Suomen nykyiset ydinenergian tuottajat eivät tällä hetkellä kaavaile uusien reaktorien rakentamista, vaikka viime aikoina on kuultu monia ydinvoimalle suotuisia uutisia ja yhtiöt itse vannovat atomienergian nimiin ilmastonmuutoksen hillinnässä.

Eurajoella Olkiluodon voimaloita operoiva Teollisuuden Voima (TVO) keskittyy nyt kauan odotetun kolmosreaktorinsa ylösajoon. Fortumin fokus on puolestaan siinä, että yhtiö päättää tämän vuoden aikana Loviisassa sijaitsevien reaktoriensa mahdollisesta jatkosta.

TVO kertoi joulun alla, että Olkiluoto 3:n reaktori on käynnistetty. Sähköntuotannon on tarkoitus alkaa myöhemmin tässä kuussa ja säännöllisesti kesäkuussa.

Yhtiön kaksi aikaisempaa reaktoria saivat uuden käyttöluvan vain muutama vuosi sitten. Se on nykyisellään voimassa vuoteen 2038 asti.

-  Olkiluoto 1 ja 2 ovat hyvässä kunnossa olevia laitoksia. Vielä ei ole mitään kiirettä tehdä päätöksiä, miten niiden korvaamiseen ja Suomen sähköntarpeeseen vastataan.

Fortum joutuu tekemään päätöksen nykyisten reaktoriensa jatkosta huomattavasti TVO:ta nopeammin. Loviisa 1:n ja 2:n käyttöluvat umpeutuvat 2027 ja 2030.

Yhtiö ei ole pohtinut sitäkään, miten se korvaisi voimaloiden jättämän aukon Suomen energiantuotannossa, jos voimaloiden käyttö ei jatkuisi.

-  Jos näin kävisi, syntyisi vaje, joka jollain tavalla pitäisi paikata. Silloin tietysti markkinat ohjaavat, miten se paikataan. Fortumilla tällaisia suunnitelmia ei ole. Nyt keskitytään käytön jatkamisesta päättämiseen, sanoo ydinvoimaliiketoiminnan kehitysjohtaja Mika Lehtonen Fortumilta.

Jos yhtiö päättää hakea jatkolupia, niiden myöntämisestä päättää lopulta Suomen hallitus viranomaislausuntojen pohjalta.

Yhtiöllä ei ole suunnitelmia myöskään muissa maissa. Suomen lisäksi Fortum tuottaa tällä hetkellä ydinvoimaa Ruotsissa.

-  Tällaisia suunnitelmia ei nyt tällä hetkellä ole. Koko ajan tilannetta ja markkinoita seurataan.

Fortumin Lehtonen kertoo, että yhtiö arvioi omassa päätöksenteossaan neljää eri osa-aluetta: laitoksen teknistä valmiutta, turvallisuutta, kannattavuutta ja yleistä hyväksyttävyyttä.

Näistä ainakin viimeinen on suotuisissa luvuissa. Energiateollisuus ry kertoi joulukuussa, että ydinvoiman suosio on noussut ennätyssuureksi.

Tuoreessa kyselyssä joka toinen suomalainen kannattaa ydinvoiman lisärakentamista. Sen vähentämistä vaatii puolestaan noin joka viides vastaaja, vähemmän kuin koskaan aiemmin.

Etujärjestö on tehnyt kyselyään vuosittain vuodesta 1990 alkaen. Vastustajien osuus on yli puolittunut vuodesta 2011, jolloin tapahtui Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus.

Alalle kuultiin myös muita hyviä uutisia vuodenvaihteessa, kun Euroopan komissio esitti ainakin määräaikaisesti ydinvoiman sisällyttämistä ympäristön kannalta kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmään.

-  Taksonomia ei tietenkään yksinään vaikuta päätökseen. Olemme Fortumissa tyytyväisiä, että komissio ehdottaa ydinvoiman sisällyttämistä kestävän rahoituksen taksonomiaan, Lehtonen sanoo.

Taksonomiastatuksen arvioidaan helpottavan alan rahoitusta tulevaisuudessa. Ilmastonäkökulman ohella Fortum ja TVO puhuvat ydinenergiasta ennustettavana ja vakaana energiamuotona.

-  Alan näkymä on varsin positiivinen, Tanhua sanoo.

TVO:n Tanhua on kuitenkin pettynyt siihen, että komissio on määrittelemässä ydinvoiman siirtymäajan teknologiaksi. Sen myötä uudet ydinlaitokset eivät kuuluisi taksonomian piiriin enää vuoden 2045 jälkeen. Tätä hän pitää huonona signaalina myös mahdollisten pienydinvoimaloiden kehittämiselle.

Tulevaisuudennäkymiä arvioidessa yhtiöillä voi olla silti syytä varovaisuuteen, sillä 2010-luvulla käytännön kokemukset ovat olleet niitä vastaan.

Keväällä 2010 aluksi hallitus hylkäsi Fortumin hakemuksen kolmatta reaktoria koskevasta periaatepäätöksestä. Myöhemmin samana vuonna TVO sai vastaavan luvan Olkiluoto 4:ää varten, mutta myöhemmin yhtiö perui hankkeen kolmosreaktorin myöhästymisen vuoksi. Reaktorin valmistuminen on venynyt yli vuosikymmenellä.

-  Kahden tällaisen projektin pyörittäminen yhtä aikaa olisi ollut mahdotonta, Tanhua sanoo.

Venyminen on näkynyt myös TVO-konsernin taseessa. Sillä oli vuoden 2020 päätteeksi velkaa kaiken kaikkiaan yli kuusi miljardia euroa. Kasvua 10 vuoden takaa oli yli 1,5 miljardia euroa.

-  On ollut odotettavaa, että velkamäärä kasvaa aika isoksi. Sitä ruvetaan tässä maksamaan pois, kun tuotanto alkaa, Tanhua sanoo.

TVO on kommentoinut suppeasti kolmosreaktorin tarkempia kustannuksia. Velan poismaksu kestää kymmeniä vuosia.

-  Kolmosreaktorin kustannukset meille on 5,7 miljardia euroa, emmekä ole eritelleet sitä tarkemmin. Osa siitä on omistajien rahaa ja osa on velkaa.

TVO:n takaa löytyy suomalaisia teollisuusyrityksiä ja kunnallisia energiayhtiöitä. Pitkälti vastaava pohja on Fennovoimalla, joka edistää ensimmäistä reaktoriaan Pyhäjoelle.

Venäläisen valtionyhtiö Rosatomin kanssa työskentelevän Fennovoiman tavoitteena on ollut saada rakentamislupa valtiolta tämän vuoden aikana. Kaupallinen käyttö voisi tällöin alkaa vuonna 2029.

Yhtiöstä kerrottiin STT:lle viime syksynä, että alueella on tilavaraus toiselle reaktorille, mutta päätöstä asiasta ei ole tehty.

-  Infrastruktuuri ei enää kovin paljon vaadi muutoksia, jos toinen reaktori tulisi. Toisen reaktorin kustannukset olisivat silloin aika paljon pienempiä kuin ensimmäisellä, silloinen projektijohtaja Jouni Takakarhu kertoi.

STT / Ilkka Hemmilä