Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Vuoden urheilija Leo-Pekka Tähti on esimerkillinen urheilija, mutta yhden lehden toimittajat eivät saaneet Tähteä edes 100 parhaan joukkoon

Vuoden urheilijan valintaa rummutettiin kakissa mediavälineissä nyt enemmän kuin koskaan aikaisemmin muistamastani. Urheilu kiinnostaa ja huippusuoritukset eritoten. Tosin näiden huippujen tarjonta on ollut varsinkin olympiavuonna 2016 melko matalaa tasoa suomalaisittain.

Leo-Pekka Tähti oli ennakkosuosikki ja toiveet täyttyivät. Ratakelaaja on esimerkillinen urheilija. Myös tasa-arvoisuuden merkityksen vuoksi. Jokainen ihminen on laulun arvoinen, kuten Veikko Lavi asian ilmaisi laulussaan. Lämmin onnittelu Leo-Pekka Tähdelle.

Kun urheilutoimittajat lähtivät vuonna 1947 antamaan tunnustusta nimenomaan menestyville urheilijoille, lähtökohtana oli saavutuksiltaan parhaan urheilijan nimeäminen korkeimmalle koturnille. Eli etsittiin kuka on Vuoden paras sentein ja sekuntein mitattuna.

Matkan varrella kriteerejä laajennettiin, kun huomattiin, että ollakseen paras on vielä ansioituneempaa olla esimerkillinen muiltakin osin. Vuoden paras muutettiin Vuoden urheilijaksi.

Tähti ei kuitenkaan saanut vaalissa kaikkien valitsijoiden ääniä. Moni oli harkintojen edessä, mitä tarkoittaa Vuoden urheilija verrattuna Vuoden parhaan valintaan.

Harkinnat olivat moninaiset. Muun muassa yhden lehden toimittajat eivät saaneet Tähteä edes 100 parhaan joukkoon.

Ehkä näitä valintakriteerejä olisi vastaisuudessa syytä tuoda paremmin esille, jotta ymmärrys leviäisi.

Väiski lausui Pajulahdessa, että on mainiota olla hyvä uimari, mutta vielä parempi on olla hyvä uimari ja sosialidemokraatti.

Tuosta valintaperustelujen laajentamisesta mieleeni tulee seuratoverini Helsingin Työväen Uimarien Väinö Leskinen. Hänen syntymästään tulee tänä vuonna kuluneeksi 100 vuotta. Hän kuoli Lauttasaaren hiihtoladulle 55-vuotissyntymäpäivänään 1972.

Väiski voitti 1937 työläisolympialaisissa 1937 Antwerpenissa olympiakultaa rintauinnissa. Hän oli myös SDPn puoluesihteeri, joka keksi 1948 kommunismin vastaisen menestyksekkään JO RIITTÄÄ -kampanjan. Hän oli myös TUL:n puheenjohtaja ja UKK:n aikana maan ulkoministeri.

Pajulahden urheiluopiston seinällä on luettavissa ”terve sielu terveessä ruumiissa”. Väiski lausui Pajulahdessa, että on mainiota olla hyvä uimari, mutta vielä parempi on olla hyvä uimari ja sosialidemokraatti.

Paljonkin yhteistä käsitteellistä perustelua Vuoden Urheilijaan.

Arjen alkaessa suomalaiset potevat krapulaa.

Jalkapallokausi on nykyään Suomessa 7 kuukauden mittainen. Aloitetaan huhtikuun 5. päivä ja lopetetaan sarjaruljanssi 28. lokakuuta. Kiitokset lauhtuvan ilmaston ja lämmitettävien kenttien.

Meilläkin futis on kiinnostukseltaan levinnyt enemmän kenttien ulkopuolelle kuin katsojamäärien lisääntymiseen. Hulinointi on jo arkipäivää ison maailman mallin mukaan. Siitä esimerkkinä lahtelaisten aloittama hävyttömyyksien huutelu ja vakavana jatkona HJK:n ja HIFK:n välisten otteluiden jopa väkivaltaisuudet eritoten ennen ja jälkeen itse kamppailujen.

Tätä menoa eivät vastuulliset tahot eli järjestäjät ja virkavalta mielellään suvaitse. Aivan oikein. Palloliitto on tarttunut poliisin esityksestä ennakkoehkäisevästi siirtämään derbykamppailut viikonlopusta alkuviikkoon, Arjen alkaessa suomalaiset potevat krapulaa eivätkä suosi niinkään villitsevää dokaamista.

Etukäteen veikkaan laihaa urheilumenestystämme ja lähes katastrofia europuolelle.

Lahden MM-hiihdot kolkuttelevat. Paitsi urheilusta niin kyse on myös taloudesta. Kyseessä ovat isot rahat. Tulopuoli rakentuu pitkälti omiin menestyviin urheilijoihin, Tärkeimmät tekijät eli omat voittajat ovat harvassa.

Mäkihyppy on aina ollut kisojen vetonaula. Nyt ollaan maan matosia, ja se on iso lovi kukkarossa. Naishiihdossa on oikeastaan vain Krista Pärmäkoski selvä vetonaula. Muut ovat arvoituksia.

Miesten puolella vain Matti Heikkinen on ollut kansainvälinen menestyjä. Eli ollaan aika vähissä.

Yhdistetty onkin tällä erää lippulaivamme. Eero Hirvoen, Ilkka Herola, Leevi Mutru ja Hannu Manninen ovat toiveiden tynnyrissä.

Etukäteen veikkaan laihaa urheilumenestystämme ja lähes katastrofia europuolelle.

Heitä, sanansa mittaisia osaajia, kyllä löytyy.

Olympiastadion on jälleen kerran miljoonaremontin edessä. Aikaisemmat remontit on hoidettu paikkansa pitävillä urakkasopimuksilla. Nyt on kuitenkin livetty sovitusta 209 miljoonasta eurosta 60 miljoonaan lisätarpeeseen. Laskettiinko alkuperäinen urakka-arvio houkutuslinnun tavoin, jotta päästiin ylipäätään urakoimaan. Noin 30 prosentin virhe on valtava. Ja osoitus joko tarkoituksenmukaisesta tai asiantuntemattomasta toiminnasta.

On syytä selvittää missä vika ja ryhdyttävä sen mukaisiin toimiin. Urheilussakin tulee olla pätevyyttä ja asiansa osaajia myös tällä alalla. Heitä, sanansa mittaisia osaajia, kyllä löytyy. Kyseessä ovat urheilun rahat ja osaamisen kunnia.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE