Wusheng Companyn onnistunut tyylilajien yhdistelmä

Kuva: Kari Rosenberg
Wusheng Company, WHS Teatteri Unionin näyttämö
Musashi – miekan tie
Konsepti, ohjaus ja koreografia Antti Silvennoinen – Musiikki Markus Rantanen – Valot Jere Mönkkönen –  Näyttelijät Ville Seivo, Jakob Johansson, Valter Sui – Muusikot Markus Rantanen, Pekka Saarikorpi, Juha Pöysä

Wusheng Company on suomalainen vuonna 2011 perustettu pekingooppera- ja taistelunäytelmien esittämiseen erikoistunut ryhmä. Alusta alkaen ryhmä on taiteellisen johtajansa, Kiinassa alaa opiskelleen Antti Silvennoisen johdolla pyrkinyt sekä olemaan uskollinen ja kunnioittamaan pekingoopperan tyyli- ja esitysperinteitä että tuomaan mukaan uudenlaisia taiteellisia näkökulmia.

Ryhmän uusin teos Musashi – miekan tie astuu jälleen rohkeasti aimo harppauksen eteenpäin eri tyylilajien yhdistämisessä. Nyt yhdistyvät japanilainen samuraikulttuuri, kiinalainen näyttelijäntyön tekniikka ja suomalainen instrumentaalihevimusiikki.

Japanissa 1600 -luvulla elänyt samurai Miyamoto Musashi ja hänen miekkailutaidon oppikirjansa ”The book of five rings” (suom. ”Maa, vesi, tuli, tuuli ja tyhjyys”) ovat jokaiselle itämaisia taistelutaitoja harjoittaneelle tuttuja ja Musashi itse lähes kulttiasemassa.

Musashin kirja ei ole juonellinen tarina, vaan abstrakti, fyysisen ja henkisen taistelutaidon oppikirja. Eikä varsinaista juonta ole Silvennoisen ohjaamassa esityksessäkään. Toisiaan seuraavia taistelukohtauksia sitoo väljästi yhteen taidon kehittyminen ja tilanteiden vaikeutuminen. Kohtausten taustalla on myös pari Musashin kuuluisinta taistelua. Toisessa hän yksinään selvisi suuren joukon väijytyksestä ja toisessa hän voitti kaksintaistelun käyttäen aseenaan airosta muokkaamaansa miekkaa.

En ole yhdenkään esityksessä yhdistetyn lajin asiantuntija. Se ei silti estänyt minua nauttimasta tyhjällä mustalla näyttämöllä tapahtuneesta intensiivisestä ja kurinalaisesta esityksestä sekä sen kaikinpuolisesta harmonisuudesta. Eri osatekijät sulautuivat saumattomasti yhteen. Ja vaikka aihe, kaksintaistelu ja kuolema, on mitä väkivaltaisin, ei esitys ollut sitä ollenkaan.

Näyttelijäkolmikko, Ville Seivo, Jakob Johansson ja Valter Sui hallitsivat huippuunsa tyylitellyn tekniikan. Heidän liikkumisensa oli kuin tanssia, jossa kiihko ja muut tunteet ilmaistiin tarkoin harkituin elein, liikkein ja asennoin. Aasialaisten kulttuurien ja erityisesti esitystaitojen pidättyvyys ja ulkoinen tyyneys loivat lavalle välillä lähes meditatiivisen tunnelman.

Markus Rantasen, Pekka Saarikorven ja Juha Pöysän musiikki taustoitti ja rytmitti jyhkeän tummasointisesti lavatapahtumia. Saarikorven rummut olivat välillä kuin esityksen sydämenlyönnit. Muusikin ja tapahtumien välinen dialogi toimi ja hevimusiikki istui taistelukohtauksiin enemmän kuin hyvin.

Musashi – miekan tie on mielestäni ehdottomasti yksi parhaita Wusheng Companyn tekemistä esityksistä. Se on kokonaisuudeltaan ja tyyliltään yhtä aikaa sekä erittäin moderni että vahvasti perinteinen. Sitä voi katsoa puhtaasti esteettisenä liike- ja musiikkiteoksena tietämättä mitään aasialaisista esitys- tai taistelutaidoista, mutta sillä on paljon annettavaa myös niille, jotka lajeja tuntevat.

Annikki Alku

Keskustelua aiheesta

”Onneksi kansalaiset ja suuri osa päättäjistä eivät tiedostaneet” – Katainen avoimena 2008 tapahtumista

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Nykyinen komissaarina ja Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen (kok.) muistelee valtiovarinministeriministeriaikojaan VM:n nettisivuille kirjoittamassaan poikkeuksellisen avoimessa kolumnissa.

Kataisen tultua valtiovarainministeriksi Yhdysvalloista vuonna 2007 liikkeelle lähtenyt finanssikriisi iski koko maailmaan.

Pankkien välinen rahaliikenne alkoi hiipua ja markkinoille syntyi paniikki.

– Kukaan ei tiennyt mistä etsiä turvaa, jotakin mikä olisi varmaa ja luotettavaa.

– Kiveenhakattu totuus, ettei valtio voi mennä konkurssiin, koska sillä on verotusoikeus, menetti uskottavuutensa. Kukaan ei luottanut kehenkään.

Kataien kertoo keskustelleensa päivittäin Suomessa toimivien pankkien johtajien kanssa ja tiedusteleensa heidän pankkiensa tilannetta markkinoilla.

– Edes vahvat ja vakavaraiset pankit eivät olleet suojassa, hän kertoo.

Katainen kertoo tunteneensa poliittisen uransa aikana pelkoa vain kerran.

– Se oli perjantaina 10.10.2008. Pankkien välinen rahaliikenne oli hyytymässä. Paniikki syveni ja kurssit Euroopan pääpörsseissä laskivat 10 % kaupankäynnin ensi tunteina. Sama meno jatkui Wall Streetillä iltapäivällä. Onneksi kansalaiset ja suuri osa päättäjistä eivät tiedostaneet kriisin tilaa.

Sunnuntaina 12.10. euroalueen päämiehet ja Ison-Britannian Gordon Brown kokoontuivat Ranskan presidentti Nicolas Sarkozyn kutsusta hätäkokoukseen Pariisiin.

– Maat päättivät turvata pankkien rahoituksen ja talletussuojaa kasvatettaisiin. Hyvät pankit pääomitettaisiin. EKP lupasi turvata likviditeetin. Britannialla oli oma vastaava ratkaisunsa. Maanantaina toimittiin myös Yhdysvalloissa. Suurimpien pankkien täytyi hyväksyä mittavat pääomitukset. Päätökset toimivat. Paniikki rauhoittui ja katastrofilta vältyttiin.

Katainen kertoo tilanteessa myös tilanteessa, jossa paniikki palasi, kun markkinat jäätyivät uudelleen vuonna 2010.

Keskustelua aiheesta

Mielipide: Suomalaisten johtajien kaikkien aikojen pahimmat bisnesmokat – mitä voimme niistä oppia?

Johtajien tähtitieteellisiä palkkoja ja muita palkkioita perusteellaan usein muun muassa suurien ja kauaskantoisten päätösten teon vaatimuksilla ja suurilla riskeillä. Tässä yhteydessä on mielenkiintoista tarkastella suomalaisten johtajien kaikkien aikojen pahimpia bisnesmokia. Eräs määritelmä bisnesmokalle on, että se voi olla yksittäinen päätös, joka osoittautuu epäonnistuneeksi, tai kokonainen kehitystrendi, joka voi koostua useista virhepäätöksistä.

Ehdottomaksi ykköseksi Suomen taloushistoriassa nousee teleyhtiö Soneran Saksasta ja Italiasta vuonna 2000 ostama ”pelkkää ilmaa” 4,3 miljardilla eurolla. Päävastuullisina olivat Soneran silloinen toimitusjohtaja Kaj-Erik Relander sekä yhtiön hallitus. Reilussa vuodessa varakas ja kansainvälisesti lupaava tele- ja pörssiyhtiö oli muuttunut saneerattavaksi ja konkurssin rajalla hoippuvaksi kriisiyhtiöksi.

Tappion maksajina ovat pääosin olleet suomalaiset veronmaksajat, sillä rahat otettiin heidän omistamansa yhtiön kassasta, Relander sai vielä jatkaa huippupalkalla ja eduilla hallituksen puheenjohtajan neuvonantajana. Relander tuomittiin sittemmin kuuden kuukauden ehdolliseen vankeustuomioon törkeästä viestintäsalaisuuden rikkomisesta.

Miksi esitellä ja kaivella vanhoja asioita? Ehkäpä niistä voitaisiin oppia jotain.

Toiseksi suurimmaksi bisnesmokaksi nousee Stora Enso Amerikan valloituksellaan vuonna 2000. Stora Enso teki surkean yrityskaupan ostamalla yhdysvaltalaisen huonokuntoisen Consolidated Papers -yrityksen selvästi ylihintaan 4,9 miljardilla eurolla. Taloussanomien laskelmien mukaan Amerikkaan katosi jopa viisi miljardia euroa. Pahinta oli, että miljarditappiot pimitettiin kirjanpidossa.

Vastuun kaupasta kantaa Stora Enson silloinen toimitusjohtaja Jukka Härmälä ja yhtiön hallitus. Stora Enso maksoi toimitusjohtaja Härmälälle jättimäiset edut, vaikka yhtiö kadotti Amerikkaan nuo karmaisevat viisi miljardia euroa. Härmälä jäi eläkkeelle vuonna 2007 ja nostaa eläkettä 57 000 euroa kuukaudessa, mikä lienee edelleenkin on Suomen ennätys.

Miksi esitellä ja kaivella vanhoja asioita? Ehkäpä niistä voitaisiin oppia jotain. Yleensä bisnesmokista on saatavissa vähän tietoa. Tavallisestihan niitä pyritään piilottelemaan, kuten Stora Enson tapauksessa tehtiin. Jotkin niistä sitten pääsevät julkisuuteen sattumalta. Stora Enson tapaus on sikälikin mielenkiintoinen, että siinä kirjanpitoa ja vuosikertomusta vääristeltiin, vaikka järjestelmä on luotu juuri sen takia, etteivät laittomuudet olisi mahdollisia.

Osakkeenomistajilla ja johdolla on ollut siten yhteinen intressi lyhytnäköiseen voittojen ja osinkojen jakoon.

Ovatko pörssiyhtiöiden johtajien poskettomat korvaukset olleet siunauksellisia osakkeenomistajille? Onko niin sanottu osakkeenomistajien edun maksimointi tullut tiensä päähän?

Ammattijohtajat hyötyvät voittojen ahnehtimisesta, sillä he omistavat itse paljon osakkeita osakeoptioidensa kautta. Voittojen maksimointiin päästään esimerkiksi jatkuvilla kustannusleikkauksilla ja investointeja karttelemalla. Osakkeenomistajat omistavat yrityksen lain silmissä, mutta he ovat yrityksen sidosryhmistä kaikkein vähiten kiinnostuneet yrityksen pitkän aikavälin elinmahdollisuuksista.

Osakkeenomistajat voivat nimittäin jättää yrityksen milloin tahansa. Osakkeenomistajilla ja johdolla on ollut siten yhteinen intressi lyhytnäköiseen voittojen ja osinkojen jakoon. Muiden sidosryhmien, kuten henkilöstön ja tavarantoimittajien tilanne on aivan toisenlainen. Tästä ylenmääräisestä anhneudesta ja siitä seuranneesta moraalikadosta edellä kuvatut tapaukset ovat valaisevia esimerkkejä.

Tutkijat ovat nykyään laajasti sitä mieltä, että aika on ajanut osakkeenomistajien voiton maksimoinnin ohi. Yrityksen pitkäjänteinen yhteiskunnallinen vastuu on nousemassa keskiöön. Yhteiskunnan ja ympäristön ongelmat ovat johtaneet siihen, että yritysten on pakko olla mukana ratkomassa maailman ongelmia. Tässä on kyse liike-elämän poliittisesta legitimiteetistä, yleisestä hyväksyttävyydestä.

Ei tämä mitään uutta ole. On hyvä muistaa, että monet pienet ja keskisuuret yritykset ovat koko ajan toimineet vastuullisesti. Ne ovat lujemmin kiinni yhteisössään, joten niiden on järkevää huolehtia työntekijöistään, asiakkaistaan ja ympäristöstään. Myös suuryritysten olisi aika ottaa tämä esimerkki ja haaste vakavasti. Yritysjohdon palkitsemisen tolkullistaminen olisi merkki tämän yhteiskuntavastuun vakavasti ottamisesta.

Keskustelua aiheesta

Helsingin ex-apulaiskaupunginjohtaja Viljanen hakee Vantaan johtoon

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Helsingin entinen apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen (sd.) hakee Vantaan kaupunginjohtaksi.

Helsingin entinen apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen (sd.) hakee Vantaan kaupunginjohtajaksi. Vantaa julkisti torstaina kymmenen virkaa hakeneen nimet tehtävän varsinaisen hakuajan umpeuduttua.

Viljanen (s. 1958) oli Helsingin kaupungin sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja vuosina 2012–2017. Valtiotieteiden maisteri ja oikeustieteiden kandidaatti Viljanen oli sitä ennen liki vuosikymmenen ajan sisäministeriön kansliapäällikkö.

Vantaan kaupunginjohtajan virka tulee avoimeksi, kun nykyinen kaupunginjohtaja Kari Nenonen (sd.) jää eläkkeelle vuodenvaihteessa.

Kaupunginvaltuuston on määrä valita uusi kaupunginjohtaja 13. marraskuuta.

Medvedev kiitteli kaasuputkihankkeessa Suomea ja haukkui USA:n – Venäjän pääministeri onnitteli 100-vuotiasta Suomea

Kuva: Lehtikuva/Martti Kainulainen
Pääministerikollegat Juha Sipilä (vas.) ja Dmitri Medvedev Pietarissa tänään.

Venäjän pääministeri Dmitri Medvedev kiittelee Suomen rakentavaa suhtautumista Nordstream 2 -kaasuputkihankkeeseen.

Medvedev ja pääministeri Juha Sipilä (kesk.) saivat venäläistoimittajalta kysymyksen hankkeen toteutumismahdollisuuksista pääministereiden yhteisessä tiedotustilaisuudessa torstaina Pietarissa. Toimittaja viittasi vastatuuleen, jota hanke on kohdannut muun muassa Baltian maissa.

Sipilä tähdensi Suomen kannan olleen ja olevan yhä se, että hanketta pitäisi käsitellä talousvesien käytön ja ympäristön kannalta. Se, mitä EU:ssa asiasta päätetään, ei ole Suomen asia.

Pääministeri Medvedev kiitteli Suomen rakentavaa asennetta hankkeeseen.

– Siihen suhtaudutaan Suomessa normaalina kaupallisena hankkeena.

Medvedev aprikoi, että EU-komission suhtautuminen ei varmaan ole yhtä rakentava kuin Suomen.
Hän tölvi Yhdysvaltoja sen ”pragmaattisesta” suhtautumistavasta. Maa haluaa Medvedevin mukaan haudata koko hankkeen, ja taustalla on hänen mukaansa Yhdysvaltain halu saada tilaa omille energiahankkeilleen.

Kaksoiskansalaisuuteen ”monta suhtautumistapaa”

Pääministereiltä kysyttiin tiedotustilaisuudessa myös suhtautumisesta kaksoiskansalaisuuteen. Kysymyksessä viitattiin Venäjän Suomelle antamaan noottiin, joka liittyi Venäjän ja Suomen kaksoiskansalaiselle annettuun konsuliapuun.

Medvedev sanoi, ettei hänellä ole erityistä tietoa tästä tapauksesta.

– Maailmassa on erilaisia suhtautumistapoja kaksoiskansalaisuuteen, hän tyytyi kommentoimaan ja huomautti, että joissakin maissa se hyväksytään, joissakin ei.

Sipilä tähdensi, että Suomessa on meneillään selvitys kaksoiskansalaisuudesta.

– Se koskee kaikkia kaksoiskansalaisia, se ei ole suunnattu mitään maata vastaan, hän painotti.

Pääpaino taloudessa

Kaiken kaikkiaan pääministerien alkupuheenvuoroissa korostuivat talouteen liittyvät asiat. Medvedev luetteli nimeltä suuria hankkeita, kuten Hanhikiven ydinvoimalan, Nordstream 2 -hankkeen ja Fortumin investoinnit.
Sipilän mukaan suomalaisilla yrityksillä on noin 12 miljardin euron edestä investointeja Venäjällä ja uusia hankkeita on käynnistymässä.

Kun Medvedev pitäytyi omassa puheenvuorossaan talousasioissa, Sipilä mainitsi aiheista myös EU:n ja Venäjän suhteet sekä Pohjois-Korean.

– Totesimme myös, että Ukrainan konflikti leimaa EU:n ja Venäjän suhteita, jotka ovat riippuvaisia tämän konfliktin ratkaisemisesta, Sipilä kertoi.

Pätevä on, kommentoi Sipilä uutta suurlähettilästä

Sipilän vierailu tapahtuu Suomi 100 vuotta -juhlan merkeissä. Pietarissa avattiin laaja suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi, jonka avauksessa pääministerit puhuivat.

Suomi 100 vuotta -teemasta muistutti myös suuri plakaatti tilassa, jossa tiedotustilaisuus järjestettiin.

– Onnittelen Sipilää ja koko Suomen kansaa, Medvedev sanoi tilaisuudessa miltei sen alkajaisiksi.

Medvedevin delegaatiossa oli mukana muun muassa Venäjän uusi Suomen-suurlähettiläs Pavel Kuznetsov. Sipilä kertoi myöhemmässä tapaamisessa suomalaistoimittajien kanssa tavanneensa nyt myös Kuznetsovin.

– Varmasti hän on pätevä ja astuu suuriin saappaisiin, Sipilä vastasi kysymykseen vaikutelmasta.

– Antoi kyllä hyvä vaikutelman.

Merja Puisto, STT Pietari

USU: Jopa viisi toimittajaa Afganistanista loikkasi Suomeen – olinpaikasta ei tietoa

Kuva: AFP PHOTO / Wakil Kohsar
Afganistan ei ole maailman turvallisin paikka naisille.

Suomessa vierailulla olevasta afgaaninaistoimittajien ryhmästä on kadonnut neljä toimittajaa, kertoo Afganistanilaisten naistoimittajien liitto Afghan Women Journalist Union Facebookissa Uutissuomalaiselle, joka julkaisi uutisen hetki sitten.

Pakkopalautuksia vastustavan Stop Deportations -ryhmän tiedottajan Outi Poppin mukaan loikanneita on kuitenkin viisi.

Naisten olinpaikasta ei ole tällä hetkellä tietoa. 13 afganistanilaista toimittajaa on ollut Suomessa Naistoimittajat ry:n opintomatkalla.

Suomen ulkoministeriö järjesti alkuviikosta tilaisuuden, jossa afganistanilaiset toimittajat olivat mukana. Toimittajat kertoivat työstään Afganistanissa ja niistä vaikeuksista, joita olivat kohdanneet maassaan.

Ulkoministeriössä on kuultu huhuja loikkauksesta, mutta niitä ei pystytty vahvistamaan Uutissuomalaiselle. Yksikön päällikkö Leena Viljanen eteläisen Aasian yksiköstä kertoo, että tilaisuus järjestettiin afganistanilaisille ja suomalaisille toimittajille.

– Meillä ei ole tietoa heidän muista liikkeistään. Hehän eivät olleet ulkoministeriön vieraina Suomessa, Viljanen sanoo.

Stop Deportations -kansalaisryhmän tiedotteen mukaan yksi afganistanilaisista naistoimittajista romahti toimittajatapaamisessa ja kertoi, että hänen henkeään on uhattu kotimaassa eikä työnantaja pysty enää takaamaan hänen turvallisuuttaan. Tämän jälkeen isä oli kieltänyt häntä menemästä enää töihin.

Keskiviikkona viisi toimittajaa oli kadonnut majapaikasta. He eivät ilmoittaneet asiasta muille etukäteen eikä heidän nykyisestä olinpaikastaan ole tietoa, kertoo Uutissuomalainen.