tuntematonsotilas
kaisaniemi
Juhannustupla

Yhdysvalloissa osoitetaan yhä mieltä Trumpia vastaan

Kuva: AFP PHOTO/ Frederic J. Brown
Kalifornian  Los Angelesin oppilaat marssilla Dioland Trumpia vastaan. 

Yhdysvalloissa syntyi mielenosoituksia tulevaa presidenttiä Donald Trumpia vastaan myös eilen. Protestit näyttäisivät keskittyneen pääosin länsi- ja itärannikolle, mutta myös muualla maassa on osoitettu mieltä maan tulevaa presidenttiä vastaan.

Esimerkiksi Kaliforniassa San Franciscossa arviolta tuhat opiskelijaa marssi liike-elämälle keskeisissä kortteleissa kaupungintalolle. Los Angelesissa puolestaan sadat osoittivat mieltä Trumpia vastaan UCLA-yliopiston kampuksella.

Itärannikolla suuri joukko ihmisiä marssi Philadelphian keskustassa protestina vaalivoittajalle, kertoi NBC. Poliisilähteiden mukana siellä oli liikkeellä noin tuhat ihmistä.

New Yorkissa mieltä Trumpia vastaan osoitti arviolta 200. Baltimoressa puolestaan arviolta 600, kertoi Baltimoren poliisi Facebook-sivullaan. Lisäksi protesteja järjestettiin myös muun muassa Chicagossa, Denverissä ja Dallasissa.

Lisää marsseja viikonlopuksi

Mielenilmaukset sujuivat Yhdysvalloissa eilen melko rauhallisesti. Poliisi on kuitenkin ottanut joitakin ihmisiä kiinni.

Protestimarsseja on suunnitteilla USA:ssa myös viikonlopuksi.

Länsirannikolla jyrkimmät mielenosoittajat ovat nostaneet esiin ajatuksen Kalifornian itsenäistymisestä. Kaliforniassa Trump hävisi demokraattien ehdokkaalle Hillary Clintonille presidentinvaaleissa noin 2,5 miljoonalla äänellä. Clinton keräsi niin ikään isomman koko maan äänimäärän kuin Trump, mutta osavaltioiden valitsijamiehistä Trump sai selvän enemmistön.
STT-AFP, Washington 

 

 

Kyberhyökkäys levisi myös Yhdysvaltoihin

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Yhdysvaltalainen lääkealan yritys Merck on myös joutunut kyberhyökkäyksen kohteeksi. Yhtiön mukaan myös muita yhdysvaltalaisyrityksiä on joutunut iskun kohteeksi.

Hyökkäykset alkoivat Venäjällä ja Ukrainassa ja jatkoivat leviämistään muualle.

Ukrainassa Tshernobylin ydinvoimalan säteilyä mittaavan laitteiston kerrotaan myös joutuneen kyberhyökkäyksen kohteeksi.

Viestintäviraston mukaan kyberhyökkäys on levinnyt nopeasti. Haittaohjelma pyytää käyttäjältään lunnaita tiedostoista, joita se on salannut.

Viestintävirasto: Ukrainassa havaittu kyberhyökkäys on levinnyt jo useisiin Euroopan maihin

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Muun muassa Venäjällä ja Ukrainassa havaittu kyberhyökkäys on levinnyt jo useisiin Euroopan maihin, kerrotaan Viestintävirastosta. Hyökkäyksen kohteeksi ovat viranomaisen mukaan joutuneet myös useat yritykset.

Suomessa merkkejä kyberhyökkäyksestä ei toistaiseksi ole.

Kyberhyökkäys on luonteeltaan keväällä levinneen haittaohjelma WannaCryn kaltainen. Saastunut kone käynnistyy uudelleen ja pyytää käyttäjältään lunnaita kaapatuista tiedostoista. Viestintäviraston mukaan vaikuttaa siltä, että tiedostoja todella on pystytty kaappaamaan.

Virasto kehottaa suojautumaan hyökkäykseltä pitämällä tietokoneen päivitykset ajan tasalla.

Useita ukrainalaisia pankkeja ja yhtiöitä on joutunut kyberhyökkäyksen kohteeksi.

Uutistoimisto Reuters kertoi aikaisemmin tänään, että useita ukrainalaisia pankkeja ja yhtiöitä on joutunut kyberhyökkäyksen kohteeksi.

Keskuspankin mukaan taustalla on tuntematon virus, mutta pankki ei kerro tarkemmin hyökkäyksen kohteista. Pankeilla on vaikeuksia suoriutua pankkiasioiden hoitamisesta.

Pankin mukaan turvallisuustoimia on tiukennettu ja mahdolliset tulevat hyökkäykset pystytään estämään.

Ukrainan valtion sähkönjakeluyhtiö Ukrenergo ilmoitti, että sen tietojärjestelmään on hyökätty, mutta vaikutuksia sähkönjakeluun ei ole. Myös kiovalainen sähköyhtiö Kyivenergo kertoi aiemmin joutuneensa sulkemaan kaikki tietokoneensa.

Jakeluyhtiö Nova Poshta ilmoitti tunnistaneensa viruksen. Yhtiö kertoo viruksen lukitsevan käyttäjät ulos järjestelmästä ja vaativan rahaa kirjautumisesta takaisin.

Sipilä ja Löfven uskovat Pohjoismaiden selviävän teknologian murroksesta voittajina

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Pääministerit Stefan Löfven sekä Juha Sipilä keskustelivat Pekingissä.

Teknologian harppaukset ravistelevat yhteiskuntaa, kun robotisaatio vie perinteisiä työtehtäviä pois ihmisiltä.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja hänen ruotsalaiskollegansa Stefan Löfven uskovat, että Pohjoismaat voivat selvitä maailmanlaajuisesta teknologian murroksesta voittajina.

Pääministerit keskustelivat aiheesta Maailman talousfoorumissa Kiinan Dalianissa. Löfven korosti, että kansalaiset on pidettävä mukana yhteiskunnallisissa muutoksissa, sillä muuten he rupeavat vastustamaan niitä. Sipilä puolestaan arvioi Pohjoismaiden valmistautuneen hyvin murrokseen.

– Luulen, että maat, jotka ovat valmistautuneet, näkevät muutoksessa mahdollisuuksia, vaikka siellä on myös haasteita. Korkeatasoisen koulutuksen ansiosta voimme olla voittajia tässä muutoksessa, Sipilä pohti.

– Nyt ei ole ensimmäinen kerta historiassa, kun koneet vievät pois työpaikkoja, Löfven huomautti.

– En ole huolissani uudesta teknologiasta. Olen huolissani vanhasta teknologiasta, koska vanha teknologia voi todella heikentää kilpailukykyämme, Löfven sanoi.

Kiina on sovitellut ylleen globalisaation vahvimman puolustajan viittaa.

Muutoksiin sopeutumista alleviivasi myös Kiinan pääministeri Li Keqiang, joka sanoi globalisaation toimivan kaikkien eduksi. Dalianin kokouksen avajaisissa puhunut Li vertasi nykytilannetta epätasaiseen tiehen. Hänen mukaansa kävelemistä ei kannata lopettaa, vaikka tie olisi kuoppainen, vaan kuoppia voi väistää.

Kiina on sovitellut ylleen globalisaation vahvimman puolustajan viittaa, sillä pääministerin puhe jatkoi Kiinan presidentin Xi Jinpingin linjalla. Davosin huippukokouksessa tammikuussa Xi sanoi, että mahdollisella kauppasodalla ei olisi voittajia. Tämä oli epäsuora viittaus Yhdysvaltojen presidenttiin Donald Trumpiin, joka on julistanut tavoittelevansa oman maansa etua.

Li arvioi, että kansainvälinen talous on elpymässä, mutta epävarmuuden aika jatkuu. Pääministerin mukaan Kiinan on luotava uusia työpaikkoja ja tuettava yrittäjyyttä oman talouskasvunsa tukemiseksi.

Kansainvälisistä aiheista Li sivusi myös ilmastonmuutosta. Hän toisti Kiinan kannan, että maa on sitoutunut ponnisteluihin ilmastonmuutosta vastaan.

Pääministeri Sipilä tapasi Li Keqiangin talousfoorumin yhteydessä. Pääministerien tapaamisessa jatkettiin keskustelua Suomen ja Kiinan kahdenvälisistä yhteistyöhankkeista. Sipilän mukaan keskusteluissa Kiinan johdon kanssa on noussut esiin erityisesti yhteistyö talviurheilun saralla. Kiina on aloittanut valmistautumisen vuoden 2022 talviolympialaisiin.

– Kiinalaisia tulee Suomeen koulutukseen ja valmennukseen ja suomalaiset yritykset pääsevät mahdollisesti rakentamaan erilaisia jääkiekkohalleja ja erilaisia ympäristöjä, Sipilä kertoo.

Vetoomustuomioistuin: Hollannin valtio on osittain syyllinen joukkomurhaan

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO
Hollantilainen sotilas YK:n valvontapisteessä vartiossa Bosniassa vuonna 1995.

Hollantilainen vetoomustuomioistuin on päättänyt, että Hollannin valtio on osittain syyllinen Bosnian Srebrenican joukkomurhaan. Tuomiossa todetaan, että laittomasti toiminut Hollanti oli osittain vastuussa noin 350 muslimimiehen surmasta.

Vetoomustuomioistuin myös määräsi Hollannin valtion maksamaan osittaisen vahingonkorvauksen.

Serbijoukot surmasivat kaikkiaan yli 8 000 muslimia Srebrenicassa vuonna 1995. Hollannin vastuu syntyi siitä, että maan YK-joukot käskivät suojeluksessaan olleet bosnialaismiehet poistumaan tukikohdastaan. Aiemmin on arvioitu, että uhrit olisivat liki varmasti selvinneet hengissä, jos he olisivat saaneet pysyä hollantilaisten tukikohdassa. Nyt saadun päätöksen mukaan rauhanturvaajien on täytynyt tietää, että muslimit joutuivat todelliseen vaaraan tulla teloitetuiksi.

Serbijoukkoja Srebrenicassa johti Ratko Mladic. Hän on ollut pidätettynä ja syytteessä Jugoslavia-tuomioistuimessa Hollannin Haagissa.

EU määräsi Googlelle 2,4 miljardin euron jättisakot

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

EU-komissio on määrännyt hakukoneyhtiö Googlelle ennätyssuuren sakon määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä. Hakukoneyhtiö joutuu maksamaan 2,42 miljardia euroa, koska komissio katsoo Googlen suosineen omaa hintoja vertailevaa verkkopalveluaan hakutuloksissa. Samalla EU vaatii, että Googlen on muutettava toimintatapaansa.

Sakko ylittää amerikkalaisen sirujätti Intelin saaman ennätyssakon, joka uutistoimisto AFP:n mukaan oli 1,06 miljardia euroa ja annettiin vuonna 2009.

Kilpailukomissaari Margrethe Vestagerin johdolla Euroopan unioni on viime vuosina tarttunut napakasti amerikkalaisten jättiyritysten toimintaan. Vuosi sitten komissio määräsi Applen maksamaan Irlannille takaisin 13 miljardia euroa, jotka yhtiö oli säästänyt verovälttelyllä.

Komissio on jo aiemmin arvioinut, että Google käyttää määräävää markkina-asemaansa väärin myös siten, että Googlen hakukone asennetaan valmiiksi valtaosaan Euroopassa myytävistä Android-laitteista. Kilpailevien hakukoneiden on vaikeaa päästä markkinoille, koska Googlen kehittämää Android-käyttöjärjestelmää käytetään komission mukaan noin 80 prosentissa Euroopan ja maailman mobiililaitteista.

Juttua on päivitetty klo 13.11.

AVAINSANAT