x

Yhä useampi aasialainen poikkeaa lennoltaan hetkeksi Suomeen

Kuva: Getty Images
Suomalainen luonto kiehtoo matkailijoita.

Aasialaisten stopover-matkailijoiden määrä on kasvanut vuoden ensipuoliskolla lähes neljänneksellä viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta, kertoo matkailua edistävä Visit Finland. Käsitteellä tarkoitetaan sitä, että Helsinki-Vantaan kautta Eurooppaan lentävät matkustajat jäävät hetkeksi Suomeen ennen kuin jatkavat matkaansa.

Matkailijoita houkutellaan jäämään Suomeen erilaisten matkapakettien avulla. Pysähdys kestää muutaman tunnin tai jopa usean päivän.

Parhaillaan turisteja maanitellaan Suomeen kymmenien yritysten voimin Aasian suurimmilla matkailumessuilla Singaporessa. Suomea markkinoidaan aasialaisille ympäri vuoden lomakohteena ja osana Pohjois-Euroopan kiertomatkaa.

Visit Finlandin myynnin edistämisen johtajan Heli Menden mukaan aasialaiset ovat entistä tarkempia matkakohteensa valinnassa. Matkailijat pitävät Pohjois-Eurooppaa kiinnostavana kohteena, ja aasialaisia matkanjärjestäjiä yritetään sitouttaa ottamaan uusia Suomi-matkapaketteja tarjontaansa.

Menden mukaan suurien matkanjärjestäjien sitouttaminen vaatii Aasiassa usein monia neuvotteluja ja kärsivällisyyttä.

Tämä riivaa eritoten naisia – vie kahdeksan pois työelämästä joka päivä

Mielenterveyssyistä myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on vähentynyt kolmanneksen vuodesta 2007. Masennus on edelleen suurin yksittäinen syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Kaksi kolmesta masennusperustein eläkkeelle siirtyneestä oli naisia.

Vuonna 2016 työeläkejärjestelmästä jäi 18 800 henkilöä työkyvyttömyyseläkkeelle. Miesten ja naisten lukumäärässä ei ollut suurta eroa. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäätiin keskimäärin 52-vuotiaana.

Yleisimmät syyt olivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt.

Mielenterveyssyistä myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on vähentynyt kolmanneksen vuodesta 2007.

Masennus on edelleen suurin yksittäinen työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy. Korkeimmillaan se vei eläkkeelle 4 300 henkilöä vuodessa (2007) eli kaksitoista henkilöä päivässä. Viime vuonna masennusperusteiselle eläkkeelle siirtyi 2 900 henkilöä eli kahdeksan henkilöä päivässä.

– Masennus vie etenkin naisia työkyvyttömyyseläkkeelle. Vuonna 2016 kaksi kolmesta masennusperusteisesta eläkkeestä myönnettiin naisille, kertoo tilastoyksikön päällikkö Tiina Palotie-Heino Eläketurvakeskuksesta.

Mielenterveyden häiriöiden lisäksi naiset jäivät miehiä useammin työkyvyttömyyseläkkeelle tuki- ja liikuntaelinten sairauksien vuoksi. Miehillä verenkiertoelinten sairaudet sekä vammat ja myrkytykset ovat yleisempiä syitä kuin naisilla.

Viime vuonna reilu neljännes (28 %) työkyvyttömyyseläkkeistä myönnettiin osatyökyvyttömyyseläkkeinä. Määrä on kasvanut 10 prosenttiyksikköä vuosikymmenessä. Osatyökyvyttömyyseläke voidaan myöntää, jos henkilön työkyky on alentunut, mutta hänen katsotaan selviytyvän osa-aikatöistä ja kevyemmistä työtehtävistä.

Työkyvyttömyyden suurin syy mielenterveysongelmat

Työeläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkkeellä on tällä hetkellä 153 000 henkilöä. Heistä 64 000 eli noin 42 prosenttia on eläkkeellä mielenterveyssyistä. Toiseksi suurin ryhmä on tuki- ja liikuntaelinsairaudet, joiden perusteella eläkettä saa 41 000 henkilöä.

Mielenterveyssyistä eläkkeellä ollaan usein pidempään kuin tuki- ja liikuntaelinsairauksien takia. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirrytään keskimääräistä nuorempana ja paluu työelämään on muita sairausryhmiä vaikeampaa.

– Mielenterveyssyistä siirtyneiden keski-ikä on noin 45 vuotta, seitsemän vuotta keskiarvoa alhaisempi, kertoo Palotie-Heino.

Suomalaisten mitta täynnä: Loppu kellojen siirtelylle!

Kuva: Thinkstock

Kellonajan siirtely kyllästyttää suomalaisten selvää enemmistöä, selviää tutkimusyhtiö YouGovin kyselystä.

Tulosten mukaan asia rassaa suomalaisia huomattavasti enemmän kuin muita pohjoismaalaisia. Suomalaisvastaajista 72 prosenttia haluaa eroon kesäajasta, kun muissa Pohjoismaissa luku vaihtelee 35–45 prosentin välillä.

Suomalaisia kyselyyn vastasi maaliskuussa yli 1 500.

Kellot siirretään kesäaikaan eli tunnilla eteenpäin sunnuntaina.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

KRP on aloittanut esitutkinnan valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen toimista

Kuva: Lehtikuva/Martti Kainulainen

Keskusrikospoliisi on aloittanut esitutkinnan valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen toimista syyttäjälaitoksen koulutushankinnoissa. Häntä epäillään tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta.

KRP:n mukaan Nissisen epäillään osallistuneen huolimattomuudesta esteellisenä koulutushankintoihin yhtiöltä, jossa hänen veljensä oli hallituksen puheenjohtaja.

Syyttäjälaitoksen hankinnat olivat yhteensä noin 74 000 euroa ja ajoittuivat vuosille 2007–2015.

AVAINSANAT

 ”Voi jopa heikentää turvallisuutta” – Liikenneturva kritisoi lakiehdotusta

Kuva: Demokraatti
Ehdotus uudeksi tieliikennelaiksi ei tyydytä Liikenneturvaa.

Liikenneturvan mielestä ehdotusta uudeksi tieliikennelaiksi ei ole tehty turvallisuuden lähtökohdista, vaan osa muutoksista voi jopa heikentää liikkujien turvallisuutta.

Liikenneturvan toimitusjohtaja Anna-Liisa Tarvainen kritisoi lakiluonnoksessa ehdotettua liikennevirhemaksua, jota voitaisiin käyttää jopa 30 km/h ylinopeuksiin taajamat mukaan luettuna. Liikennevirhemaksu korvaisi uudistuksessa nykyisen rikesakon. Maksun suuruus olisi teon moitittavuuden mukaan 20–400 euroa.

– Turvallisuuden kannalta ehdotus ei yksinkertaisesti ole perusteltu.

Ylinopeuden merkitys koti- ja koulukaduilla on aivan eri luokkaa kuin moottoriteillä, Tarvainen suomii tiedotteessa.

Järjestö haluaa, että laissa puututaan myös älylaitteiden käyttöön liikenteessä. Nyt käyttö sallitaan liikennevaloissa punaisten valojen aikana.

 

 

Onnibussin ex-pomo tarjoaa nyt taksimatkoja hintaan 2€

Halpataksipalvelu Kyyti aloittaa toimintansa tänään Oulussa. Palvelun kautta saa taksimatkan alkaen kahden euron hintaan, eikä varausmaksua veloiteta.

Edullinen hinta perustuu siihen, että matkan aikana samassa autossa voi olla useita asiakkaita.

Kyyti-palvelun on tarkoitus laajentua kevään aikana myös Tampereelle ja Turkuun ja lisäksi myöhemmin tänä vuonna Helsinkiin.

Palvelun perustaneen Tuup-yrityksen toimitusjohtaja on Pekka Möttö, joka työskenteli aiemmin halpabussiyhtiö Onnibussin toimitusjohtajana.