WWF selvitti: Useissa kouluissa syötetään liikaa lihaa

Kouluruoassa pitäisi noudattaa suosituksia myös lihan määrässä.

Kuopio, Lahti, Oulu, Tampere ja Vantaa tarjoavat koululaisilleen epäterveellisen paljon lihaa. Tämä käy ilmi ympäristöjärjestö WWF:n tekemästä selvityksestä, jossa punaisen lihan ja lihatuotteiden käyttöä kysyttiin Suomen kymmeneltä suurimmalta kaupungilta.

Espoossa, Helsingissä, Jyväskylässä, Kouvolassa ja Turussa lihan määrä on ravintosuositusten mukainen.

Noin yksi kolmasosa päivittäisestä lihan kulutuksesta tulee kouluruokailusta. Viiden arkilounaan aikana nautitun punaisen lihan määrän pitäisi pysyä alle 120 gramman oppilasta kohden, jotta viikkotasolla kulutus ei ylittäisi ravitsemussuositusta. Kyselyyn vastanneissa kaupungeissa viikoittain tarjottavan lihan määrä vaihteli 76 ja 135 gramman välillä.

– Joka toisessa selvityksen kohteena olleessa kaupungissa kouluruoka sisältää epäterveellisen paljon lihaa, tiivistää WWF:n ohjelmapäällikkö Jussi Nikula.

Ruoantuotanto aiheuttaa noin 20 prosenttia ihmistoiminnan ilmastovaikutuksista. Merkittävä osuus ruoan ympäristövaikutuksista liittyy eläinperäisen ruoan tuotantoon.

Kouluruokailulla on suuri merkitys ruokailutottumusten kehittymiselle.

Vuonna 2014 julkaistuissa ravitsemussuosituksissa ympäristövaikutukset on huomioitu ensimmäistä kertaa. Suositusten tavoitteena on terveyttä edistävä ja samalla mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittava ruokavalio.

Suomalaiset ravitsemussuositukset suosittelevat punaisen lihan ja lihavalmisteiden maksimikulutukseksi 500 grammaa viikossa. Todellisuudessa lihaa kulutetaan keskimäärin vähintään 30 prosenttia enemmän. Tämä viittaa siihen, että koululaiset syövät liikaa lihaa myös kotioloissa, minkä vuoksi olisi entistä tärkeämpää pitää lihan kulutus kouluissa suosituksia matalammalla tasolla.

– Kouluruokailulla on erittäin suuri merkitys terveellisten ja ympäristöystävällisten ruokailutottumusten kehittymiselle. Siksi olisi tärkeää varmistaa, että kouluruoka noudattaa suomalaisia ravitsemussuosituksia myös lihan määrän suhteen, Nikula korostaa.

WWF suosittaa, että kaupungit ja kunnat seuraisivat kouluruokailussa tarjottavan punaisen lihan ja lihatuotteiden määrää ja huolehtisivat siitä, että se ei ylitä ravitsemussuositusten mukaista maksimimäärää 120 grammaa viikossa oppilasta kohti.

WWF:n mielestä sosiaali- ja terveysministeriön tulisi seurata tilannetta valtakunnan tasolla ja ohjata epäterveelliset määrät lihaa koululaisilleen tarjoavat kunnat ravitsemussuositusten mukaiselle tasolle tai sen alle.

”Onko joidenkin aikomuksena käyttää tilannetta härskisti hyväksi? – sopimisen kulttuurista syvä huoli

Kuva: Kari Hulkko

– Puheet yhteisestä asiasta tuntuvat ontoilta, kun teot kertovat jostain aivan muusta. Suomi on liian herkässä tilassa omien intressien läpirunnomiselle, Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen toteaa viitaten viime aikojen tapahtumiin työmarkkinoilla.

Hänen mukaansa Prolla on aito halu sopia asioista, mutta sopiminen vaatii aina kaksi osapuolta.

Ammattiliitto Pro on sitoutunut uudistamaan työmarkkinoita sopimisen kautta. Useilla Pron sopimusaloilla ja työpaikoilla asioista sovitaan hyvässä yhteisymmärryksessä paikallisella tasolla. Suomen työmarkkinoiden viimeaikaiset kuohut ovat kuitenkin nostaneet huolen sopimiskulttuurin rapautumisesta.

Pron linja on, että uudistuksilla tulee olla molempien osapuolten hyväksyntä. Positiivinen muutos ei ole mahdollista ilman, että molemmat osapuolet ovat sitoutuneita muutokseen.

– Kyllä tässä kovin huolissaan saa olla työmarkkinoiden tapahtumia seuratessa. Juuri nyt tarvittaisiin yhteistyötä kähinöiden sijaan, mutta eivät nämä käänteet hyvältä näytä,  Malinen huokaisee.

Suomi on liian herkässä tilassa omien intressien läpirunnomiselle.

Hän varoittaa, että homma alkaa käydä melko mahdottomaksi, kun työnantaja ei suostu noudattamaan lakia yt-neuvotteluissa. Malinen viittaa tällä TeliaSoneran tämänpäiväiseen ulosmarssiin.

– On hyvin valitettavaa, jos merkittävä ict-alan toimija ei noudata sääntöjä. Liiton tahdolla neuvotella ei ole paljoa merkitystä, jos vastapuoli ei halua pitää perusasioista kiinni.

Malinen arvioi, että pohjimmillaan kyse on siitä, yritetäänkö aidosti yhdessä saada Suomi nousuun työllisyyttä ja talouskasvua lisäämällä.

– Vai onko joidenkin aikomuksena käyttää tilannetta härskisti omien intressien ajamiseen, hän epäilee.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK ilmoitti hiljattain irtisanovansa keskusjärjestösopimukset.

– Työnantajat ovat ilmoittaneet, ettei EK:n irtisanomien sopimusten pykäliä ole tarvetta muuttaa, joten asiassa ei pitäisi olla mitään ihmeellistä. Työnantajapuoli voi siis osoittaa olevansa samassa veneessä siirtämällä keskusjärjestösopimusten kirjaukset työehtosopimuksiin tässä ja nyt, Malinen linjaa.

Pro on sitoutunut edelleen vientivetoisen palkkaratkaisun edistämiseen. Liitossa on vahva usko siihen, että suurin osa yrityksistä näkee aidon paikallisen sopimisen merkityksen kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantamisessa.

Liiton mielestä edellytyksenä uusien sopimusten tekemiselle kuitenkin on, että keskusjärjestösopimuksissa sovitut asiat siirretään työehtosopimuksiin ennen uusien sopimusneuvotteluiden aloittamista.

Hallitus kehitti kiistan Malmin lentokentän kohtalosta – Mykkänen kuittaa Sipilälle: ”Kysynkin, esittääkö joku tätä vakavissaan ja mistä rahat?”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Ministeri Kai Mykkäsen (kok.) mielestä kansalaisaloitetta Malmin lentokentästä ei pitäisi hyväksyä.

Hallitus on valmis pelastamaan Helsingin Malmin lentokentän, lupasi pääministeri Juha Sipilä (kesk.) eilen eduskunnalle.

Asia on kuitenkin kaikkea muuta kuin tällä selvä.

Kokoomuksen ministeriryhmässä liikenneasioista vastaavan ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkäsen mukaan valtio on kolme vuotta sitten tehnyt selvän päätöksen intressinsä päättymisestä Malmin kentällä, ja tehnyt sopimuksen alueen hallinnan siirtämisestä Helsingille.

Mykkänen ei myöskään pidä realistisena alueen lunastamista tai sitä, että hallitus löytäisi järkevän maanvaihtokohteen.

– Valtion päätöksiin ja sopimuksiin pitää voida luottaa. Kentästä ja maasta luopuminen tarkoitti, että helsinkiläiset voivat päättää alueen käytöstä. Sen jälkeen Helsingin kaupunginvaltuusto on kaavoittanut alueelle suuren määrän asumista, mihin heillä on täysi oikeus, Mykkänen sanoo tämänpäiväisessä tiedotteessaan.

– Helsinkiläiset voi pakottaa päätöksensä muuttamiseen ainoastaan kaavoitetun alueen pakkolunastuksella, joka saattaisi maksaa satoja miljoonia euroja. Kysynkin, esittääkö joku tätä vakavissaan ja mistä rahat?

Mykkäsen mukaan kansalaisaloitteen hyväksyminen loukkaisi kunnallista itsehallintoa.

– Kansalaisaloitetta ei luotu kaavapäätösten valtakunnallisia uusintakierroksia varten. Hyväksytyksi tullessaan tästä voisi tulla ennakkotapaus, että mitä tahansa kaavapäätöksiä voidaan kaataa kansalaisaloitteiden avulla.

”Päätöksenteko ei saa olla näin poukkoilevaa.”

Mykkäsen mukaan aloitteen hyväksyminen olisi myös epäjohdonmukaista asuntopolitiikkaa. Valtio on asettanut Helsingille merkittävät tavoitteet asuntorakentamisesta MAL-sopimuksissa, joissa sovitaan kuntien ja valtion välisestä yhteistyöstä kaupunkikehityksessä.

– Voimmeko samaan aikaan vaatia asuntorakentamisen merkittävää lisäämistä ja  torpata keskeisen asuntorakentamiseen suunnitellun kohteen ilman realistisia vaihtoehtoja? Päätöksenteko ei saa olla näin poukkoilevaa, Mykkänen huomauttaa.

Mykkäsen mukaan hallituksessa ei ole sovittu menettelystä Malmin lentokenttää koskevan kansalaisaloitteen osalta.

– Aloitteen hyväksymisellä olisi merkittäviä taloudellisia vaikutuksia joko alueen lunastamisen tai maanvaihdon kautta. Helsinki on osoittanut tahtotilansa alueen rakentamisesta, eikä heiltä voi odottaa valtuuston päätöksen uudelleenkäsittelyä. Malmin lentokentästä voi olla mitä mieltä vaan, mutta tämän aloitteen hyväksyminen ei ole oikea tapa käsitellä asiaa, ministeri sanoo.

Eduskunta äänestää Bernerin luottamuksesta

Kuva: Lehtikuva
Liikenneministeri Anne Berner (kesk.) saanee luottamuslauseen.

Eduskunta äänestää tänään liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) luottamuksesta. SDP esitti keskiviikkona epäluottamuslausetta Berneriä vastaan, ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmä kannatti ehdotusta.

Luottamusäänestys koskee ministerin toimintaa Finavian johdannaissopimussotkussa. Eduskunta käsitteli keskiviikkona tarkastusvaliokunnan mietintöä asiasta.

Vihreät ilmoitti torstaina, että aikoo äänestää tyhjää. RKP ja kristillisdemokraatit kertoivat äänestävänsä Bernerin luottamuksen puolesta.

Sisuradio: Ruotsissa asuu jo 720 000 suomalaista ja porukka kasvaa

Kuva: Thinkstock

Ruotsinsuomalaisten määrä kasvaa edelleen, kertoo Ruotsissa toimiva suomenkielinen Sisuradio. Radiokanavan Ruotsin Tilastokeskukselta tilaaman tutkimuksen mukaan Ruotsissa asuu tällä hetkellä lähes 720 000 ihmistä, joiden juuret ovat Suomessa.

Luku on kasvanut 7 000:lla neljän vuoden takaa. Ruotsinsuomalaisten osuus koko Ruotsin väkiluvusta on 7,2 prosenttia.

Enemmistö ruotsinsuomalaisista asuu tilaston mukaan Tukholmassa, jossa heitä on lähes 77 000.
Ruotsissa vietetään tänään ruotsinsuomalaisten päivää.

Keskustelua aiheesta

Tämä ei ole uutinen enää – kelit liukkaita tänäänkin

Kuva: Lehtikuva/Markku Ulander
Myös jalkakäytävät ovat paikoin kaljamalla, kuten tässä Helsingin Kaisaniemessä.

Ajokeli on tänään mahdollisesti vaarallinen isossa osassa maata. Ilmatieteen laitos antoi tiesäästä varoituksen muualle paitsi viiteen eteläisen maakuntaan ja Lapin maakunnan pohjoisosaan.

Ajokeliä heikentää monin paikoin satava lumisade.

Läntisillä merialueilla voi tuulla kovaa, minkä lisäksi jäätämisvaroitus on annettu Perämeren eteläosaan ja Selkämeren pohjoisosaan.

AVAINSANAT