VR saanee kovia kilpailijoita – ruotsalaisyhtiöt tuomassa reviirikiistansa Suomeen

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Kilpailulle avautuva Suomen henkilöjunaliikenne kiinnostaa Ruotsin suuria toimijoita. Muun muassa Tukholman paikallisjunaliikennettä ja metroa operoiva MTR Nordic kertoo olevansa kiinnostunut haastamaan VR:n Suomen tarjouskilpailuissa. Yhtiö kuuluu isoon hongkongilaiseen MTR-konserniin.

MTR Nordicin toimitusjohtaja Peter Viinapuu sanoo STT:n haastattelussa, että konsernin pitkä kokemus eri puolilta maailmaa tekisi siitä hyvän kumppanin junaliikenteen järjestäjille.

– Voimme kokemuksemme ansiosta antaa panoksemme järjestelmän operoimisessa sekä sen kehittämisessä tehokkaammaksi ja laadukkaammaksi ajan mittaan, Viinapuu laskeskelee.

Hän kehaisee MTR:n näyttöihin kuuluvan muun muassa sen, että Tukholman metron täsmällisyys ja asiakastyytyväisyys on kohentunut selvästi sinä aikana, kun MTR on sitä operoinut.

Suomessa pääkaupunkiseudun kilpailutetun lähijunaliikenteen on määrä alkaa vuonna 2021. Siitä vastaa Helsingin seudun liikenne. Muun Suomen raideliikenteen avaaminen kilpailulle alkaa Etelä-Suomen taajamajunaliikenteestä, ja sitä valmistelee liikenne- ja viestintäministeriö.

Ruotsissa rautateiden henkilöliikenne avattiin kilpailulle vuonna 2010.

Uusintaottelu Suomessa.

MTR päihitti pari vuotta sitten Tukholman lähijunaliikenteen kilpailutuksessa valtionyhtiö SJ:n, joka tunnettiin ennen nimellä Statens Järnvägar. Uusintaottelun paikka voi olla Suomi, koska myös SJ harkitsee osallistuvansa Suomen tarjouskilpailuihin.

– MTR on yksi kovimmista kilpailijoistamme. Meidän pitää kehittyä koko ajan, koska he ovat niin hyviä, kertoo Dan Olofsson SJ:stä. Hän on yhtiön kilpailutetusta liikenteestä vastaava päällikkö.

Valtionyhtiön oma maailmanvalloitus on vielä alkuvaiheessaan, mutta Ruotsissa sillä on yhä yli 50 prosentin siivu henkilöjunaliikenteestä. SJ ei ole jättänyt vielä yhtään lopullista tarjousta ulkomaiseen tarjouskilpailuun.

Jos Norjan ja Tanskan raiteiden vapauttaminen kilpailulle alkaa takuta poliittisista syistä, Suomi voi olla ensimmäinen maa, johon SJ yrittää maihinnousua, Olofsson laskeskelee.

Myös muita halukkaita.

Molemmissa firmoissa uskotaan Ruotsin kokemuksien perusteella, että Suomen junamarkkinoille on paljon tulijoita. SJ:n Olofsson kertoo, että isot toimijat Saksasta, Ranskasta, Hollannista ja Kiinasta hääräävät Ruotsissa, joten miksei myös itänaapurissa.

– Suomen markkinaa pyöritetään hyvin, mikä tekee siitä kiinnostavamman. Sitä on mahdollista kehittää ilman suuria korjauksia tai investointia, sanoo Olofsson.

Saksalaisjätti Deutsche Bahn viestitti STT:lle, että sillä ei ole Suomen suhteen uutisia kerrottavana. Hyvät markkinatilaisuudet kuitenkin kiinnostavat aina, yhtiön viestinnästä kerrottiin.

Ranskalainen Keolis kertoi, että Suomen junamarkkinat eivät tässä vaiheessa kiinnosta. Hollantilainen Abellio ei vastannut STT:n yhteydenottoon.

Jonkinasteisesta kiinnostuksestaan Suomen raiteisiin kertoivat STT:lle myös muun muassa Britanniassa toimiva ja Pohjoismaihin tähyävä iso joukkoliikenneyhtiö Go-Ahead sekä Norjan valtion junayhtiö NSB.

– Me NSB:ssä etsimme koko ajan bisnesmahdollisuuksia muista Pohjoismaista eli myös Suomesta, norjalaisyhtiöstä kerrotaan ytimekkäästi.

Go-Ahead on perustanut tytäryhtiön Pohjoismaiden markkinoille, ja pääkonttori on Malmössä.

– Pyrimme laajentamaan toimintaamme Pohjoismaissa, jos kohde tuntuu meille sopivalta, muotoilee Go-Ahead Nordicin toimitusjohtaja Magnus Hedin.

Elron, Onnibus, Fenniarail, Transdev…

Transdev, joka tunnettiin aiemmin Veoliana, on aiemmin puhunut rautatieliikenteeseen lähdöstä. Transdev ajaa Suomessa Uudellamaalla busseja, mutta maailmalla se toimii myös junaoperaattorina.

– Jos markkina ja tarjouspyyntöjen ehdot ovat sellaiset, että ne sopivat yhtiön tarkoituksiin, yhtiö voi harkita osallistumista rautatiemarkkinoiden kilpailutuksiin, Transdev Finlandin toimitusjohtaja Pekka Sirviö kertoo.

Myös Viron junaoperaattori Elron aikoo ainakin perehtyä HSL:n ja liikenne- ja viestintäministeriön tarkempiin kilpailutustietoihin, vaikka tarjouksen jättäminen onkin epätodennäköistä. Elronin prioriteetit ovat muualla, ja pienenä yhtiönä haaste olisi melkoinen, kerrotaan yhtiön viestinnästä.

Suomessa julkisuudessa on kerrottu myös kaukobusseistaan tunnetun Onnibusin halusta lähteä junabisnekseen. Samaten Fenniarail pohtii siirtymistä tavarajunapuolelta ihmisten kuljettamiseen, kertoi Kauppalehti elokuun alussa.

VR:n toimitusjohtaja Rolf Jansson ei ollut tavoitettavissa kommentoimaan kilpailutilannetta. Yhtiön viestintä viittasi vanhaan tiedotteeseen, jossa Jansson kertoo uskovansa VR:n pärjäävän myös kilpailutetuilla markkinoilla muun muassa tehokkuutensa ansiosta.

STT–OLLI VESALA

Perussuomalaisten valtuutetulle vaaditaan tuomiota pahoinpitelystä – osapuolen kova syyte: Valtuutettu löi, kun hänelle selvisi, että kannatan SDP:tä

Vaasassa alkoi eilen oikeudenkäynti, jossa Vaasan kaupunginvaltuuston toiselle varapuheenjohtajalle Jukka Mäkyselle (ps.) sekä toiselle vaasalaismiehelle vaaditaan tuomiota pahoinpitelystä, kertoo Pohjalainen.

Kihlakunnansyyttäjä vaati lehden mukaan Mäkyselle vähintäänkin 3 kuukauden ehdollista vankeustuomiota 47-vuotiaan miehen pahoinpitelystä. 47-vuotiaalle miehelle vaaditaan puolestaan 60 päiväsakon sakkorangaistusta. Kumpikin mies kiistää syyllisyytensä ja vaatii syytteiden kumoamista.

Tapahtumasarja sattui jo reilu kaksi vuotta sitten vaasalaisessa anniskeluravintolassa. Syyttäjän mukaan vaasalaismies löi tapahtumassa ensin Mäkystä nyrkillä silmäkulmaan, jonka jälkeen Mäkynen puolestaan löi miestä nyrkillä kasvoihin. Kumpikin osapuoli sai tilanteessa vammoja, 47-vuotiaalta vaasalaismieheltä murtui tapauksessa myös kallo. Osapuolet vaativatkin toisiltaan myös korvauksia.

Miehillä on tapahtumasta erilaiset muistikuvat. Mäkysen mukaan mies oli tullut puhumaan hänelle perussuomalaisista ja takinkäännöstä, selviää Pohjalaisen uutisesta.

– Toisen kerran näin hänet, kun hän kävi päälleni, Mäkynen kertoi.

Mäkynen kertoo miehen vielä tulleen viime tapaninpäivänä soittamaan yöllä hänen ovikelloaan ja uhkailleen Mäkystä ja tämän perhettä.

Mäkynen kertoi lisäksi, että mahdollisten pahoinpitelyjen tapahtumailtana hän oli juonut vai kaksi olutta. Hän kertoi 47-vuotiaan miehen käyneen kimppuunsa, sillä hän ei pitänyt valtuutetun poliittisista toimista.

Kun sanoin kannattavani SDP:tä, niin nyrkistä tuli.

Pohjalaisen uutisesta selviää, että 47-vuotias vaasalaismies puolestaan kertoi tuntevansa Mäkysen ainoastaan lehtien palstoilta. Miehen version mukaan valtuutettu oli tullut hänen pöytäänsä puhumaan politiikasta. Keskustelu oli hänen kertomansa mukaan jatkunut säyseänä, kunnes Mäkyselle oli selvinnyt mitä puoluetta mies kannattaa.

– Kun sanoin kannattavani SDP:tä, niin nyrkistä tuli. Seuraavaksi heräsin, kun portsari nosti minut lattialta ja talutti ambulanssiin, mies kertoo Pohjalaisen mukaan.

– En ole koskaan lyönyt nyrkillä ketään, enkä osaa edes tapella, hän jatkoi.

Vaasalaismies myönsi juoneensa illan aikana 8 olutta. Sairaalassa hänen verensä alkoholipitoisuudeksi mitattiin reilu kaksi promillea.

Paikalla kuullun todistajan mukaan 47-vuotias mies oli lyönyt Mäkystä kohti ja osunutkin. Muut paikalla olleet todistajat eivät olleet nähneet lyöntejä.

Kuultavana ollut järjestyksenvartia puolestaan kertoi, että tanssilattian edustalla oli kauhea mytty ja kaksi miestä potki maassa makaavaa seuruetta. Potkijat olivat paenneet paikalta, eikä heitä löytynyt.

47-vuotias mies puolestaan tunnusti käyneensä vierailemassa Mäkysen asunnolla.

– Olin katkera ja halusin kysyä, miksi hän löi, Pohjalaisessa kerrotaan.

Tuomiot tapauksesta julkistetaan 8 joulukuuta.

Maailman ensimmäinen hyönteisleipä markkinoille huomenna – yhteen leipään jauhetaan 70 sirkkaa: ”Näemme merkkejä leipärenessanssista”

Kuva: Fazer
Maailman ensimmäinen hyönteisleipä.

Fazer tuo markkinoille maailman ensimmäisen hyönteisleivän. Fazer Sirkkaleipä tulee myyntiin huomenna 11 pääkaupungin myymäläleipomoon.

– Halusimme olla ensimmäisten joukossa tekemässä ruokavallankumousta. Haemme leipäkategoriassa kasvua myös jatkossa käsin leivottavista artesaanileivistä, Fazer Leipomot Suomen toimitusjohtaja Markus Hellström kertoo.

– Näemme merkkejä leipärenessanssista, leivän uudesta tulemisesta.

Sirkkaleivässä kasvatetut kotisirkat on kuivattu ja jauhettu jauheeksi sekä lisätty muiden jauhojen sekaan.

Yhdessä Sirkkaleivässä on 70 sirkkaa. Sirkat ovat kevyitä, ja leivän painosta ne vastaavat kolmea prosenttia.

– Ihmiskunta tarvitsee uusia ja kestäviä ravinnonlähteitä. Odotamme suurella mielenkiinnolla, miten uutuusleipämme otetaan vastaan, Fazer Leipomot Suomen innovaatiojohtaja Juhani Sibakov puolestaan toteaa.

K24: Erikoinen tapaus Espoossa, kantelu seurakuntalehden jutusta jossa teatteriohjaaja esiintyy vaatteitta – Tuomiokapituli otti tutkittavakseen

Kuva: Jari Soini
Kuvassa Helsingin tuomiokirkko.

Pääkaupunkiseudun seurakuntien yhteisestä Kirkko ja kaupunki -lehdestä on tehty kantelu Espoon hiippakunnan tuomiokapituliin, kertoo Kotimaa24. Selvityksen asiassa antaa lehden päätoimittaja Jaakko Heinimäki.

Kotimaa24:n mukaan kantelija katsoo, että yhdessä lehden jutussa ja sen kuvissa on ”Espoon seurakuntalaisiin kohdistuva selkeä ja törkeä seksuaalinen häirintä” ja että toisessa jutussa rikotaan räikeästi ”uskonrauhaa sekä kirkkojärjestystä ja kirkkolakia ja olevan selkeää eksytystä Jumalan sanasta ja Raamatun opetuksesta”.

Kantelun ensimmäinen osa liittyy teatteriohjaaja Juha Hurmeen haastatteluun ja toinen osa juttuun, jossa kerrotaan sateenkaarihäistä omaisten näkökulmasta. Kotimaa24 ei erittele, liittyykö kantelu Hurmeen kuvaan, jossa hän on vaatteitta.

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki sanoo Kotimaa24:lle pitävänsä outona, että Espoon tuomikapituli ylipäätään otti kantelun käsittelyyn.

– Eihän tuomiokapitulin toimivaltuuksiin kuulu käsitellä mediaa, Heinimäki sanoo.

Espoon tuomikapitulin lakimiesasessori Sari Anetjärvi perustelee kantelun ottamista käsittelyyn sillä, että kyse on espoolaisesta kantelijasta, joka viittaa espoolaisiin seurakunnan jäseniin.

Kotimaa24:n uutisen kommenteissa ihmetellään muun muassa sitä, eikö kantelijan olisi pitänyt pikemminkin lähestyä Julkisen sanan neuvostoa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Tietämättömyys lisää pelkoa, sanoo Henry Hedman, joka toivoo Suomeen romanikansanedustajia: ”Enää poliisit eivät pysäytä, jos kuskina on romani”

Kuva: Jari Soini

”Mä näytän vielä teille, että mekin olemme ihmisiä”-ajatus oli voimakkaana opetusneuvos Henry Hedmanin mielessä jo lapsena. Hän muistaa kerran oman perheensä päässeen yöpymään saunaan.

Sieltä piti lähteä aikaisin aamulla, etteivät muut näkisi romanien yöpyneen heillä. Terve itsetunto on tuonut mukanaan rohkeuden tarttua toimeen ja esiintyä.

– Suurin osa ihmisten peloista ja kielteisistä asenteista johtuu tietämättömyydestä tai jostakin kielteisestä kokemuksesta.

Jotkut miettivät jopa paikkakunnalta muuttamista kuullessaan romaniperheen muuttavan naapuriin. Näin kävi myös Hedmanien kohdalla. Ennakkoluulot murenivat tutustumisen kautta.

– Mikään asia ei ole liian vaikeaa, kun haluamme ottaa toisen kulttuurin huomioon ja samalla kunnioittaa omaa kulttuuriamme.

Romanit eivät luota pääväestön asenteeseen heitä kohtaan.

Opiskelijoiden keskuudessa Hedman on voinut huomata valtavan muutoksen asenteissa pääväestöön kuuluvan ja romanin tutustuessa. Vaikka romanien tilanne on Suomessa parantunut esimerkiksi koulutuksen ja asuntojen suhteen, tehtävää on vielä paljon.

– Stereotypiat ovat saaneet uusia muotoja, mutta ne ovat edelleen esteenä. Vuorovaikutus ei tahdo onnistua. Romanit eivät luota pääväestön asenteeseen heitä kohtaan.

Tunsin katseet niskassani.

Romanit ovat Hedmanin mukaan keskenään samalla viivalla ilman hierarkiaa. Hänestä hienointa heidän kulttuurissaan on kunnioituksen osoittaminen itselle ja toisille.

– On tavattoman paljon niitä romaneita, jotka viettävät hiljaista ja rauhallista elämää haluten tehdä töitä tai he ovat töissä.

Hedman oli Suomen edustajana Auschwitz-Birkenaun kansainvälisessä komiteassa 2013–2015. Jo edesmennyt Vasemmistoliiton kansanedustaja ja europarlamentikko Outi Ojala oli suositellut häntä Erkki Tuomiojalle. Heti ensimmäisessä kokouksessa hän otti esille romanien tilanteen.

– Tunsin katseet niskassani.

Hedman kiinnostui romanien holokaustista. Hänen mukaansa romaneille ei ole annettu missään vaiheessa mahdollisuutta, ei vieläkään.

– Romaneja tapettiin keskitysleireillä kuusisataatuhatta, toista miljonaa metsissä ja muissa paikoissa. Osa kuoli nälkään ja tauteihin eri maissa.

Romanien kärsimys on haluttu Hedmanin mukaan vaientaa, koska Suomesta ei annettu yhtäkään romania keskitysleirille.

– Esimerkiksi Virossa, Latviassa ja Liettuassa tapettiin kokonaisia romaniyhteisöjä.

Tietämättämyys lisää pelkoa, ahdistumista ja rasismia.

Hedmanista on erityisen tärkeää miettiä, kenelle antaa äänensä demokraattisessa yhteiskunnassa, ettei historia toistaisi itseään. Ihmisoikeuksien ja toisten ihmisten kunnioittamisen tulisi olla etusijalla. Hedmanin toiveena on saada eduskuntaan myös romanikansanedustajia.

– Tiedon pitäisi vaikuttaa ja saada aikaan jopa asennemuutosta. Tietämättämyys lisää pelkoa, ahdistumista ja rasismia.

Yllättävän monella pääväestöönkin kuuluvalla on romanitausta. Turvapaikahankijoiden tulo on parantanut romanien asemaa Suomessa. He ovat jo tuttuja kaukaa tulleisiin verrattuna.

– Enää poliisit eivät pysäytä, jos kuskina on romani.

Lue koko laaja Henry Hedmanin haastattelu torstain 23. marraskuuta Demokraatista.

AVAINSANAT

Maahanmuuttajia kotoutetaan nyt myös Suomessa uudella tavalla, kun heitä viedään säkkipimeään metsään – tästä on kyse

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Lastenoikeusjärjestö Plan kotouttaa maahanmuuttajia luonnon avulla. Pääkaupunkiseudulla ja muualla Uudellamaalla elävät maahanmuuttajat pääsevät uudessa Liikuntavuosi luonnossa -hankkeessa tutustumaan suomalaiseen luontoon.

Osallistujat ovat käyneet muun muassa lintu-, kalastus- ja villiyrttiretkillä sekä kasvattaneet vihanneksia parvekkeilla ja laatikkopuutarhoissa. He ovat päässeet ratsastamaan sekä ötökkä- ja melontaretkille.

Nyt loppusyksystä luvassa on vielä suunnistusta säkkipimeässä metsässä. Samalla opetellaan suomalaisessa luonnossa olemista ja liikkumista, erätaitoja sekä jokamiehenoikeuksia.

– Tavoitteena on antaa maahanmuuttajille mahdollisuus kokea luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksia. Luontoon tutustuminen tunnetusti edistää esimerkiksi arkiliikuntaa, ja sen on todettu lisäävän myös henkistä hyvinvointia, kertoo Planin maahanmuuttajatyön päällikkö Hanna Nurmi.

Planin mukaan luontokotouttaminen on vielä melko uutta Suomessa, mutta muualla Pohjoismaissa se on jo tavallista.

– Luonnossa tutustutaan suomalaiseen yhteiskuntaan muullakin tavalla kuin vain kielen opettelun kautta. Se tarjoaa myös ajatuksen tasa-arvosta; luonto ei erottele ihmisiä sen mukaan, osaako hän kieltä vai ei, sanoo Hanna Nurmi.

Hanke alkoi viime keväänä. Esimerkiksi Siuntion vastaanottokeskuksessa sekä Lohjan perheryhmäkodissa rakennettiin laatikkopuutarhoja, joissa kasvatettiin tomaatteja ja yrttejä.

Esimerkiksi kalastusretket sen sijaan ovat olleet monille maahanmuuttajille, erityisesti naisille, uusi asia.

– Jokamiehenoikeudet ovat monille uusi asia. He eivät ole tienneet, että kuka tahansa saa esimerkiksi onkia tai kerätä sieniä, Nurmi kertoo.

Luonnossa puuhaaminen auttaa myös kääntämään ajatukset pois ikävistä asioista. Jotkut nuoret ovat jälkikäteen kertoneet, että ensimmäistä kertaa puoleen tuntiin he eivät pohtineet tulevaisuutta.

– Esimerkiksi turvapaikanhakijanuorille retket tarjoavat tauon ikävään odotusvaiheeseen. Luonto rauhoittaa, Nurmi sanoo.

Liikuntavuosi luonnossa -hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö, ja sen on tarkoitus jatkua ainakin vuoden loppuun asti. Hanke on osa Suomi 100 -juhlavuotta.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta