WP: Trumpin vävy ehdotti salattua yhteydenpitokanavaa Kremliin

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin vävy ja neuvonantaja Jared Kushner ehdotti venäläisille salattua yhteydenpitokanavaa Venäjän hallinnon ja Valkoisen talon välille, uutisoi The Washington Post.

Lehden lähteiden mukaan Kushner ehdotti yhteydenpitokanavan avaamista Venäjän suurlähettiläälle Sergei Kisljakille joulukuussa. Tuolloin Trump oli jo voittanut presidentinvaalit.

Lehden mukaan Kushner ehdotti jopa, että Venäjän Yhdysvaltain-edustustojen tiloja voitaisiin käyttää salatun yhteyskanavan ylläpitoon.

Ehdotuksesta yllättynyt lähettiläs välitti lehden mukaan tiedon eteenpäin Venäjän hallinnolle. Tiedossa ei ole, johtiko ehdotus käytännön toimiin.

Lehti perustaa tietonsa yhdysvaltalaisviranomaisiin, joille on kerrottu Kushnerin ja Kisljakin tapaamisessaan käymistä keskusteluista tiedustelumuistioissa.

Trumpin neuvonantajana joulukuussa yhä toiminut Michael Flynn oli lehden mukaan mukana joulukuisessa tapaamisessa. Flynn joutui eroamaan helmikuussa, kun kävi ilmi, että hän oli valehdellut yhteyksistään Venäjän suurlähettilääseen.

Washington Post uutisoi aiemmin Kushnerin olevan avainhenkilöitä FBI:n tutkinnassa, joka koskee Venäjän sekaantumista Yhdysvaltain vuoden 2016 presidentinvaaleihin ja Trumpin kampanjan yhteyksiä Venäjään.

Kushner on asianajajansa Jamie Gorelickin mukaan tarjoutunut kertomaan Yhdysvaltain kongressille tapaamisistaan venäläisdiplomaattien kanssa.

Irakin kurdien itsenäisyysäänestys vaarassa? – Tiedotustilaisuus lykkääntyi

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO
Masud Barzani piti puhetta Kurdistanin autonomisen alueen pääkaupungissa Arbilissa.

Irakin kurdien johtaja lykkäsi lauantaina tiedotustilaisuutta kiistellystä itsenäisyysäänestyksestä. Uuden tiedon mukaan Masud Barzani aikoo ilmoittaa sunnuntaina, järjestetäänkö maanantaiksi kaavailtu äänestys.

Irakin kurdeilla on nykyisin kolme maakuntaa käsittävä itsehallintoalue maan pohjoisosassa. Ulkovallat vastustavat itsenäisyysäänestystä laajalti. YK:n turvallisuusneuvosto on varoittanut, että se voisi aiheuttaa epävakautta kurdialueilla.

Yhdysvallat pelkää kurdien itsenäisyysäänestyksen horjuttavan alueen tasapainoa sekä haittaavan äärijärjestö Isisin vastaista taistelua, jossa kurdit ovat olleet merkittävässä osassa.

Naapurimaat Turkki, Iran ja Syyria pelkäävät äänestyksestä ennakkotapausta, koska myös niissä asuu mittavia kurdivähemmistöjä.

Trump lupaili kuuta taivaalta – useimmat esitykset polkevat paikallaan

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Vuoden 2016 presidentinvaalikampanjansa aikana Yhdysvaltain presidentti Donald Trump tuli luvanneeksi yhtä ja toista. STT tarkasteli Trumpin keskeisimpiä ja kiistanalaisimpia lupauksia sekä niiden toteutumista.

Trumpin masinoima maahantulokielto on kohdannut monia oikeudellisia ongelmia.

Vaalikampanjansa aikana Trump ilmoitti haluavansa kieltää väliaikaisesti suurinta osaa muslimeista pääsemästä Yhdysvaltoihin, kunnes viranomaiset saavat selville ”mitä on meneillään”. Trump lupasi lisäksi estää Syyrian pakolaisten maahantulon ja heittää maasta pois Yhdysvalloissa nyt olevat Syyrian pakolaiset.

Trumpin masinoima maahantulokielto on kohdannut monia oikeudellisia ongelmia ja asiaa on käsitelty eri oikeusasteissa. Tällä hetkellä kielto on voimassa siten, että ihmiset Libyasta, Somaliasta, Sudanista, Jemenistä ja Syyriasta eivät voi matkustaa Yhdysvaltoihin, ellei heillä ole todellista vahvaa yhteyttä henkilöön tai organisaatioon Yhdysvalloissa.

Kielto astui voimaan kesällä. Pakolaisilla kielto kestää 120 päivää ja muilla 90 päivää.

Yhdysvaltain korkein oikeus käsittelee matkustuskieltoa kokonaisuudessaan seuraavan kerran 10. lokakuuta.

Unelmoijien suojeluohjelman kohtalo on edelleen avoinna.

Trump päätti lisäksi lopettaa edeltäjänsä Barack Obaman luoman DACA-suojeluohjelman, joka on sallinut noin 800 000 lapsina laittomasti maahantuodun opiskella ja työskennellä Yhdysvalloissa.

Trumpin päätös Unelmoijat-nimelläkin tunnetun ohjelman lakkauttamisesta on aiheuttanut suurta vastustusta ja joukko osavaltioita aikoo viedä asian oikeuteen.

Suojeluohjelman kohtalo on edelleen avoinna. Viime viikolla mediassa ehdittiin jo kertoa, että Trump sekä demokraattijohtajat olisivat päässeet sopuun ohjelman piirissä olevien suojelemisesta. Trump kuitenkin ilmoitti pian sen jälkeen, ettei väite pidä paikkaansa.

Trumpin mukaan sopu vaatisi rajaturvallisuuden valtavaa parantamista ja asiasta olisi äänestettävä. Hänen mukaansa sopu on kuitenkin melko lähellä.

Meksikon muuri.

Trump lupasi rakentaa Meksikon rajalle muurin ja panna Meksikon maksamaan sen. Tammikuussa Trump allekirjoitti toimenpidealoitteen, jolla liittovaltion rahaa ohjattaisiin muurin rakentamiseen.

Sen jälkeen mitään konkreettista ei ole juuri tapahtunut, sillä kongressi ei ole vielä ratkaissut ensi vuoden budjettia, johon Trump haluaa muurin mahduttaa.

Trump on kuitenkin vakuuttanut useaan otteeseen, että muuri rakennetaan.

Trump lupasi korvata Obamacaren paremmalla.

Trumpin yksi keskeisimmistä kampanjalupauksista oli päästä eroon Obaman presidenttikaudella luodusta Obamacare-terveydenhuoltouudistuksesta. Trump lupasi korvata järjestelmän paremmalla.

Trumpin pyrkimys kumota ja korvata Obamacare on ajautunut kuitenkin toistuviin ongelmiin, vaikka Trumpin republikaanipuolueella on enemmistö sekä kongressin edustajainhuoneessa että senaatissa. Senaatin äänestykseen tuodut, terveydenhuoltoa koskevat lakiesitykset eivät ole menneet läpi. Asiasta on äänestetty useita kertoja, viimeksi heinäkuun lopussa.

Heinäkuun lopussa äänestettiin esityksestä, joka olisi kumonnut vain osia nykyisestä järjestelmästä. Siitä huolimatta se hylättiin.

Pariisin ilmastosopimus.

Trump lupasi kampanjassaan taata, että Yhdysvallat irtautuu Pariisin ilmastosopimuksesta. Kesäkuun alussa näytti vielä siltä, että Trump lunastaa lupauksensa. Trump sanoi tuolloin, että Yhdysvallat aikoo neuvotella uudestaan sopimuksen, joka olisi reilumpi Yhdysvalloille.

Tällä viikolla Yhdysvaltojen irtautuminen ei ole enää näyttänyt niin selkeältä. Esimerkiksi ulkoministeri Rex Tillerson sanoi vajaa viikko sitten Trumpin olevan avoin Pariisin ilmastosopimukseen jäämiselle, jos sopimuksen ehtoja muutetaan Yhdysvalloille reilummiksi.

Vapaakauppasopimukset.

Trump kuvaili kampanjassaan Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimus Naftaa katastrofiksi ja sanoi, että 12 Tyynenmeren alueen valtion muodostama TPP-vapaakauppasopimus tulee olemaan pahempi. Hän sanoi Yhdysvaltojen irtautuvan Naftasta ja pysäyttävänsä TPP:n etenemisen. Tammikuussa Trump ilmoitti Yhdysvaltojen irtautuvan TPP:stä.

Obaman kaudella alkunsa saanutta sopimusta ei ollut koskaan ehditty ratifioimaan kongressissa, joten sopimuksesta irtautumisella ei ollut välittömiä vaikutuksia. Elokuussa puolestaan alkoi ensimmäinen neuvottelukierros Naftan uudistamiseksi.

STT–Viivi Salminen

”Oikeita natseja” – Saksassa perinteiset valtapuolueet kehottavat äänestäjiä karttamaan AfD:tä

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO
AfD:n vaalimainoksessa lukee "Saksa, rohkeutta"

Saksan liittopäivävaalien kiinnostavimmaksi kysymykseksi on nousemassa, kuinka suuren kannatuksen maahanmuuttovastainen Vaihtoehto Saksalle (AfD) -puolue saa.

Kyselyjen mukaan äärioikeisto saattaa jopa napata paikan liittopäivien kolmanneksi suurimpana puolueena.

Perinteiset valtapuolueet ovat kehottaneet äänestäjiä karttamaan AfD:tä. Aiemmin tällä viikolla sosiaalidemokraattien ulkoministeri Sigmar Gabriel vertasi puoluetta natseihin.

– AfD:tä johtavat ihmiset, jotka lietsovat vihaa ja levittävät natsipropagandaa. Ensi kertaa sitten toisen maailmansodan loppumisen Saksan parlamentissa tulee istumaan oikeita natseja, Gabriel sanoi.

Liittokansleri Angela Merkel keskittyy tänään kampanjoimaan vaalipiirinsä Mecklenburg-Etu-Pommerin niillä alueilla, joilla AfD voitti CDU:n osavaltiovaaleissa viime vuonna.

Eilen Merkel puhui Münchenissä, missä hän kehotti ihmisiä antamaan äänensä puolueille, jotka ”noudattavat perustuslakiamme 100-prosenttisesti”.

Sosiaalidemokraattien johtaja Martin Schultz puolestaan kampanjoi tänään Aachenissa Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa.

Poliitikot kampanjoivat tänään viimeistä päivää

Saksassa poliitikot kampanjoivat tänään viimeistä päivää ennen huomisia liittopäivävaaleja.

Kyselyjen perusteella Merkelin kristillisdemokraatit säilyttää asemansa suurimpana puolueena noin 36 prosentin kannatuksella. Toisella sijalla ovat sosiaalidemokraatit, reilusti yli 10 prosenttiyksikköä kristillisdemokraatteja jäljessä.

 

Saksan vaalikampanjoissa loppurutistus – Sorsa-säätiön Majander: ”Schulz-hypestä ei näy enää jälkeäkään”

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Saksassa poliitikot kampanjoivat tänään viimeistä päivää ennen huomisia liittopäivävaaleja.

Kyselyjen perusteella liittokansleri Angela Merkelin kristillisdemokraatit säilyttää asemansa suurimpana puolueena noin 36 prosentin kannatuksella. Toisella sijalla ovat sosiaalidemokraatit, reilusti yli 10 prosenttiyksikköä kristillisdemokraatteja jäljessä.

Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja, poliittisen historian dosentti Mikko Majander kirjoittaa Sorsa-säätiön blogissa, että sunnuntaina käytävien liittopäivävaalien alla ei Schulz-hypestä näy enää jälkeäkään.

– Mielipidemittaukset ovat saaneet sosiaalidemokraatit pelkäämään, että kannatus voi painua kaikkien aikojen pohjalukemiin. Hyvä jos alkaa yhä kakkosella, Majander arvioi.

Äärioikeisto saattaa jopa napata paikan liittopäivien kolmanneksi suurimpana puolueena.

Majander kuitenkin huomauttaa, että toki tuloksen ennustamiseen liittyy arvaamattomia tekijöitä.

– Lähtevätkö äänestäjät ylipäätään liikkeelle, kun Merkelin voittoa pidetään ennalta kuulutettuna? Kuinka uusi AfD onnistuu ihmisten tyytymättömyyden mobilisoinnissa vaaliuurnien äärelle?

Vaalien kiinnostavin kysymys onkin, kuinka suuren kannatuksen maahanmuuttovastainen Vaihtoehto Saksalle (AfD) -puolue saa.

Kyselyjen mukaan äärioikeisto saattaa jopa napata paikan liittopäivien kolmanneksi suurimpana puolueena.

 

”Jos äänestyksestä ei seuraa itsenäisyysjulistusta, moni pettyy” – Irakin kurdit vaaliuurnille, naapurit vastustavat

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO
Kurdistanin liput liehuivat autonomisen alueen pääkaupungissa Arbilissa.

Irakin kurdit äänestävät itsenäisyydestä ensi viikon maanantaina.Verkossa ääniä voi antaa tästä päivästä lähtien. Vaikka itsenäisyysinto on itsehallintoalueella kova, sen johto ei aio julistaa aluetta vielä itsenäiseksi.

Ennemminkin kyse on neuvotteluasemien parantamisesta Irakin keskushallinnon kanssa, arvioivat vanhemmat tutkijat Toni Alaranta ja Wolfgang Mühlberger Ulkopoliittisesta instituutista.

– Itsenäisyysjulistuksessa panokset olisivat liian korkeat, Mühlberger arvioi.

Itsenäisyysjulistus voisi johtaa pahimmillaan aseelliseen konfliktiin paitsi Irakin keskushallinnon, myös naapurimaiden kanssa.

Tutkijoiden mukaan vahva kyllä-tulos äänestyksessä voisi auttaa kurdihallintoa neuvottelemaan keskushallinnolta paremmat ehdot rahanjaossa ja kiistanalaisten alueiden hallinnossa.

Esimerkiksi Kirkukin öljyalue ei virallisesti kuulu kurdialueisiin, mutta kurdit ovat käytännössä hallinneet sitä viime vuodet. Kirkukin kaupungin johto päätti viime kuun lopulla osallistua itsenäisyysäänestykseen.

Ainoastaan Israel on osoittanut suosiollisuutta itsenäisyyshankkeelle.

Vaikka kurdien keskuudessa itsenäisyyttä kannatetaan melko yksimielisesti, sen toteutuminen ei näytä todennäköiseltä ainakaan lyhyellä aikavälillä. Sekä kurdien merkittävin tukija Yhdysvallat että kurdialueiden naapurimaat vastustavat itsenäisyysäänestystäkin.

– Kaikki merkittävät toimijat ympärillä ovat kehottaneet kurdeja luopumaan äänestyksestä, Alaranta sanoo.

Käytännössä ainoastaan Israel on osoittanut suosiollisuutta itsenäisyyshankkeelle. Alarannan mukaan äänestys silti järjestetään mitä todennäköisimmin, sillä kurdihallinnon pääministeri Masud Barzani menettäisi kasvonsa, jos peruisi äänestyksen viime tingassa.

Turkin, Iranin ja Syyrian päähuoli liittyy niiden omiin kurdivähemmistöihin, jotka saisivat Irakin kurdialueiden itsenäistymisestä myötätuulta omiin itsenäisyyshankkeisiinsa. Yhdysvallat taas pelkää kurdien itsenäisyyden horjuttavan koko alueen tasapainoa ja haittaavan äärijärjestö Isisin vastaista taistelua.

Jännitteitä on seurannut jo pelkästä äänestyksen järjestämisestä. Turkki on pullistellut muskeleitaan kurdialueen vastaisella rajalla, ja kovaa kieltä on kuultu muistakin naapurimaista.

– Lisäksi etnisten ryhmien väliset jännitteet ovat lisääntyneet. Esimerkiksi Iranin tukemat Irakin shiiaryhmät ovat ilmoittaneet aikovansa vastustaa aseellisesti, jos Kirkuk vedetään kurdialueeseen mukaan. Fyysisiä yhteenottojakin on jo esiintynyt, Alaranta kertoo.

Kurdistanissa äänestys ei ole aiheuttanut epäjärjestystä.

Kurdialueen pääkaupungissa Arbilissa äänestys ei ole aiheuttanut epäjärjestystä. Pääkaupunki on Barzanin KDP-puolueen tukialuetta, ja itsenäisyyttä kannatetaan lähes yksimielisesti, kertoo Arbilissa Suomen Punaisen Ristin avustustyöntekijänä työskentelevä Toni Laitinen, joka on parhaillaan Suomessa käymässä.

– Liput tanassa osoittavat mieltään asian puolesta. Osa ihmisistä on maalannut autonsa Kurdistanin väreihin, Laitinen kuvailee.

Laitisen mukaan pääministeri Barzani on käyttänyt itsenäisyysäänestystä oman profiilinsa nostamiseen, mutta samalla herättänyt kansassa kohtuuttomia odotuksia pikaisesta itsenäistymisestä.

– Jos itsenäisyysäänestyksestä ei seuraa itsenäisyysjulistusta, moni pettyy.