Werstaan verkkopalvelu kertoo sisällissodan teloituspaikoista ja haudoista

Werstas on kehittynyt vaikuttavaksi kulttuurikeskukseksi. Syyskuun ensimmäisenä lauantaina Työväenmuseolla vietetiin Työväenkirjallisuuden päivää. Päivän täyttyivät esitelmät, paneelit ja ennen kaikkea kirjat.

 

Suomen sisällissodasta tulee ensi vuonna kuluneeksi sata vuotta. Lähestyvän muistovuoden kunniaksi Tyovaenliike.fi-sivustolle on avattu sisällissodan hautoja, teloituspaikkoja ja muistomerkkejä kartoittava Punaisten muistomerkit -verkkopalvelu. Palveluun on koottu yli 250 muistomerkin paikkatiedot valokuvineen ja taustatietoineen. Kyseessä on maan kattavin sisällissodan jälkiä kartoittava tietokanta.

Keväällä 1918 syttynyt sisällisota oli maamme historian suurimpia tragedioita. Verisissä taisteluissa ja vankileireillä kuoli tai katosi yli 36 000 suomalaista. Sodan repivä vaikutus heijastui tapoihin, joilla sitä muistettiin. Virallinen Suomi hyväksyi ensimmäiset punaisten muistomerkit vasta reilu 20 vuotta taistelujen päättymisen jälkeen. Joillakin paikkakunnilla aikaisemmin, joillakin myöhemmin. Esimerkiksi Tampereen Messukylässä punaisten haudat otetiin kirkon hautausmaan siipien tai kivimuurien suojaan Talvisodan luoman yhteishengen myötä. Heti sisällissodan päättymisen jälkeen punaisten vainajia ei kelpuutettu kirkkomme hautaismaille. Jos kelpuutettiikin, luokkaerot vainajien muistomerkkien kohtelussa näkyivät sielläkin.

Werstas jatkaa pioneerityötä

Vuosina 1918–2000 pystytettyjen punaisten muistomerkkien kartoitus alkoi dosentti Ulla-Maija Peltosen Suomen Akatemian tutkimushankkeessa vuosituhannen vaihteessa. Työväenmuseo Werstas on jatkanut muistomerkkitietokannan päivittämistä ja ylläpitoa hankkeen valmistuttua. Kartoitustyö ja tietokannan laajentaminen jatkuvat edelleen. Työtä sen eri vaiheissa ovat tukeneet lukuisat työväenliikkeen toimijat.

Tyovaenliike.fi -sivusto on osa työväenliikkeen itsenäisyyden juhlavuoden ja sisällissodan muistovuoden ohjelmaa. Muistomerkkitietokannan lisäksi sivustolla on runsaasti Suomen itsenäistymisen vuosiin liittyvää historiallista materiaalia. Valokuvien, esineiden ja painettujen teosten lisäksi sivustolla on luettavissa tapahtumien taustoja valottavia artikkeleita. Aineistoja päivitetään aktiivisesti koko itsenäisyyden juhlavuoden ja sisällissodan muistovuoden ajan.

Tutustu Punaisten muistomerkit -verkkopalveluun osoitteessa http://www.tyovaenliike.fi/punaisten-muistomerkit/

 

Keskustelua aiheesta

Tampere palkitsi pitkäaikaisimman kaupunginjohtajansa Jarmo Rantasen

Jarmo Rantasta (toinen oik) on juhlittu aikaisemminkin. Tässä hänet kukitetaan alkukesästä työnsä päättäneen vanhan valtuustoryhmän viimeisessä kokouksessa.

Tampereen palkinto myönnettiin tänä vuonna ministeri Jarmo Rantaselle. Palkinto luovutettiin Tampereen pitkäaikaisimmalle kaupunginjohtajalle Tampereen päivän vieton yhteydessä sunnuntaina 1. lokakuuta 2017.

Tampereen kaupunki palkitsee vuosittain Tampereen päivän yhteydessä yhden tai useamman henkilön Tampereen palkinnolla. Perusteena ovat merkittävät ansiot Tampereen kaupungin hyväksi. Tampereen palkinto on jaettu vuodesta 1959 lähtien ja tähän mennessä sen on saanut 75 henkilöä. Palkintona luovutetaan taiteilija Markku Salon teos Tammerkosken kuohu.

Ministeri Jarmo Rantanen aloitti Tampereen viidentenä kaupunginjohtajana vuonna 1985. Hän on sekä Suomen isojen kaupunkien että Tampereen historian pitkäaikaisin kaupunginjohtaja. Hänen kautensa päättyi vuoden 2006 lopulla kestäen yli 20 vuotta. Tästä ajasta Rantanen toimi neljä vuotta sisäasiainministerinä Harri Holkerin hallituksessa.

Palkinnon perusteluissa todetaan, että Jarmo Rantasen toimiessa kaupunginjohtajana Tampere kävi läpi monia vaiheita, uudistui ja kehittyi. Tampereen elinkeinoelämä koki perusteellisen rakennemuutoksen, kun Tampere uudistui suurteollisuuteen nojaavasta kaupungista uuden teknologian, tutkimuksen ja tuotekehityksen kansainväliseksi kaupungiksi. Rantanen vaikutti myös Tampere-talon rakentamiseen ja Nokian tuotekehitysyksikön perustamiseen Tampereelle 1980-luvun lopulla.

Ansiomitalit itsenäisyyden eteen tehdystä työstä

Tampereen kaupunki myönsi myös neljä Tampereen kaupungin 1. luokan kultaista ansiomitalia.

Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna Tampereen kaupunki haluaa kiittää kaikkia sotiemme veteraaneja ja kotirintamalla toimineita itsenäisyytemme eteen tehdystä työstä myöntämällä ansiomitalit sotaveteraani Kaarle Matti Anttilalle sekä lotta Aida Yli-Orvolalle.

Ansiomitali myönnettiin myös Honkalamedia Oy:n toimitusjohtaja Mikko Honkalalle, joka on perustanut Suomen suurimmaksi rekrytointi- ja koulutustapahtumaksi kasvaneen Rekrytorin. Vuonna 2008 alkunsa saanut tapahtuma on vuosien mittaan kerännyt yli 100 000 kävijää.

Rekrytorilla kohtaavat työnhakijat ja työnantajien avoimet työpaikat. Tänä syksynä Rekrytori teki jälleen historiaa houkuttelemalla arviolta 17 000 kävijää yhden päivän aikana Tullintorilla järjestettyyn tapahtumaan.

Moomin Characters -yhtiön taiteellinen johtaja Sophia Jansson palkittiin ansiomitalilla hänen ansioistaan tamperelaisen kulttuurielämän hyväksi. Jansson on muumien luojan Tove Janssonin veljen tytär.

 

Keskustelua aiheesta

SDP haluaa varmistaa Tampere3:n aloituksen

Kuva: Jukka-Pekka Flander
SDP:n kansanedustaja Jukka Gustafsson.

Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu valmistelevat yhdessä uutta mallia suomalaiseen korkeakoulutukseen.

Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä on tehnyt talousarvioaloitteen Tampere3-hankkeen käynnistymisen varmistamiseksi vuonna 2018.

Eduskuntaryhmä esittää 10 miljoonan euron määrärahaa hankkeen käynnistämiseen ja tukemiseen. SDP:n pirkanmaalaiset kansanedustajat ovat tyytyväisiä Tampere3:n nostamisesta yhdeksi puolueen ensi vuoden koulutuspoliittisten tavoitteiden kärjistä.

– On tärkeää, että Tampere3-hanke saa riittävät resurssit käyttöönsä heti alussa. Näin taataan valtakunnallisesti merkittävän korkeakoulufuusion onnistuminen parhaalla mahdollisella tavalla alusta lähtien. Suomi saadaan nousuun panostamalla nuoriin, koulutukseen ja tutkimukseen, sanoo ex-opetusministeri, kansanedustaja Jukka Gustafsson.

Uusi korkeakouluyhteisö aloittaa 1.1.2019. Yhteisössä kohtaavat talouden, tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimus. Tampere3:n tavoitteena on luoda tieteenalojen rajapinnoista ammentavan monialaisen, innostavan ja globaalisti kiinnostavan tutkimus- ja oppimisympäristön.

– Tampereen alueen korkeakouluilla on ollut viime vuosikymmeninä keskeinen rooli seudun elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn kannalta. Alueella on vahva koulutusinfrastruktuuri. Vahvoja aloja ovat mm. ICT-, ohjelmisto- ja tuotantoteknologia. VTT on keskittämässä valmistavan teollisuuden osaamisensa ja tutkimustoimintansa Tampereelle.

– Tampereen kolmen korkeakoulun, erityisesti TAMKin ja TTY:n painoaloilla ja profiloitumistoimilla on selkeä yhteys alueen osaamiskärkiin. Osaamisen uudistaminen ja hyödyntäminen sekä kansainvälisen kilpailukyvyn kehittyminen edellyttävät kuitenkin uudenlaisia rakenteita.

– Perinteiset korkeakoulujen erillisyyteen perustuvat rakenteet eivät toimi parhaalla mahdollisella tavalla uuden tiedon tuottamisessa, tieteen ja tutkimuksen harjoittamisessa tai tutkimustulosten hyödyntämisessä.

Keskustelua aiheesta