Yhä useampi kolkka muuttuu asuinkelvottomaksi – Suomi ei ole varautunut vielä ilmastopakolaisiin

Kuva: Lehtikuva

Kun ilmastopakolaisten suuret joukot lähtevät liikkeelle, viime vuosina Euroopassa koettu ”pakolaiskriisi” jää mittakaavassa toiseksi.

Jos ilmastonmuutosta ei pystytä torjumaan tehokkaasti, ympäristötuhojen vuoksi kotinsa jättäviä ihmisiä voi pian olla kymmenien miljoonien sijaan satoja miljoonia. YK:n pakolaisjärjestön arvion mukaan vuosina 2008–2015 ympäristösyistä pakenevia oli jo yli 26 miljoonaa.

Valtaosa heistä on liikkunut kotimaansa sisällä tai lähialueilla, enimmäkseen Aasiassa, mutta hiljalleen pakomatkat alkavat ulottua kauemmas.

– Todennäköistä on, että alamme ennen pitkää myös Suomessa nähdä pakolaisten joukossa ihmisiä, joiden voidaan sanoa olevan ilmastopakolaisia, sanoo Suomen pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen. Hän lisää, että on hankala arvioida, monenko vuoden päästä ilmastopakolaiset saapuvat.

– Kansainvälisen yhteisön teot ilmastonmuutoksen hidastamiseksi vaikuttavat siihen, laskemmeko tulevina vuosikymmeninä ilmastopakolaisten määrää sadoissa miljoonissa.

Ilmastonmuutoksen myötä yhä useammat maapallon kolkat muuttuvat asuinkelvottomiksi tulvien, kuivuuden tai kuumuuden takia. Myrskyt ja muut luonnonkatastrofit pyyhkivät altaan kyliä, kaupunkeja ja saarivaltioita.

Sen sijaan Suomen ja muun Pohjois-Euroopan houkuttelevuus alueena kasvaa. Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomessa sadot voivat olla entistä suurempia ja puut kasvaa vauhdikkaammin, mutta myös riskejä on enemmän. Esimerkiksi myrskytuhot ja kasvitaudit yleistyvät. Suomalaiselle metsä- ja maataloudelle ja ruuantuotannolle ilmastonmuutos on sekä mahdollisuus että uhka.

Ilmastonmuutos ei itsessään kelpaa tekijäksi.

Vielä ilmastopakolaisuuteen ei ole Suomessa juuri varauduttu. Esimerkiksi Maahanmuuttovirastolla ei ole erillistä ohjeistusta ilmastopakolaisuuteen liittyvien oleskelulupahakemusten käsittelyyn – eikä sellaisia hakemuksia ei ole toistaiseksi vastaanotettukaan. Luonnonkatastrofien heikentämät asuinolosuhteet on voitu mainita hakemuksissa muiden syiden joukossa, kertoo turvapaikkayksikön tulosalueen johtaja Juha Similä.

Ilmastopakolaisuudesta on kyllä virastossa keskusteltu.

– Somalian osalta päivitimme vastikään hakemusten käsittelyohjeita, ja niissä otetaan huomioon kuivuus, josta maassa on kärsitty.

Suomi noudattaa kansainvälisiä pakolaissopimuksia, jotka puhuvat vainon kohteeksi joutumisesta. Vainolla on oltava tekijä, esimerkiksi maan viranomainen tai valtaa pitävä terroristijärjestö. Ilmastonmuutos ei itsessään kelpaa tekijäksi.

– Kansainväliset sopimukset eivät tunnista ilmastopakolaisuuden määritelmää, toteaa Pakolaisavun Lehtinen.

Lehtinen ei lähtisi avaamaan sopimuksia vaan keskittyisi ilmastonmuutoksen torjuntaan ja vaihtoehtoisten ratkaisujen keksimiseen. Ilmastopakolaisuus on mahdollista ottaa huomioon maiden omassa, sopimuksia täydentävässä lainsäädännössä. Pohjoismaista esimerkiksi Tanska on myöntänyt oleskelulupia ilmastopakolaisille.

Suomessa oli aiemmin käytössä humanitaarisen suojelun kansallinen oleskelulupakategoria, mutta se poistettiin ulkomaalaislaista viime vuonna. Nyt kategorioita on jäljellä kaksi: turvapaikka ja toissijainen suojelu. Niiden kriteerit ovat peräisin YK:n ja EU:n sopimuksista.

Lehtisen mielestä humanitaarinen suojelu pitäisi palauttaa lainsäädäntöön, jotta ilmastopakolaisuuteen pystyttäisiin vastaamaan.

– Se mahdollistaisi ilmastopakolaisten suojelemisen jatkossakin.

STT–NOORA VAARALA

Työ lapsiperheiden hyväksi toi Vappu Taipaleelle Perheteko-palkinnon

Kuva: Jari Soini

Lääketieteen tohtori Vappu Taipale saa Alli Paasikiven Säätiön Perheteko-palkinnon tänään Lasten oikeuksien päivänä. Palkinto myönnetään myös lääketieteen lisensiaatti Eeva Kuuskoskelle ja Monimuotoiset perheet -verkostolle.

Perheteko-palkinto nostaa esille pitkäjänteisen perhepoliittisen vaikuttamistyön tärkeyttä sekä uusia ja innovatiivisia tapoja edistää perheiden hyvinvointia tämän päivän Suomessa.

Säätiö kiittää palkinnolla suomalaisen perhepolitiikan rohkeita edelläkävijöitä Taipaletta ja Kuuskoskea heidän työstään erityisesti pienten lasten perheiden sosiaalisen turvallisuuden edistämiseksi.

Perusteluissa sanotaan, että he ovat vaikuttaneet merkittävästi siihen, että Suomi on jo 1970-luvulta alkaen ohjannut resursseja pienten lasten hoidon tukijärjestelmiin ja lasten varhaisiin vuosiin. Tämä toiminta on ollut kansainvälisesti vertaillenkin vahvaa.

– Näin vanhemmat ovat uskaltaneet perheellistyä ja perheen ja työn yhteensovittaminen on helpottunut erilaisissa perheissä.

Vappu Taipale on ollut määrätietoisesti rakentamassa Suomen korkeatasoista varhaiskasvatusjärjestelmää. Hän on vaikuttanut muun muassa siihen, että suomalaislapset saivat ensimmäisinä maailmassa subjektiivisen oikeuden päivähoitopaikkaan.

Taipale toimi sosiaali- ja terveysministerinä vuosina 1982–84 ja sen jälkeen 1984–2008 pääjohtajana Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakesissa (vuoteen 1992 asti Sosiaalihallitus).

Eeva Kuuskosken toimiessa sosiaali- ja terveysministerinä vuosina 1983–87 päivähoitojärjestelmää laajennettiin ja pienten lasten kotihoidon tuen kehitettiin.

Monimuotoiset perheet on innovatiivinen vaikuttamistyön verkosto, joka kokoaa tietoa monimuotoisten perheiden erityistarpeista päättäjien ja palveluntarjoajien tarpeisiin.

Palkinnot myöntää vuonna 1952 perustettu Alli Paasikiven Säätiö. Palkinnon arvo on 10 000 euroa.

Aamuruuhkan jälkeen alkoivat ongelmat – metro kulkee epäsäännöllisin välein

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Metro ajaa epäsäännöllisin vuorovälein Espoon Tapiolan asemalla ilmenneen teknisen vian vuoksi, kerrotaan metrovalvomosta. Tapiolan asema on yksi länsimetron myötä auenneista uusista asemista, ja se on toisen metrolinjan päätepysäkki.

Valvomon mukaan metrot kulkevat vian vuoksi muutaman minuutin myöhässä. Vian kestoaikaa ei osata arvioida, mutta asiaa tutkitaan parhaillaan.

Lauantaina juhlallisin menoin avatun länsimetron liikennöinti sujui mallikkaasti vielä aamuruuhkassa.

Tieliikennekeskuksen mukaan länsimetron aukeaminen ei vaikuttanut Helsinkiin suuntautuvan aamuliikenteen määrään. Tieliikennekeskus kertoi autoilijoita olleen aamuliikenteessä suurin piirtein saman verran kuin edellisviikolla.

– Liikennemäärät ovat ihan samat, jonkun sadan heittoa on. Vaikuttaako se sitten siltä, että aiemmin bussia käyttäneet ovat siirtyneet metroon, mutta autoa käyttävät tulevat edelleen autolla. Ainakin näyttää siltä, että vielä ei ole löydetty metroon, kertoo liikennepäivystäjä Petra Latvasalo.

Useaan otteeseen viivästyneen länsimetron avajaisia vietettiin lauantaina. Alun perin metrojunien piti päästä vauhtiin jo syksyllä 2014. Aikanaan liikennöinnin arvioitiin alkavan vuonna 2015 ja sittemmin vuoden 2016 syksyllä.

Länsimetron ensimmäinen arkiaamu – ”Tämä menee hyvin”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Metromatkustajia Helsingin puolella Lauttasaaren asemalla tänä aamuna.

Länsimetron liikennöinti on sujunut mallikkaasti maanantaiaamun ruuhkassa, kerrotaan metrovalvomosta.

– Ihan normaalisti, ihan kuin länsimetroa ei olisi avattukaan. Junat ovat ihan aikataulussa, ja kaikki kulkee niin kuin on suunniteltu. Tämä menee kyllä hyvin, kertoo vastaava liikenteenohjaaja Markku Kari.

Karin mukaan aamuruuhka kulkee yleensä paremmin kuin iltapäiväruuhka, koska ihmisillä on kiire töihin aamulla.

– Iltapäiväruuhka on sellainen, että kun päästään töistä, mennään vähän leppoisammin juniin sisään ja kaikki on vähän hitaampaa. Silloin ruuhka kestää vähän pidempään ja iltapäivällä junat jäävät helpommin myöhään. Katsotaan se sitten kello kuudentoista aikaan, että mikä on tilanne.

Autoilijoita kerrottiin olevan liikenteessä suurin piirtein saman verran kuin edellisviikolla.

Metrolla töihin tulleet STT:n toimittajat arvioivat, että länsimetrossa oli melko vähän matkustajia aamulla.

Tieliikennekeskuksen mukaan länsimetro ei ole vaikuttanut Helsinkiin suuntautuvan aamuliikenteen määrään. Tieliikennekeskus kertoo autoilijoita olevan liikenteessä suurin piirtein saman verran kuin edellisviikolla.

– Liikennemäärät ovat ihan samat, jonkun sadan heittoa on. Vaikuttaako se sitten siltä, että aiemmin bussia käyttäneet ovat siirtyneet metroon, mutta autoa käyttävät tulevat edelleen autolla. Ainakin näyttää siltä, että vielä ei ole löydetty metroon, kertoo liikennepäivystäjä Petra Latvasalo.

Useaan otteeseen viivästyneen länsimetron avajaisia vietettiin lauantaina. Alun perin metrojunien piti päästä vauhtiin jo syksyllä 2014. Aikanaan liikennöinnin arvioitiin alkavan vuonna 2015 ja sittemmin vuoden 2016 syksyllä.

Ajokeli huono osassa maata lumi- ja räntäsateen takia

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Ajokelit eivät ole hääppöiset tänään.

Ajokeli on huono osassa maata, varoittaa Ilmatieteen laitos. Ajokeli muuttuu huonoksi aamusta alkaen lumi- tai räntäsateen takia Pohjois-Karjalassa, Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa.

Liikenneviraston mukaan Vaasan rannikkoseudulla ajokeli on huono lumisateen ja tielle kertyneen lumen vuoksi.

Etelä-Lappiin lumi- ja räntäsateet ennättävät vasta illalla. Sen sijaan aivan pohjoisimmassa Suomessa päivä on enimmäkseen poutainen. Pohjoisessa mittari laskee ennusteen mukaan myös reilusti pakkasen puolelle.

Ilmatieteen laitos on lisäksi antanut merialueille kovan tuulen varoituksia. Koillistuuli puhaltaa aamusta alkaen 14–16 metriä sekunnissa Selkämeren etelä- ja pohjoisosassa, Merenkurkussa sekä Perämeren etelä- ja pohjoisosassa.

Maan etelä- ja keskiosassa sää on tänään suurilta osin epävakaista ja utuista. Sadekuuroja voi tulla, maan keskiosassa myös räntää. Sateet heikkenevät iltaa kohden ja ilma kylmenee vähitellen.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Uskontojen uhrien tuki UUT ry ryhtyi auttamaan työllistymisessä

Uskontojen uhrien tuki UUT ry kokeilee uutta toimintamuotoa. Se järjesti lauantaina kurssin, joka auttaa etenkin uskonnollisista syistä ilman tai vähälle koulutukselle jääneitä pääsemään työelämään kiinni.

Esimerkiksi uskonnollisen liikkeen Jehovan todistajien asioista uutisoivalla verkkosivustolla kirjoitetaan, että Jehovan todistajien järjestö on aina suhtautunut nihkeästi koulutukseen.

Se on pitänyt ihanteena sitä, että Jehovan todistaja -nuori suorittaisi vain aivan minimimäärän opintoja, joiden avulla saa ammatin, jolla juuri ja juuri tulee toimeen. Näin koulutukseen ja ansiotyöhön ei mene esimerkiksi aikaa, joka pitää käyttää saarnaamiseen ovelta ovella -työssä.

Kurssin vetäjä Claudia Jeltsch kertoo, että kurssille ilmoittautuneita on vajaat 10.

– Pyrimme siihen, että ihmiset, jotka eivät ole uskonnollisen taustansa vuoksi voineet tai pystyneet suunnittelemaan omaa uraansa, saisivat mahdollisuuden miettiä sitä, löytää omia vahvuuksiaan ja suuunnitellla ammatillista tulevaisuuttaan, hän toteaa kurssin tavoitteista.

Jeltsch kertoo, että hänellä itsellään omasta lapsuuden perheestään Saksasta lahkotausta. Aikuistuttuaan hän irrottautui lahkosta.

– Onneksi olen voinut osallistua koulutuksiin, joissa olen itse oppinut suunnittelemaan omaa ammatillista tulevaisuuttani.

Jeltsch on kouluttautunut Itävallassa ammatinvalinnanohjaajaksi. Tällä hetkellä hän toimii Suomessa ammattikorkeakoulun lehtorina. Tällä hetkellä hän on kuitenkin toimivapaalla kirjoittamassa väitöskirjaa Helsingin yliopistossa.

Lauantaisen työllistymiskurssin Jeltsch kertoi tehneensä vapaaehtoistyönä. Kurssin koulutettavat olivat Jeltschin mukaan helluntailais-, vanhoillislestadiolais- ja Jehovan todistaja -taustaisia.

– Kurssi meni niin hyvin, että jatko-osa tammikuussa on suunnitteilla.

Keskustelua aiheesta