010.

Uusintaottelu Suomessa.

MTR päihitti pari vuotta sitten Tukholman lähijunaliikenteen kilpailutuksessa valtionyhtiö SJ:n, joka tunnettiin ennen nimellä Statens Järnvägar. Uusintaottelun paikka voi olla Suomi, koska myös SJ harkitsee osallistuvansa Suomen tarjouskilpailuihin.

– MTR on yksi kovimmista kilpailijoistamme. Meidän pitää kehittyä koko ajan, koska he ovat niin hyviä, kertoo Dan Olofsson SJ:stä. Hän on yhtiön kilpailutetusta liikenteestä vastaava päällikkö.

Valtionyhtiön oma maailmanvalloitus on vielä alkuvaiheessaan, mutta Ruotsissa sillä on yhä yli 50 prosentin siivu henkilöjunaliikenteestä. SJ ei ole jättänyt vielä yhtään lopullista tarjousta ulkomaiseen tarjouskilpailuun.

Jos Norjan ja Tanskan raiteiden vapauttaminen kilpailulle alkaa takuta poliittisista syistä, Suomi voi olla ensimmäinen maa, johon SJ yrittää maihinnousua, Olofsson laskeskelee.

Myös muita halukkaita.

Molemmissa firmoissa uskotaan Ruotsin kokemuksien perusteella, että Suomen junamarkkinoille on paljon tulijoita. SJ:n Olofsson kertoo, että isot toimijat Saksasta, Ranskasta, Hollannista ja Kiinasta hääräävät Ruotsissa, joten miksei myös itänaapurissa.

– Suomen markkinaa pyöritetään hyvin, mikä tekee siitä kiinnostavamman. Sitä on mahdollista kehittää ilman suuria korjauksia tai investointia, sanoo Olofsson.

Saksalaisjätti Deutsche Bahn viestitti STT:lle, että sillä ei ole Suomen suhteen uutisia kerrottavana. Hyvät markkinatilaisuudet kuitenkin kiinnostavat aina, yhtiön viestinnästä kerrottiin.

Ranskalainen Keolis kertoi, että Suomen junamarkkinat eivät tässä vaiheessa kiinnosta. Hollantilainen Abellio ei vastannut STT:n yhteydenottoon.

Jonkinasteisesta kiinnostuksestaan Suomen raiteisiin kertoivat STT:lle myös muun muassa Britanniassa toimiva ja Pohjoismaihin tähyävä iso joukkoliikenneyhtiö Go-Ahead sekä Norjan valtion junayhtiö NSB.

– Me NSB:ssä etsimme koko ajan bisnesmahdollisuuksia muista Pohjoismaista eli myös Suomesta, norjalaisyhtiöstä kerrotaan ytimekkäästi.

Go-Ahead on perustanut tytäryhtiön Pohjoismaiden markkinoille, ja pääkonttori on Malmössä.

– Pyrimme laajentamaan toimintaamme Pohjoismaissa, jos kohde tuntuu meille sopivalta, muotoilee Go-Ahead Nordicin toimitusjohtaja Magnus Hedin.

Elron, Onnibus, Fenniarail, Transdev…

Transdev, joka tunnettiin aiemmin Veoliana, on aiemmin puhunut rautatieliikenteeseen lähdöstä. Transdev ajaa Suomessa Uudellamaalla busseja, mutta maailmalla se toimii myös junaoperaattorina.

– Jos markkina ja tarjouspyyntöjen ehdot ovat sellaiset, että ne sopivat yhtiön tarkoituksiin, yhtiö voi harkita osallistumista rautatiemarkkinoiden kilpailutuksiin, Transdev Finlandin toimitusjohtaja Pekka Sirviö kertoo.

Myös Viron junaoperaattori Elron aikoo ainakin perehtyä HSL:n ja liikenne- ja viestintäministeriön tarkempiin kilpailutustietoihin, vaikka tarjouksen jättäminen onkin epätodennäköistä. Elronin prioriteetit ovat muualla, ja pienenä yhtiönä haaste olisi melkoinen, kerrotaan yhtiön viestinnästä.

Suomessa julkisuudessa on kerrottu myös kaukobusseistaan tunnetun Onnibusin halusta lähteä junabisnekseen. Samaten Fenniarail pohtii siirtymistä tavarajunapuolelta ihmisten kuljettamiseen, kertoi Kauppalehti elokuun alussa.

VR:n toimitusjohtaja Rolf Jansson ei ollut tavoitettavissa kommentoimaan kilpailutilannetta. Yhtiön viestintä viittasi vanhaan tiedotteeseen, jossa Jansson kertoo uskovansa VR:n pärjäävän myös kilpailutetuilla markkinoilla muun muassa tehokkuutensa ansiosta.

STT–OLLI VESALA

”Järjestelyt ovat ammattilaisten käsissä” – Ryhmäjohtajat luottavat eduskuntatalon turvallisuuteen

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Eduskuntaryhmien johtajien mielestä eduskuntatalon turvallisuus on tuoreen remontin jälkeen kohentunut. STT:n tavoittamista ryhmäjohtajista useat kuitenkin sanovat, että yksityiskohtainen turvallisuuskeskustelu on parasta käydä sisäisesti.

Keskustan ryhmäjohtaja Antti Kaikkonen korostaa, että asiaa on arvioitava jatkuvasti.

– Ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista käydä julkista keskustelua turvajärjestelyjen yksityiskohdista, Kaikkonen vastaa sähköpostitse.

Eduskunnan turvallisuus nousi keskusteluun, kun perjantaina kaksi ulkomaalaistaustaista nuorta miestä puukotti itseään eduskuntatalon portailla. Vihreiden Krista Mikkosen mukaan tapaus osoitti, että poliisi on tarvittaessa paikalla hetkessä.

– Eduskunnan turvajärjestelyt ovat ammattilaisten käsissä. Remontoituun taloon palattaessa turvajärjestelyjä on parannettu, ja niitä arvioidaan jatkuvasti, Mikkonen kertoo sähköpostitse.

Vasemmistoliiton Aino-Kaisa Pekonen sanoo, että remontoidussa eduskuntatalossa on kiinnitetty huomiota erityisesti kulunvalvontaan. Hän nostaa esimerkiksi pyöröovet, joista pääsee vain yksi ihminen kerrallaan sisään.

– Kenenkään perässä ei voi tulla, kun jokainen tarvitsee oman kulkuluvan, Pekonen sanoo.

Monien ryhmäjohtajien mielestä talon sisäistä viestintää pitäisi kuitenkin parantaa. He pitävät huonona sitä, että eduskuntatalossa työskentelevät saivat perjantain tapahtumista tiedon uutisten kautta.

Vihreiden Mikkonen ja vasemmistoliiton Pekonen pitävät ehdotusta aseistetuista vartijoista ylireagointina.

Perussuomalaisten kansanedustaja Tom Packalén ehdotti perjantaina Ylellä, että eduskuntaan olisi saatava aseistettuja vartijoita. Perussuomalaisten ryhmäjohtaja Leena Meri kirjoittaa sähköpostissaan, että ryhmä ei ole keskustellut asiasta tarkemmin, joten yhtenäistä ryhmän kantaa asiaan ei ole.

– Jokaisella voi olla asiasta erilaisia mielipiteitä. Ehkä en nyt heti lähtisi vaatimaan aseistettuja vartijoita talon eteen, Meri sanoo.

Hänen mielestään olisi kuitenkin hyvä, jos portaikolle pääsyä rajoitettaisiin.

Vihreiden Mikkonen ja vasemmistoliiton Pekonen pitävät ehdotusta ylireagointina.

– Näkyvästi aseistetut vartijat katukuvassa lisäävät pikemminkin turvattomuutta kuin turvallisuuden tunnetta, Mikkonen sanoo.

Kristillisdemokraattien Peter Östmanin mielestä Packalénin ehdotus antaa väärän kuvan.

– Onhan meillä ollut aseistettuja poliiseja istuntojen aikana jo aika pitkään, Östman sanoo.

Eduskunnan turvallisuusjohtaja Jukka Savola toteaa, että eduskunnalla on toimiva yhteistyösopimus Helsingin poliisin kanssa. Savolan mukaan kanta Packalénin ehdotukseen on kielteinen, jos se viittasi eduskunnan oman henkilökunnan aseistamiseen.

– Se edellyttäisi niin paljon erilaisia muutoksia, Savola sanoo.

Yle: Helsingin rakennusvalvonta puoltaa länsimetron tilojen käyttöönottoa

Helsingin rakennusvalvonta puoltaa länsimetron tilojen käyttöönottoa, kertoo Yle. Länsimetro-yhtiö on saanut omalta osaltaan läpi kaikki matkustajaliikenteen aloittamiseen liittyvät viranomaisluvat.

Tilat on todettu turvallisiksi käyttäjille ja länsimetro luovutetaan HKL:lle. HSL tiedottaa myöhemmin matkustajaliikenteen aloittamisesta.

 

 

Poliisi tutkii laaja talousrikosvyyhtiä rakennustoiminnassa – vahva kytkös järjestäytyneeseen rikollisuuteen

Kuva: LEHTIKUVA / HANDOUT / TULLI
Tullin takavarikoimaa kokaiinia.

Poliisi tutkii pääkaupunkiseudulla laajaa talousrikosten vyyhtiä, jolla on vahva kytkös järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Rakennusyhtiöissä on epäilyn mukaan tehty muun muassa törkeitä veropetoksia ja törkeitä kirjanpitorikoksia.

Epäiltyinä rikoksista on Bandidoksen alakerhon jäseniä, kertoo rikosylikomisario Kai Käkelä keskusrikospoliisista STT:lle.

Poliisi on selvittänyt useissa eri yhtiöissä epäiltyjä väärinkäytöksiä, jotka ovat alkaneet jo vuonna 2013. Yritysten toiminta keskeytettiin viime toukokuussa KRP:n, Helsingin poliisin ja Uudenmaan verotarkastusyksikön yhteisellä operaatiolla.

Yhtiöiden epäillään harjoittaneen muun muassa kuittikauppaa eli perusteettomien laskujen kirjoittamista toiselle yhtiölle palkkiota vastaan. Lisäksi poliisi epäilee, että työntekijöille on maksettu pimeitä palkkoja.

Tutkituille pankkitileille on tullut yhteensä noin 11 miljoonaa euroa vuosina 2013–2017. Poliisi arvioi, että veroja on vältetty useiden miljoonien edestä.

Jutun tiedusteluvaihe käynnistyi Käkelän mukaan poliisin ja verottajan yhteisten selvitysten perusteella. Esitutkinta aloitettiin kesällä 2016.

Asiassa on ollut vangittuina viisi ihmistä. Yksi on edelleen vangittuna.

Samoja ihmisiä epäiltyinä kokaiinikaupasta

Helsingin poliisi on tutkinut talousrikostutkintaan liittyvää huumerikollisuutta. Kyse on poliisin mukaan kokaiinin levityksestä pääkaupunkiseudulla. Epäiltyinä on samoja ihmisiä kuin talousrikostutkinnassa.

Poliisi epäilee, että kokaiinia on välitetty kilon verran viime ja tänä vuonna. Levittämiseen epäillään osallistuneen yhteensä kymmenen ihmistä, joista kaksi on edelleen vangittuina.
Helsingin poliisi on tutkinut myös kahta törkeää kiristystä, joiden epäillään liittyvän talousrikoksista ja kokaiinin välityksestä liittyviin erimielisyyksiin.

Jecaterina Mantsinen, Olli-Pekka Paajanen

 

 

Eduskunnan portailla puukotus – Turvallisuusjohtaja: ”Kaksi ulkomaalaistaustaista henkilöä on vahingoittanut itseään”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Helsingissä eduskuntatalon edessä kaksi ulkomaalaistaustaista henkilöä on puukottanut itseään, kertoo eduskunnan turvallisuusjohtaja Jukka Savola STT:lle. Haavoittuneet on jo toimitettu ambulanssilla hoitoon. Savolan mukaan ainakaan tiedossa ei ole, että henkilöt olisivat uhanneet ohikulkijoita.

– He tekivät sen ihan itselleen, Savola sanoo.

Helsingin poliisi puolestaan tviittaa, että kaksi henkilöä on todennäköisesti puukottanut itseään vatsaan. Kyseisten henkilöiden kansallisuudesta ei ole vielä tietoa. Poliisin mukaan tapausta tutkitaan ja sivulliset eivät ole vaarassa. Poliisi kertoo, ettei voi kommentoida myöskään henkilöiden terveydentilaa ja viittaa salassapitovelvollisuuteen.

– Tapaukseen ei tällä hetkellä epäillä liittyvän rikosta, Helsingin poliisi kertoo Twitterissä.

Turvallisuusjohtaja Savolan mukaan tapahtuneesta ei tullut eduskuntaan etukäteen vihjettä tai varoitusta. Myöskään motiivista ei tuoreeltaan ollut tietoa.

Tapaus sattui noin kello yhdeltä iltapäivällä. Paikalla ollut STT:n kuvaaja kertoo, että paikalle hälytettiin ainakin kolme poliisiautoa ja kaksi ambulanssia. Myös kansanedustajia tuli ulos valtiosalista seuraamaan tilannetta, joka oli kuitenkin nopeasti ohi. Eduskunnassa oli tapahtuma-aikana käynnissä täysistunto.

Savola kertoo, että eduskunnasta annettiin poliisille virka-apua ja turvajärjestelyjen osalta ollaan tarkkana.

– Meillä on ihan normaalit turvajärjestelyt käynnissä niin kuin meillä on täällä aina istuntoaikana.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

THL:n pääjohtaja: ”Olen hämmästynyt ja järkyttynyt” –  terveydenhuollon väki ei uskalla puuttua tyttöjen ympärileikkauksiin

Kuva: Lehtikuva/Jussi Nukari
Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila otti vastaan Fenix Helsingin puheenjohtaja Ujuni Ahmedilta selvityksen Suomessa syntyneiden tyttöjen ympärileikkauksista Helsingissä perjantaina 22. syyskuuta 2017.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten koulutukselle on suuri tarve, että tyttöjen sukupuolielinten silpomiseen voidaan puuttua, sanoo Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) pääjohtaja Juhani Eskola.

Tänään julkaistu selvitys kertoo, että tyttöjä viedään Suomesta ulkomaille sukupuolielinten silpomista varten. Fenix Helsinki -yhdistyksen selvityksessä haastatellut kritisoivat sitä, että esimerkiksi neuvolassa ei ole edes otettu asiaa puheeksi eivätkä viranomaiset osaa tai uskalla puuttua asiaan. Taustalla on selvityksen tekijöiden mukaan myös ylikorostunut kulttuurisensitiivisyys.

THL:n Eskola on yllättynyt siitä, että lapsia ei pystytä suojelemaan.

– Olen hämmästynyt ja järkyttynyt siitä, että tähän ei ole puututtu.

Sukupuolielinten silpomisessa on kyse perinteestä, jota esiintyy yhä esimerkiksi joissakin Afrikan maissa, Lähi-idässä ja Aasiassa. Tytön tai naisen ympärileikkaukseksi kutsutussa toimenpiteessä osa ulkoisista sukupuolielimistä leikataan pois ja häpyhuulet voidaan ommella yhteen.

”Tietoa, koulutusta ja valistusta”

THL on tehnyt maahanmuuttajille haastattelututkimuksen, jossa esimerkiksi somalitaustaisista naisista 70 prosenttia ja kurdinaisista noin 30 prosenttia on kertonut, että heidät on ympärileikattu. Eskolan mukaan tutkimus kertoo siitä, että ilmiö on laaja, vaikka sukupuolielinten silpominen on yleisempää vanhemmissa ikäryhmissä.

– Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten koulutukselle ja tiedon lisäämiselle on suuri tarve, kuten selvityskin kertoo. Tiedottaminen ympärileikkauksen laittomuudesta ja sen terveyshaitoista on tärkeää.
Tietoa pitäisi Eskolan mukaan välittää vanhemmille ja kertoa, että myös lapsen vieminen ulkomaille sukupuolielinten silpomista varten on laitonta.

– Maahanmuuttajanuoret kokevat keskusteluvaikeuksia vanhempiensa kanssa. Myös ulkomaalaistaustaisten nuorten seksuaalikasvatukseen on syytä kiinnittää huomiota, Eskola sanoo.

Poliisin vaikea puuttua piilorikollisuuteen

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen kertoo, että poliisin on vaikea puuttua asiaan. Kolehmaisen mukaan poliisi on ilmoittajien, kuten terveydenhuollon viranomaisten, varassa.

– Kyse on mitä suurimmissa määrin piilorikollisuudesta, joka ei tule poliisin tietoon.
Kolehmaisen mukaan on tärkeää, ettei Suomeen pääse syntymään rakenteita, jotka mahdollistavat ja hiljaisesti hyväksyvät laittoman toiminnan. Lainsäädäntö on kuitenkin hänen mukaansa kunnossa asian osalta.

– Silpominen täyttää rikoksen tunnusmerkistön, kyseessä on lähtökohtaisesti törkeä pahoinpitely.
Selvityksen mukaan Suomessa ei ole vielä ollut ainoatakaan tapausta, jossa uhri tai joku muu olisi tehnyt silpomisesta rikosilmoituksen.

– Kannustan ilmoituksen tekemiseen myös vaikeissa asioissa, kuten tämäkin on, Kolehmainen sanoo.
Kolehmaisen mukaan ennaltaehkäisyyn tarvitaan yhteistyötä eri viranomaisten ja maahanmuuttajayhteisöjen kanssa.

Olli-Pekka Paajanen, STT