Kotimaa

Yhä useampi kolkka muuttuu asuinkelvottomaksi – Suomi ei ole varautunut vielä ilmastopakolaisiin

Lehtikuva
Lehtikuva
Lehtikuva

Kun ilmastopakolaisten suuret joukot lähtevät liikkeelle, viime vuosina Euroopassa koettu ”pakolaiskriisi” jää mittakaavassa toiseksi.

Jos ilmastonmuutosta ei pystytä torjumaan tehokkaasti, ympäristötuhojen vuoksi kotinsa jättäviä ihmisiä voi pian olla kymmenien miljoonien sijaan satoja miljoonia. YK:n pakolaisjärjestön arvion mukaan vuosina 2008–2015 ympäristösyistä pakenevia oli jo yli 26 miljoonaa.

Valtaosa heistä on liikkunut kotimaansa sisällä tai lähialueilla, enimmäkseen Aasiassa, mutta hiljalleen pakomatkat alkavat ulottua kauemmas.

– Todennäköistä on, että alamme ennen pitkää myös Suomessa nähdä pakolaisten joukossa ihmisiä, joiden voidaan sanoa olevan ilmastopakolaisia, sanoo Suomen pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen. Hän lisää, että on hankala arvioida, monenko vuoden päästä ilmastopakolaiset saapuvat.

– Kansainvälisen yhteisön teot ilmastonmuutoksen hidastamiseksi vaikuttavat siihen, laskemmeko tulevina vuosikymmeninä ilmastopakolaisten määrää sadoissa miljoonissa.

Ilmastonmuutoksen myötä yhä useammat maapallon kolkat muuttuvat asuinkelvottomiksi tulvien, kuivuuden tai kuumuuden takia. Myrskyt ja muut luonnonkatastrofit pyyhkivät altaan kyliä, kaupunkeja ja saarivaltioita.

Sen sijaan Suomen ja muun Pohjois-Euroopan houkuttelevuus alueena kasvaa. Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomessa sadot voivat olla entistä suurempia ja puut kasvaa vauhdikkaammin, mutta myös riskejä on enemmän. Esimerkiksi myrskytuhot ja kasvitaudit yleistyvät. Suomalaiselle metsä- ja maataloudelle ja ruuantuotannolle ilmastonmuutos on sekä mahdollisuus että uhka.

Ilmastonmuutos ei itsessään kelpaa tekijäksi.

Vielä ilmastopakolaisuuteen ei ole Suomessa juuri varauduttu. Esimerkiksi Maahanmuuttovirastolla ei ole erillistä ohjeistusta ilmastopakolaisuuteen liittyvien oleskelulupahakemusten käsittelyyn – eikä sellaisia hakemuksia ei ole toistaiseksi vastaanotettukaan. Luonnonkatastrofien heikentämät asuinolosuhteet on voitu mainita hakemuksissa muiden syiden joukossa, kertoo turvapaikkayksikön tulosalueen johtaja Juha Similä.

Ilmastopakolaisuudesta on kyllä virastossa keskusteltu.

– Somalian osalta päivitimme vastikään hakemusten käsittelyohjeita, ja niissä otetaan huomioon kuivuus, josta maassa on kärsitty.

Suomi noudattaa kansainvälisiä pakolaissopimuksia, jotka puhuvat vainon kohteeksi joutumisesta. Vainolla on oltava tekijä, esimerkiksi maan viranomainen tai valtaa pitävä terroristijärjestö. Ilmastonmuutos ei itsessään kelpaa tekijäksi.

– Kansainväliset sopimukset eivät tunnista ilmastopakolaisuuden määritelmää, toteaa Pakolaisavun Lehtinen.

Lehtinen ei lähtisi avaamaan sopimuksia vaan keskittyisi ilmastonmuutoksen torjuntaan ja vaihtoehtoisten ratkaisujen keksimiseen. Ilmastopakolaisuus on mahdollista ottaa huomioon maiden omassa, sopimuksia täydentävässä lainsäädännössä. Pohjoismaista esimerkiksi Tanska on myöntänyt oleskelulupia ilmastopakolaisille.

Suomessa oli aiemmin käytössä humanitaarisen suojelun kansallinen oleskelulupakategoria, mutta se poistettiin ulkomaalaislaista viime vuonna. Nyt kategorioita on jäljellä kaksi: turvapaikka ja toissijainen suojelu. Niiden kriteerit ovat peräisin YK:n ja EU:n sopimuksista.

Lehtisen mielestä humanitaarinen suojelu pitäisi palauttaa lainsäädäntöön, jotta ilmastopakolaisuuteen pystyttäisiin vastaamaan.

– Se mahdollistaisi ilmastopakolaisten suojelemisen jatkossakin.

STT–NOORA VAARALA

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat