Räsänen oli illan mittaan seurannut silmä kovana ääntenlaskentaa Vantaan demareiden kuntavaalivalvojaisissa. Oman potin kasvua hän ei juuri tarkkaillut, koska toimi toisen ehdokkaan vaalipäällikkönä. Räsänen ei oikeastaan ollut edes ajatellut sitä mahdollisuutta, että tulisi itse valituksi valtuustoon. Ei, vaikka hän oli tehnyt hyvän vaalikampanjan myös itselleen.

Nyt Minna Räsänen kertaa vaali-illan ja valtuustokauden tunnelmia ajaessaan työpaikaltaan Helsingin Hakaniemestä kohti Vantaata.

Räsäselle alkava valtuuston kokous on kahdeskymmenes. Vaikka hän tiesi jo entuudestaan, että valtuutetun tehtävät vaativat paljon aikaa, tuli homman työläys silti hiukan yllätyksenä ensimmäisen kauden valtuutetulle.

Räsänen ajattelee, että yhdessä tekemällä saadaan aina aikaiseksi enemmän. Yhteinen tekeminen ei kuitenkaan saa tuntua hampaat irvessä puurtamiselta. Toimintaan saa tehoa ja virtaa hyvästä yhteishengestä, joka taas ei synny pelkästään jaetuista arvoista. Räsäsen mielestä maailmaa parantaessa saa ja pitää olla myös hauskaa! Yhdessä viihtyminen hitsaa yhteen ja saa innostumaan.

Räsänen kiittää valtuustoryhmän henkeä. Ensimmäisen kauden valtuutetulla on ollut turvallinen olo, kun kukaan ei pyörittele silmiään untuvikon kysymyksille. Räsänen kuvailee ryhmän meininkiä avoimeksi – sellaiseksi, jossa kaikki voivat oppia toinen toisiltaan ja jalostaa näkemyksiään.

– Ryhmässä saa myös tsemppausta, kehumme toisiamme usein. Uskon, että se on yksi vahvistava tekijä toiminnassamme. Sekin vahvistaa, että asioista saa olla myös eri mieltä. Erilaisia mielipiteitä uskaltaa esittää ja myös muuttaa niitä uuden tiedon valossa.

Mikä toimii omassa porukassa, pätee Räsäsen mielestä myös yhteistyössä yli puoluerajojen. Lopulta politiikassa on kyse tuiki tavallisista ihmisten välisistä suhteista, joissa toimivan yhteistyön avain on toisen ihmisen kunnioittaminen.

Alhaiset äänestysprosentit vihjaavat, että politiikka tuntuu monista ihmisistä etäiseltä, vaikka valtuustoissa tehdään ihmisten jokapäiväiseen arkeen hyvin tiiviisti vaikuttavia päätöksiä. Räsänen pitää tärkeänä, että asukkaat innostuisivat osallistumaan. Päättäjien oma viestintä on yksi konsti tuoda etäiseltä tuntuvaa lähemmäs.

– Meidän pitää pystyä kertomaan ymmärrettävällä tavalla asioiden etenemisestä, päätöksistä ja siitä linjasta, jota me itse päättäjinä haluamme toteuttaa. Meidän pitää kuunnella ihmisiä ja kannustaa heitä vaikuttamaan. Jos onnistumme, se lisää aktiivisuutta ja se taas antaa meille vahvemman mandaatin tehdä politiikkaa.

Kuopiosta Juankosken, Oriveden, Porin ja Keravan kautta lopulta vuonna 2005 Vantaalle asettunut Minna Räsänen kuvailee perustaneensa Vantaalle ensimmäisen ikiomalta tuntuvan kodin. Kolmen karvanaaman – kahden kissan ja yhden miehen – kanssa asuvalle Räsäselle koti on turvapaikka, jossa voi olla oma itsensä ja ammentaa voimia arkeen.

Minna Räsäselle paikka kaupunkisuunnittelulautakunnassa sopii, koska hän on erityisen kiinnostunut asuinalueiden kehittämisestä viihtyisiksi. Sellaisiksi paikoiksi, joihin ihmiset voivat ja haluavat perustaa sen ikiomalta tuntuvan kodin.

Räsänen muistuttaa, että asuinalueeseensa kiintynyt ihminen saadaan todennäköisesti helpommin innostumaan lähiympäristönsä kehittämisestä ja sitä kautta myös osallistumisesta.

– Jos ihminen tuntee kaupungin omakseen, hän on myös kiinnostuneempi siitä, mitä täällä tapahtuu. Jos omalla asuinalueella on esimerkiksi peruspalvelurakenne kunnossa, voi ihminen innostua miettimään, mitä muuta siellä voisi vielä olla.

Lue Demokraatin ja SDP:n Vuoden valtuutettu -kilpailun voittajan Minna Räsäsen koko haastattelu Demokraatista 7/19.