Tämän vuoden alussa kauppa Venäjälle on lähtenyt hyvin kasvamaan, kiitti ministerineuvos Sergey Belyaev Venäjän Suomen suurlähetystöstä tuodessaan terveiset Suomi-Venäjä-seuran Länsi-Suomen piirikokoukseen äskettäin. Tästä kiitoksesta pohjalaiset saavat ottaa osansa, suurenkin.

Suorat kontaktit jopa ihmisten tasolla auttavat tässä yhteistyössä. Myös poliittinen vuoropuhelu on tärkeää. Maamme suurin ystävyysseura, Suomi-Venäjä-seura, maan kattavine osastoineen on yksi merkittävä vuoropuhelun ylläpitäjä maiden välillä. Seinäjoen seudun osasto on aina ollut aloitteellinen eteläpohjalaisen kaupankäynnin, kulttuurin ja matkailuvaihdon lisääjänä.

Monilla paikkakunnilla Pohjanmaalla ja erityisesti Etelä-Pohjanmaalla kauppa pyörii, vaikka elintarvikkeita ei Venäjälle saa viedäkään. Täältä viedään jotakin muuta. Kuten Janitan kenkiä.

Mitkä mahdollisuudet ovat ylihärmäläisen Maaseudun Koneen tuotteilla venäläiseen maatalouteen. Ja Valtran traktoreilla.

Ydinvoimakeskustelu lainehtii tuulivoiman tavoin. Suomalaiset voisivat älykköinä kehittää vähävaarallisempaa energiaa ydinvoiman sijaa. Aurinko ja tuuli taitavat tulla ydinvoimaa kalliimmaksi, mutta onko löydettävissä jotain tältä väliltä.

Viisumivapaata matkailua saadaan vielä odottaa. Risteilyt Helsingistä Pietariin ovat viisumivapaita. Uutena päästään pian katsomaan kansainvälistä jalkapalloa Pietariin ilman viisumia pääsylippua vastaan.

MM-otteluita tullaan katsomaan eri puolilta maapalloa. Pietarin hotellit täyttyvät. Venäläiset ovat jo varanneet ainakin Lappeenrannasta kaiken. Minkälaisen rahapotin jalkapallo jättääkään Itä-Suomeen?

Venäjältä Suomeen muuttaneet henkilöt ovat saaneet suuren yleisön keskuudessa jonkinlaisen synninpäästön, verrattuna mm. somaleihin ja irakilaisiin. Osaammekohan Venäjälle vientiä harjoittavissa yrityksissä käyttää hyväksi venäläisten kieli- ja kulttuuritaitoja kaupankäynnissä?

Kirjoittaja on sosiaalineuvos Ilmajoelta.