ehdokasmainos

WWF selvitti: Useissa kouluissa syötetään liikaa lihaa

Kouluruoassa pitäisi noudattaa suosituksia myös lihan määrässä.

Kuopio, Lahti, Oulu, Tampere ja Vantaa tarjoavat koululaisilleen epäterveellisen paljon lihaa. Tämä käy ilmi ympäristöjärjestö WWF:n tekemästä selvityksestä, jossa punaisen lihan ja lihatuotteiden käyttöä kysyttiin Suomen kymmeneltä suurimmalta kaupungilta.

Espoossa, Helsingissä, Jyväskylässä, Kouvolassa ja Turussa lihan määrä on ravintosuositusten mukainen.

Noin yksi kolmasosa päivittäisestä lihan kulutuksesta tulee kouluruokailusta. Viiden arkilounaan aikana nautitun punaisen lihan määrän pitäisi pysyä alle 120 gramman oppilasta kohden, jotta viikkotasolla kulutus ei ylittäisi ravitsemussuositusta. Kyselyyn vastanneissa kaupungeissa viikoittain tarjottavan lihan määrä vaihteli 76 ja 135 gramman välillä.

– Joka toisessa selvityksen kohteena olleessa kaupungissa kouluruoka sisältää epäterveellisen paljon lihaa, tiivistää WWF:n ohjelmapäällikkö Jussi Nikula.

Ruoantuotanto aiheuttaa noin 20 prosenttia ihmistoiminnan ilmastovaikutuksista. Merkittävä osuus ruoan ympäristövaikutuksista liittyy eläinperäisen ruoan tuotantoon.

Kouluruokailulla on suuri merkitys ruokailutottumusten kehittymiselle.

Vuonna 2014 julkaistuissa ravitsemussuosituksissa ympäristövaikutukset on huomioitu ensimmäistä kertaa. Suositusten tavoitteena on terveyttä edistävä ja samalla mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittava ruokavalio.

Suomalaiset ravitsemussuositukset suosittelevat punaisen lihan ja lihavalmisteiden maksimikulutukseksi 500 grammaa viikossa. Todellisuudessa lihaa kulutetaan keskimäärin vähintään 30 prosenttia enemmän. Tämä viittaa siihen, että koululaiset syövät liikaa lihaa myös kotioloissa, minkä vuoksi olisi entistä tärkeämpää pitää lihan kulutus kouluissa suosituksia matalammalla tasolla.

– Kouluruokailulla on erittäin suuri merkitys terveellisten ja ympäristöystävällisten ruokailutottumusten kehittymiselle. Siksi olisi tärkeää varmistaa, että kouluruoka noudattaa suomalaisia ravitsemussuosituksia myös lihan määrän suhteen, Nikula korostaa.

WWF suosittaa, että kaupungit ja kunnat seuraisivat kouluruokailussa tarjottavan punaisen lihan ja lihatuotteiden määrää ja huolehtisivat siitä, että se ei ylitä ravitsemussuositusten mukaista maksimimäärää 120 grammaa viikossa oppilasta kohti.

WWF:n mielestä sosiaali- ja terveysministeriön tulisi seurata tilannetta valtakunnan tasolla ja ohjata epäterveelliset määrät lihaa koululaisilleen tarjoavat kunnat ravitsemussuositusten mukaiselle tasolle tai sen alle.

Puolustus: Peltomäen vaikutusmahdollisuus oli vain teoreettinen

Kuva: Lehtikuva/Martti Kainulainen
LKS 20160929  Vantaan entinen kaupunginjohtaja Jukka Peltomäki  Helsingin käräjäoikeudessa tiistaina 27. syyskuuta 2016. Syyttäjän mukaan Peltomäki sai arkkitehtitoimisto Forma-Futuran omistajalta rahallisia etuja ja rahaa. Helsingin käräjäoikeus aloitti tiistaina pääkäsittelyn Vantaan entisen kaupunginjohtajan lahjusjutussa. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN
Vantaan entinen kaupunginjohtaja Jukka Peltomäki Helsingin käräjäoikeudessa.

Vantaan entisen kaupunginjohtajan Jukka Peltomäen vaikutusmahdollisuudet rakennus- ja kaava-asioissa ovat olleet puhtaasti teoreettisia, katsoo hänen puolustuksensa.

Syytettyinä olevat Peltomäki ja arkkitehtitoimisto Forma-Futuranomistaja Leila Tuominen vastaavat tänään Helsingin käräjäoikeudessa syyttäjän asiaesittelyyn. Peltomäkeä syytetään törkeästä lahjuksen ottamisesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta. Tuomista taas syytetään törkeästä lahjuksen antamisesta.

Yli 600 alaista

Puolustuksen mukaan Peltomäellä oli apulaiskaupunginjohtajana 625 alaista, jotka ovat tehneet konkreettisen työn, eikä yksikään kaava synny pelkästään apulaiskaupunginjohtajan tahtotilalla.

– Hänellä ei ole ollut tosiasiallista mahdollisuutta vaikuttaa Forma-Futuraa koskeviin kaavamuutosasioihin, sanoi Peltomäen asianajaja Riitta Leppiniemi oikeudessa.

Syyttäjän mukaan Forma-Futura on toiminut kaavamuutoksen hakijan palkkaamana suunnittelijana tai konsulttina yhteensä kymmenessä kaavamuutosasiassa, jotka Peltomäki on esitellyt Vantaan kaupunginhallitukselle.

Syyttäjän mukaan apulaiskaupunginjohtajan toimivaltaan kuuluu myös oikeus muuttaa kaavaehdotuksia, jotka hän esittelee kaupunginhallitukselle. Lisäksi syyttäjän mukaan Peltomäki olisi myös suoranaisesti ehdottanut Forma-Futuraa Kaivokselan kirkon suunnittelijaksi. Puolustus kiistää tämänkin.

“Lainat eivät ole etuja”

Puolustus kiisti kaikki syytteet myös siitä, että Peltomäki olisi saanut etuja Tuomiselta.

– Peltomäki ei ole ottanut tai hyväksynyt mitään Tuomisen ja Forma-Futuran antamia lahjoja tai etuja itselleen tai muille, Leppiniemi sanoi.
– Kyseessä olevat lainat, matkat ja asuminen eivät ole oikeudettomia etuja, hän jatkoi.

Tosin puolustus myöntää sen, että Peltomäki on saanut syytettä koskevana aikana 2007–2011 yhteensä yli 110 000 euroa lainaa Tuomiselta, mutta ei ole voinut maksaa tätä takaisin, koska joutui eroamaan kaupungin palveluksesta vuonna 2011.

Puolustus kiisti myös muun muassa sen, että Forma-Futuran Peltomäelle Vantaan Piikujalta vuokraaman 140 neliömetrin asunnon 850 euron vuokra olisi ollut markkinahintaa halvempi.

Syyttäjän mukaan sopiva markkinahinta olisi ollut vähintään vajaat 1 400 euroa kuussa.

Olli-Pekka Paajanen

 

Opetushallituksen pääjohtajaksi entinen kokoomusministeri

Kuva: lehtikuva / jarmo stenmark

Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen (kok.) on nimitetty Opetushallituksen pääjohtajaksi.

Valintaryhmän esitys pääjohtajaksi oli yksimielinen.

Heinonen oli kansanedustajana vuosina 1995–2002. Hän oli opetusministeri Ahon hallituksessa  ja Lipposen ensimmäisessä hallituksessa. Lipposen II hallituksessa hän oli liikenneministeri ja liikenne- ja viestintäministeri.

Hän jätti poliitikon uran vuosituhannen alussa Sonera-kohun jälkeen.

Keskustelua aiheesta

No johan pamahti yllättävä laskelma perustulosta – “Wahlroosin malli pistäisi rikkaat maksumiehiksi”

Kuva: Lehtikuva/Martti Kainulainen
wahlrooslk
Menivätköhän laskelmasi ihan oikein, Börn Wahlroos?

Mitäs tämä nyt on? Kelan tutkijan Ville-Veikko Pulkan mukaan rahapösö Björn “Nalle” Wahlroosin Suomen Liikemiesyhdistyksen 120-vuotisjuhlissa esittelemä perustulomalli saattelisikin rikkaat nykyistä paljon kireämmän verotuksen piiriin.

Harva uskoo Wahlroosin solidaarisuuteen vähäosaisia kohtaan, semminkin, kun hän hiljattain muutti veropakolaiseksi Ruotsiin. Siksi tämmöinen päätelmä kohottaa kulmakarvoja. Walhrooshan esitteli tutkijan mukaan ensimmäisen kerran perustulomalliaan jo 2001 Demokraatin edeltäjän Uutispäivä Demarin haastattelussa. Jo silloin Wahlroosin malli herätti kansainvälistäkin kohua.

Mallissa Wahlroos hahmotteli 850-1000 euron perustuloa, joka korvaisi useita muita sosiaalietuuksia. Tavallaan hän toisti mallinsa Liikemiesyhdistyksen juhlassa. Uusi kohu oli valmis.

– Jotta 1000 euron perustulolla voitaisiin lisätä työnteon taloudellista kannustavuutta sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla samalla, kun työehtosopimusjärjestelmää heikennetään, olisi pienituloisten verotusta kevennettävä merkittävästi.

– Hyvätuloiset olisi laitettava perustulon maksumiehiksi tai etsittävä kokonaan uusia rahoitustapoja perustulolle, tutkija Pulkka kirjoittaa.

Vaikka muut etuudet korvaava 1000 euron perustulo parantaisi monen yksinasuvan perusturvan saajan tilannetta, olisivat etenkin pääkaupunkiseudulla asuvat yksinhuoltajat ja ansiosidonnaista työttömyysturvaa saavat henkilöt Pulkan mukaan mallin merkittäviä häviäjiä.

– Tällaista mallia ei voisi kuvata sosiaalisesti oikeudenmukaiseksi, sillä työnteon taloudellinen kannustavuus paranisi tällöin sosiaaliturvan heikentämisen kautta, Pulkka päättelee.

Jos rikkaat eivät kustantaisi perustuloa, ei siitä olisi köyhille mitään hyötyä, Pulkka päättelee.

“Saako ajaa 120, 150 vai 180 km/h?” — nyt tuli vastaus poliisikansanedustajan yllättävään heittoon nopeussääntöjen rikkomisesta

Kansanedustaja Tom Packalénin (ps.) mukaan nykyinen ajokorttilainsäädäntö tulee johtamaan merkittäviin ajokieltoihin määräämisen nousuun, koska ylinopeuden sakotusrajaa on laskettu ja automaattista nopeusvalvontaa lisätty.

Packalén on tehnyt asian korjaamiseksi lakialoitteen. Ajokorttilain muutoksen myötä toistuviin lieviin ylinopeuksiin syyllistyvää kuljettajaa ei enää määrättäisi ajokieltoon. Toistuvista lievistä ylinopeuksista ajokieltoon määrääminen on Packalénin mukaan inhimillisesti ja moraalisesti kestämätöntä.

”Jokainen autoilija joutuu välillä rikkomaan nopeussääntöjä esimerkiksi ohitustilanteissa”, hän kirjoitti eilen lähettämässään tiedotteessa.

”Esimerkiksi hitaasti kulkevan ajoneuvon, kuten traktorin, ohittaminen liikenteessä vaatii tilapäistä ajonopeuden kiihdyttämistä, jotta ohitus voidaan tehdä turvallisesti. Toistuvista lievistä ylinopeuksista ajokieltoon määrääminen on inhimillisesti ja moraalisesti kestämätöntä, kun tiedetään, että jokainen autoilija joutuu välillä rikkomaan nopeussääntöjä esimerkiksi ohitustilanteissa”, varsinaisessa lakialoitteessa lukee.

Packalén on poliisi. Demokraatti kysyi poliisihallituksen kantaa nimenomaan ohitustilanteiden ylinopeuksiin. Poliisihallituksen liikenneturvallisuuden vastuualueen päällikkö, poliisiylitarkastaja Samppa Holopainen luonnollisesti sanoo olevansa asiasta sillä linjalla, mitä laki sanoo.

– Tietysti jos lakia muutetaan, poliisihan valvoo sitä lakia, miten se on kirjoitettu. Ei tämä mikään mielipidekysymys ole, Holopainen jatkaa.

Hän lisää, että kansanedustajien tehtävä nostaa asioita esiin. Suomessa on sananvapaus ja kaikista asioista kannattaa keskustella.

Ei nopeusrajoituksia ole säädetty sen takia, että niillä haluttaisiin tehdä kiusaa ihmisille.

Voiko sitten ohitustilanteissa ajaa ylinopeutta?

– Lainsäädäntö lähtee siitä, että jos ei pääse nopeusrajoituksen puitteissa ohi, silloin ei voi ohittaa. Lakiteknisesti ei ole mikään peruste, että kun ohitan, voi rikkoa lakia ja ajaa nopeammin.

Packalénin heitto mahtuu taatusti monen liikenteessä liikkuvan ajatteluun. Kun poliisiylitarkastaja Holopaiselle ehdottaa, että hänkin saattaa ajaa esimerkiksi 95 kilometriä tunnissa jonkun ohi, jos edessä oleva ajaa 80 kilometrin rajoituksella 75:tä, hän ei lähde tähän mukaan.

– Ei nopeusrajoituksia ole säädetty sen takia, että niillä haluttaisiin tehdä kiusaa ihmisille. Idea on se, että ihmisillä on turvallista.

Holopainen muistuttaa, että 1970-luvun vapaista rajoituksista luopuminen on näkynyt loukkantuneiden ja kuolleiden määrän huimassa putoamisessa.

– Tämä lainsäätäjän on otettava huomioon. Jos sääntelyä väljennetään, voi olla, että sillä on vaikutuksia tällaisiin asioihin.

Jos laki olisi, että ohittaessa saa ajaa kovempaa, kannattaako nopeusrajoituksia sitten olla lainkaan?

Holopainen pohtii myös, että mikäli nopeus saisi nousta ohittaessa yli rajoituksen, syntyisi käytännön ongelmia.

– Jos on satasen rajoitus, saako ajaa 120, 150 vai 180 km/h vai saako vasenta kaistaa ajaa kilometritolkulla? Lainsäädännön pitää olla tarkkarajainen. Jos laki olisi, että ohittaessa saa ajaa kovempaa, kannattaako nopeusrajoituksia sitten olla lainkaan? Haasteita olisi, jos lakiin kirjoitettaisiin nopeusrajoitusten ylittäminen ohitustilanteissa, Holopainen muistuttaa.

– Entä jos itse olet vastaantuleva ja ohittaessa saisi ajaa kovempaa ja luotat, että kaikki ajavat satasta. Jos et tiedä, tuleeko vastaantuleva satasta vai kahtasataa, siinä tulee törmäys. Ovathan nämä aika hankalia asioita, hän jatkaa.

Holopainen kuitenkin muistuttaa, että poliisi ei lakeja säädä ja hänen mielipiteensä eivät ratkaise.

Packalénin lakialoite korosti myös ajokieltoihin määräämisen lisääntymisen johtavan ongelmiin henkeen ja terveyteen liittyvissä tilanteissa.

”Aina ei ole aikaa odottaa ambulanssia pitkien välimatkojen Suomessa, ja monen henki on pelastunut, kun on ollut auto ja ajolupa kunnossa ja hengenvaarassa oleva henkilö on saatu ajoissa hoitoon”, hän totesi tiedotteessaan.

Tässä yhteydessä Samppa Holopainen nostaa esiin niin sanotun pakkotilan käsitteen. Se voi olla oikeuttamisperuste tuomioistuimen käyttämässä juridisessa harkinnassa. Toisin sanoen, tuomioistuin voi antaa esimerkiksi ylinopeuden anteeksi, jos on ajanut sitä vaikkapa harvaanasutulla alueella, jossa ambulanssia ei ole ollut nopeasti saatavilla, tarkoituksena auttaa vaarassa olevaa.

Keskustelua aiheesta

Pääministeri Sipilä osallistuu Shimon Peresin hautajaisiin

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
LKS 20160310 Pääministeri Juha Sipilä eduskunnan suullisella kyselytunnilla 10. maaliskuuta 2016. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER
Juha Sipilä matkustaa Israeliin.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) osallistuu Israelin entisen presidentin Shimon Peresin hautajaisiin huomenna Suomen edustajana. Sipilä kertoo asiasta Twitterissä.

– Shimon Peres oli yksi aikakautemme merkittävistä valtiomiehistä ja Lähi-idän rauhanprosessin rakentajista, Sipilä kommentoi tiedotteessaan.

Uutistoimisto AFP kertoi eilen, että Peresin hautajaisiin osallistuvat muun muassa Yhdysvaltojen presidentti Barack Obama, Ranskan presidentti Francois Hollande, Saksan liittopresidentti Joachim Gauck sekä Britannian prinssi Charles. Lisäksi paikalle ovat tulossa Yhdysvaltojen demokraattien presidenttiehdokas Hillary Clinton ja hänen miehensä, ex-presidentti Bill Clinton.