Tänä vuonna ehdolle on asetettu 329 ehdokasta, joista vajaa kolmannes on organisaatioita ja yhteisöjä. Ehdokasmäärä on aavistuksen verran korkeampi kuin viime vuonna. Kaikkien aikojen ehdokasennätys 376 on vuodelta 2016.

Viime vuonna rauhanpalkinto myönnettiin YK:n Maailman ruokaohjelmalle WFP:lle. Vuonna 2019 palkinnon sai Etiopian pääministeri Abiy Ahmed Ali rauhanpyrkimyksistään ja kansainvälisestä yhteistyöstään muun muassa Eritrean konfliktin ratkaisemiseksi.

Palkintojuhlallisuudet järjestetään joulukuun kymmenentenä päivänä, joka on Alfred Nobelin kuolinpäivä.

WHO on tosin ollut ennakkoarvailuissa korkealla myös aiemmin. Lisäksi rauhanpalkinto WHO:lle olisi toinen YK-perheeseen tuleva huomionosoitus peräjälkeen.

Muita vahvoja ehdokkaita rauhanpalkintoveikkailuissa ovat olleet muun muassa Valko-Venäjän Aljaksandr Lukashenkan hallintoa rauhanomaisesti vastustava oppositio. Sen puolesta palkinnon ilmeinen vastaanottaja olisi opposition kansainvälinen keulakuva, maanpaossa nykyisin elävä Svjatlana Tsihanouskaja.

Oslossa toimivan rauhantutkimusinstituutin Prion johtaja Henrik Urdal toteaa perinteisessä suosikkilistauksessaan, että Tsihanouskajan rinnalla olisi mahdollista palkita myös kaksi muuta valkovenäläistä naista ja näkyvää oppositioaktivistia: Veranika Tsapkala ja Maryja Kalesnikava.

Niin vedonlyöntisivuilla kuin Urdalin listalla ovat korkealla myös toimittajien ja vapaan tiedonvälityksen asemaa puolustavat kansainväliset järjestöt, kuten esimerkiksi Toimittajat ilman rajoja.

Venäjää tuskin miellyttäisi, jos Nobel-komitean valinta osuisi vedonlyöntisivujen vahvana ehdokkaana pitämään vangittuun oppositiovaikuttajaan Aleksei Navalnyihin.

Paljon huomiota eri puolilla maailmaa saaneet tuhotulvat, helleaallot ja maastopalot saattaisivat puoltaa palkinnon antamista ilmastonmuutoksen vastaiselle taistelulle.

Komitea pitää ehdokkaiden nimet tiukasti salassa 50 vuoden ajan, mutta ehdotuksia tehneet voivat halutessaan julkistaa oman suosikkinsa.