Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Uutiset

Vt. kaupunginjohtaja Markus Auvinen: Mänttä-Vilppulan perustukset taidekaupungiksi luotiin 1930- ja 1940-luvuilla

Vt. kaupunginjohtaja Markus Auvinen tietää, että ainakin joskus väliviiva (-) on miljoonien arvoinen.

– Vielä muutama vuosikymmen sitten Mäntän ja Vilppulan elinkeinorakenne oli hyvin teollisuuspainotteinen. Suomessa 1980-luvulla tapahtunut teollinen rakennemuutos ajoi monia teollisuuspaikkakuntia ainakin hetkeksi polvilleen. Näin oli myös meidän kaupungissamme. Ymmärrettiin, että tulevaisuutta ja elinvoimaa on rakennettava myös muiden tukipilareiden varaan.

Näin totesi vt. kaupunginjohtaja Markus Auvinen tervehdyspuheenvuorossaan Pirkanmaan sosialidemokraattien piirikokouksessa lauantaina. Piirikokousta isännöi Mänttä-Vilppulan kaupunki. Kuten uutiset ovat kertoneet, kaupunginjohtaja Esa Sirviö valittiin marraskuun lopulla Kotkan kaupunginjohtajaksi.

Pääasiassa kolmannen sektorin voimin Mäntässä alkoi 90-luvulla syntyä erilaisia kulttuuritapahtumia muun muassa Mäntän kuvataideviikot ja Mäntän musiikkijuhlat.

– Serlachiuksen taidesäätiö oli perustettu jo 1933 ja taidemuseo 1945. Vuosituhannen vaihteessa kaupunki alkoi myös rahallisesti tukea ja avustaa paikallisia kulttuuritapahtumia. Vuosien kuluessa kaupunki tiedosti taiteen- ja kulttuurin omana vahvuutenaan ja mahdollisuutena erottautua kuntakentällä. Näin kaupunki löysi taidekaupunki –identiteettinsä, Auvinen sanoi.

Mänttä-Vilppula Euroopan kulttuuripääkaupungiksi ?

Mänttä haki vuonna 2006 vuoden 2011 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi. Kulttuuripääkaupunkistatuksen voitti silloin Turku.

– Kertoman mukaan, silloinen Mäntän talousjohtaja oli erittäin tyytyväinen, ettei Mänttä voittanut, koska kaupungin taloudellinen tilanne oli tuolloin erittäin haasteellinen, neljä vuotta Mäntän ja 10 vuotta Mänttä-Vilppulan talousjohtajana työskennellyt Auvinen vitsaili.

– Nyt olemme samalla asialla ja tavoitteenamme on olla Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2026. Tähän hankkeeseen me tietysti toivomme tukea kaikilta pirkanmaalaisilta ystäviltämme ja mielellään muiltakin.

Vt. kaupunginjohtaja kyllä tietää, että Tampereella on samanlaisia suunnitelmia. Yhteistyöhön halukkaat ovat Pirkanmaan pääkaupungissa pohtineet sitäkin, voisivatko Tampere ja Mänttä-Vilppula yhdistää voimansa ja lähteä tavoittelemaan kulttuuripääkaupungin asemaa yhdessä. Auvinen ei yhteistyömahdollisuudesta kertonut paikallista mielipidettä.

Väliviiva miljoonien arvoinen

Harva suomen kielen asiantuntijakaan tietää, että väliviiva (-) voi olla miljoonien arvoinen. Talousjohtajana monia kokenut Auvinen sen kuitenkin tietää, joten annetaan miehen kertoa.

– Mäntän kaupunki ja Vilppulan kunta liittyivät yhteen vuoden 2009 alusta. Mäntän kaupunki liitettiin Vilppulan kuntaan ja muodostettiin Mänttä-Vilppulan kaupunki. Moni saattaa hymähtää kaupungin yhdistelmänimeä. Me paikalliset kuitenkin tiedämme, että tuo nimi ja varsinkin sen väliviiva, on yhteensä kahdeksan miljoonan euron arvoinen. Tämän verran kaupunkimme sai liitosavustuksia ja korvausta valtiolta.

Auvisen mielestä kuntien liitos oli niin sanottu järkiavioliitto. Vilppulan kunnalla oli itsenäisyytensä aikaan huomattavasti monipuolisempi teollinen rakenne kuin Mäntällä. Uudesta Mänttä-Vilppulasta muodostui yhdessä elinkeinorakenteeltaan ja siten myös kuntataloudeltaan vakaa kaupunki.

– Taloudellinen tilanteemme on hyvä. Taloutemme on rakenteellisesti tasapainossa ja taseessa on muutama miljoona euroa ylijäämää puskurina mahdollisia laihoja vuosia varten. Tekeillä olevalla talouden tasapainottamisohjelmalla pyrimme ennakkoon varautumaan mahdollisen maakunta- ja sote -uudistuksen jälkeisiin haasteisiin.

– Kun puhutaan Mänttä-Vilppulasta, niin ei voida olla mainitsematta samassa yhteydessä omaa innovatiivista sote-ratkaisuamme. No niin, nyt se on mainittu, Auvinen virnuili, eikä käsitellyt sanallakaan esimerkiksi  Nokian kaupungin hinkua kimppaan Mänttä-Vilppulan ja Juupajoen kanssa.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE