Yhdysvaltain puolustusministeri Mattis vierailee Suomessa – tapaa presidentti Niinistön

Kuva: LEHTIKUVA / HANDOUT / KATRI MAKKONEN/TASAVALLAN PRES
Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö ja Yhdysvaltain puolustusministeri James Mattis keskustelevat Munchenin turvallisuuskonferenssissa Saksassa 17. helmikuuta 2017. Tasavallan presidentin kanslian välittämä handout-kuva.

Yhdysvaltain puolustusministeri James Mattis aloittaa tänään Suomen-vierailunsa. Hän tapaa puolenpäivän jälkeen presidentti Sauli Niinistön Presidentinlinnassa.

Mattisin vierailu kestää tiistaihin. Hänen on määrä vierailunsa aikana tavata kahden kesken myös puolustusministeri Jussi Niinistön (sin.) kanssa. Niinistö kutsui Mattisin Suomeen maaliskuussa. Kolmen kesken tapaavat Mattis, Niinistö sekä Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist.

Ministeri Niinistö sanoi STT:lle lauantaina, että kolmenvälinen tapaaminen on luonteva muun muassa maiden yhteisten sotaharjoitusten vuoksi. Kaikki osallistuivat esimerkiksi Ruotsin suureen Aurora-sotaharjoitukseen syyskuussa.

Ulkopoliittisen instituutin vieraileva tutkija Matti Pesu arvioi STT:lle, että kolmen kesken tapaaminen tuskin jää ainoaksi laatuaan.

– Ymmärtääkseni tässä on viime aikoina kaavailtu ja alemmalla tasolla valmisteltu kolmikantaista yhteistyötä, Pesu kertoi lauantaina.
Ministeri Niinistö pitää Mattisin vierailua osoituksena siitä, että yhteistyö tyydyttää molempia osapuolia.

– Suomen ja Yhdysvaltain puolustusyhteistyö on merkityksellistä ja molempia puolia hyödyttävää, hän kuvailee STT:lle.

Pohjoinen ryhmä ja Pohjoismaat

Mattisin on määrä osallistua myös niin sanotun Pohjoisen ryhmän työistuntoon. Ryhmän kokoukseen osallistuvat Pohjoismaiden, Baltian maiden, Hollannin, Britannian, Saksan ja Puolan puolustusministerit.
Istunnossa keskustellaan Pohjois-Euroopan turvallisuuskysymyksistä sekä alueellisesta ja transatlanttisesta puolustusyhteistyöstä.

Maanantaina ja tiistaina Suomessa pidetään myös Pohjoismaiden puolustusministerien kaksipäiväinen kokous. Pohjoismaiset ministerit keskustelevat muun muassa yhteishankinnoista ja harjoitusyhteistyöstä sekä allekirjoittavat ilmatilannekuvayhteistyötä koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan.

Suomi on tänä vuonna pohjoismaisen puolustusyhteistyön Nordefcon puheenjohtajamaa.

Mattis puolestaan jatkaa keskiviikoksi Belgiaan. Euroopan-vierailunsa hän päättää Britanniassa perjantaina.

Kaupan alan ylityökielto alkoi aamulla

Kuva: Lehtikuva / Kimmo Mäntylä

Palvelualojen ammattiliitto PAMin asettama kaupan alan ylityökielto astui voimaan tänä aamuna kello kuudelta. Se kieltää myös liukuvan työajan saldon kerryttämisen. Liukuvaa työaikaa tekevät eivät toisin sanoen kerrytä plussaldoaan tekemällä yli 7,5 tunnin mittaisia työpäiviä.

Kaupan alan neuvottelut katkesivat perjantaina. PAMin puheenjohtaja Ann Selinin mukaan neuvotteluissa kuitenkin edistyttiin.

– Yhteisymmärrys monesta asiasta oli jo olemassa ja kykenimme torjumaan työnantajien hurjimpia esityksiä. Olimme valmiita hyväksymään myös joitakin työnantajan esityksiä, joita he pitivät hyvin merkityksellisinä, Selin sanoi tiedotteessa.

PAM katsoo, että työnantajia edustavan Kaupan liiton palkkatarjous ei olisi turvannut alan työntekijöiden ansiotulojen kehitystä samassa tahdissa muiden alojen kanssa.

PAMin hallitus kokoontuu seuraavan kerran torstaina.

Selinin mukaan neuvotteluissa on ollut esillä useita asioita, jotka PAM olisi ollut valmis jättämään työpaikoilla paikallisesti sovittaviksi. Työnantajalle ne eivät kuitenkaan kelvanneet.

– Työnantajien yhteinen viesti on jo vuosikaudet ollut paikallisen sopimisen lisääminen. Nyt asian oikea olemus alkaa paljastua: kysymys ei ole niinkään paikallisesti asioiden neuvottelemisesta ja sopimisesta, vaan siitä, että työnantaja saa vallan määrätä, Selin moitti.

Kaupan työehtosopimus koskee noin 250 000:tä työntekijää myymälöissä, kaupan konttoreissa ja varastoissa.

Keskustelua aiheesta

Jälleen uusi lakkovaroitus – tällä kertaa opetusalalle

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Yksityisen opetusalan ja ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten henkilöstöä edustavat ay-järjestöt ovat jättäneet sunnuntai-iltana lakkovaroituksen.

Yksityistä opetusalaa koskevan työehtosopimuksen ja ammatillisia aikuiskoulutuskeskuksia koskevan työehtosopimuksen uusista ehdoista on neuvoteltu marraskuusta lähtien.

Neuvottelut päättyivät kuitenkin Sunnuntai-iltana lakkovaroitukseen, jonka antoivat Opetusalan ammattijärjestö OAJ, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto JYTY.

Lakon on ilmoitettu alkavan 5.3. klo 00.01 ja päättyvän 9.3. klo 23.59.

Yksityinen opetusala ja ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset ovat olleet sopimuksettomassa tilassa 1. helmikuuta alkaen.

Lakkoon olisivat menossa muun muassa Ammattiopisto Spesia Oy:n Järvenpään ja Turun toimipisteet, Axxell Utbildning Ab:n kaikki toimipisteet, Hyria Koulutus Oy:n kaikki toimipisteet, Orton Invalidisäätiö, Keskuspuiston ammattiopiston kaikki toimipisteet sekä Suomen Diakoniaopisto – SDO Oy:n Helsingin ja Lahden toimipisteet.

Kauppalehti kertoo, että neuvottelut eivät ammattiliittojen mukaan etene, koska alan työnantajia edustava Sivistystyönantajat on kieltäytynyt antamasta kohtuullista tarjousta palkankorotuksista. OAJ:n, JHL:n ja JYTYn tavoitteena on ollut niin sanottua yleistä linjaa vastaavat palkankorotkset, mutta Kauppalehden uutisesta selviää, että työnantajan tarjous on ollut tähän saakka merkittävästi tämän alle.

Sivistystyönantajat puolestaan kertoo tiedotteessaan, että tekstikysymyksissä on saavutettu neuvottelujen aikana etenemistä. Järjestö pitää erittäin valitettavana, että palkansaajapuoli on päätynyt lakkovaroituksen antamiseen.

– Suurin erimielisyys koskee palkankorotusten tasoa. Valtion säästötoimet ovat koskettaneet kaikkia koulutuksen järjestäjiä. Tästä johtuen enemmistö oppilaitoksista ei kykene vastaamaan nouseviin kustannuksiin, ilman että se vaikuttaa niiden perustoimintaan, opetukseen, Sivistystyönantajat kertovat tiedotteessaan.

Lakkovaroituksia on tällä hetkellä annettu myös yksityisistä päiväkodeista, Helsingin yliopistolta sekä rahoitusalalta.

Syytösryöpyn saanut Lauri Törhönen avautui Ylellä: ”Itse olen machoillut vähemmän”

Kuva: Lehtikuva

Seksuaalisesta häirinnästä syytöksiä saanut ohjaaja Lauri Törhönen myöntää, että hän on varmaan häirinnyt ihmisiä. Törhönen kommentoi sunnuntaina Yle TV1:n Arto Nyberg -ohjelmassa kohua, jonka keskiöön hän joutui tammikuun lopulla parinkymmenen naisen tultua asiassa julkisuuteen.

Törhösen mukaan väitteet väkisin annetuista kielisuudelmista tai seksiehdotuksista ovat kuitenkin perättömiä. Hän ei kiistä, että ihmiset muistavat subjektiivisesti niin tapahtuneen, mutta tekijänä on Törhösen mukaan ollut joku muu kuin hän.

Taideteollisen korkeakoulun professorina vuosina 1995–2006 ollut Törhönen korostaa, että asiassa kyse on harmaan sävyistä mustan ja valkoisen välillä.

– Jos vastaan kysymykseen häirinnästä kyllä, se ei ole koko totuus. Jos vastaan ei, sekään ei ole oikea termi. Olen varmaan temperamenttini vuoksi käyttäytynyt tyhmästi ja harkitsemattomasti. Siitä on voinut häiriintyä.

Törhönen katsoo, että syytöskohun vuoksi hänen maineensa on mennyt lopullisesti.

Konkariohjaajan mukaan miljoonat miehet ovat joutuneet me too -kampanjan jälkeen miettimään, mitä on tullut tehtyä.

– Aika on muuttunut kuin katkaisijasta vääntämällä.

Törhönen painottaa, että elokuvakoulu ja teatterikoulu eivät ole pappisseminaareja. Machokulttuuri on ollut hänen mukaansa pesiytyneenä näille aloille.

– Itse olen machoillut vähemmän. Mutta olen varmaan tehnyt virheitä tämän nykyisen koodin mukaan.

Törhönen kertoo toivovansa, että hänen anteeksipyyntönsä otetaan vastaan.

STT–PERTTI MATTILA

Nyt lyödään Mikko Kärnälle luuta kurkkuun: ”Ei käsitä minkälaista kärsimystä nykyinen lainsäädäntö aiheuttaa kanoille”

Oikeutta eläimille -yhdistys julkaisi lauantaina salaa kuvattua materiaalia eläintiloilta. Videolla näkyy, miten lypsylehmät ovat sidottuina parsiin, emakot pidetään sullottuna kääntymiseen estäviin porsitushäkkeihin ja miten kuolleet kanat on jätetty häkkeihin häkkikanaloissa.

Kuvat eläintiloilta on otettu Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Satakunnassa vuoden 2016 huhtikuun ja vuoden 2018 tammikuun välisenä aikana. Kuvamateriaalia on julkaistu seitsemältä eri tuotantotilalta – kanaloista, sikaloista ja navetasta.

Kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.) on Twitterissä pohtinut videomateriaalin aitoutta.

”Miten mediat ovat varmistuneet, että materiaali todella on kuvattu Suomessa vuosien 16-18 aikana? Kuvissa näyttäisi olevan häkkikanala. Ne on kielletty 2012.”

Oikeutta eläimille järjestön kampanjapäällikkö Linda Nyholm vastaa järjestön tiedotteessa.

”EU-direktiivi on kieltänyt varustelemattomien häkkikanaloiden käytön alkaen vuodesta 2012. Salaa kuvatuissa materiaaleissa näytetään varusteltuja häkkikanaloita. Myös näiden varusteltujen häkkikanaloiden käyttö tulisi kieltää Suomessa.”

Videoiden sisältö osoittaa järjestön mukaan, etteivät eläinsuojelulain löyhät säädökset kykene suojelemaan eläimiä teollisuuden välinpitämättömyydestä niiden terveyttä ja hyvinvointia kohtaan.

”On huolestuttavaa, että istuva kansanedustaja tekee virheellisiä väitteitä. Huolestuttavaa on myös se, että kansanedustaja Kärnä ei tunnista laillisia häkkikanaloita, jotka ovat lain sallimia. Tämä kertoo siitä, että Kärnä ei käsitä minkälaista kärsimystä nykyinen lainsäädäntö aiheuttaa kanoille”, Nyholm sanoo.

Keskustelua aiheesta

Nyt puhuu näköalapaikalle valittu SDP:n Krista Kiuru: ”Uskon, että perustuslakivaliokunta haluaa tämän kokonaisuuden vielä katsoa”

Kuva: Lehtikuva

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan tuore puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) pitää sote-lakien käsittelyaikataulua erittäin kireänä.

– Aikataulusta on sanottavissa vain, että aikataulu on erittäin kireä ja monelta osin myös kriittinen, Kiuru sanoo STT:lle.

Eduskunnan käsittelyyn on tulossa näillä näkymin ensi kuussa sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapautta koskeva lakiesitys. Edellinen esitys kaatui perustuslakivaliokunnan kritiikkiin.

Kiireellisyyttä lainsäädäntötyöhön tuo, että sote-uudistuksessa syntyviin uusiin maakuntiin on määrä valita päättäjät jo lokakuun maakuntavaaleissa.

Yksi mahdollinen jarruttava tekijä jo ennen eduskuntakäsittelyä on lainsäädännön arviointineuvoston perjantainen palaute valinnanvapauslainsäädännöstä. Neuvosto esimerkiksi katsoi, että lakiesityksestä ei löydy vastausta muun muassa siihen, saavutetaanko uudistuksella sen keskeisiä tavoitteita.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) sanoi STT:lle perjantaina, että neuvoston huomiot voidaan ottaa huomioon ja eivätkä aikataulut pauku.

Kiuru katsoo, että hallituksen tulee toden teolla ottaa palaute vastaan ja toimia.

– On tärkeää, että eduskunta ei joudu tilanteeseen, jossa eduskunnan tehtäväksi ja vastuulle jää tämän lakiesityksen puutteiden korjaaminen. Se kuuluu hallitukselle.

Avataanko koko paketti vielä?

Eduskunnan toiseksi varapuhemieheksi nousseen Tuula Haataisen (sd.) tilalle valiokunnan johtoon noussut Kiuru katsoo, että valiokuntien pitää käsitellä asia huolellisesti ja perusteellisesti. Kaksi keskeistä sote-paketin osaa eli maakuntalaki ja sote-laki odottavat eduskunnassa valinnanvapauslain hyväksyntää.

– Uusi valinnanvapauslainsäädäntö pitää sovittaa kokonaisuuden muiden osien kanssa yhteen, joka tässä tapauksessa tarkoittaa sitä, että koko kokonaisuus pitäisi käydä huolellisesti läpi.

Sosiaali- ja terveysvaliokuntaakin tärkeämpi on perustuslakivaliokunnan kanta. Sitä luotaa vasemmistoliiton Annika Lapintie.

Kiuru uskoo, että perustuslakivaliokunta käsittelee vielä kaikkien kolmen lain kokonaisuuden erikseen.

– Uskon, että perustuslakivaliokunta haluaa tämän kokonaisuuden vielä katsoa, Kiuru sanoo.

STT–OLLI VESALA