Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Ulkomaat

YK aloittaa neuvottelut globaalin muovijäteongelman ratkaisemiseksi

AFP / LEHTIKUVA / HUSSEIN FALEH
Muovipulloja Mohammad Baqir al-Sadrin sillan alla Basrassa Irakissa hiekkamyrskyn aikaan 2. marraskuuta.

YK aloittaa tänään neuvottelut Uruguayssa maailmanlaajuisen muovijäteongelman ratkaisemiseksi.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Neuvottelujen lopputuloksena on tarkoitus saada aikaan kansainvälinen muoviroskasopimus vuonna 2024. Myös Suomi osallistuu muoviroskaneuvotteluihin.

Maailman luonnon säätiön WWF:n Suomen-osasto luonnehtii viisipäiväisiä neuvotteluja “historiallisiksi”. Säätiön mukaan 75 prosenttia kaikesta maapallolla ikinä tuotetusta muovista on nyt jätettä, ja monissa maissa lisääntyneestä kansallisesta säätelystä huolimatta muoviroskan määrä merissä kasvaa kiihtyvää vauhtia.

Maailman meriin päätyy vuodessa 11 miljoonaa tonnia muovia, ja se vaikuttaa negatiivisesti melkein kaikkiin meren eläimiin, WWF varoittaa. Nykymenolla merten muoviroska uhkaa nelinkertaistua vuoteen 2050 mennessä.

-  Muoviroska on globaali ongelma, joka vaatii globaalia ratkaisua, sanoo WWF:n meriasiantuntija Iiris Kokkonen järjestön tiedotteessa.

-  Kansainvälisen ympäristösopimuksen avulla on aiemmin onnistuttu esimerkiksi otsonikerrosta heikentäneiden aineiden käytön kieltämisessä, joten olen toiveikas myös sen suhteen, että nyt saataisiin aikaan sopimus, jonka avulla onnistuttaisiin muovisaastumisen lopettamisessa, Kokkonen sanoo.

SUOMEN yleisin muoviroska on WWF:n mukaan tupakan tumppi: luontoon päätyy Suomessa vuosittain arviolta jopa kaksi miljardia tupakan tumppia.

WWF vaatii, että muoviroskasopimuksessa etusijalle laitetaan kaikkein haitallisimmat muovit: kertakäyttömuovi, kalastusvälineet ja mikromuovi. Nämä muovit päätyvät kaikista todennäköisimmin luontoon, ja ovat myös kaikkein haitallisimpia sinne päätyessään.

Kokkosen mukaan suurin osa mereen päätyvästä muovista on kertakäyttömuovia. Kalastusvälineet muodostavat pienemmän siivun merien muoviroskasta, mutta ne ovat kaikkein vaarallisimpia merieläimille, Kokkonen sanoo.

Tulevan kahden vuoden aikana mereen päätyvän muoviroskan määrän arvioidaan kasvavan kuuden biljoonan muovipussin kokoisen määrän verran.

-  Turhien kertakäyttömuovien ja myrkyllisiä kemikaaleja sisältävien, huonosti kierrätettävien muovien valmistus tulisi lopettaa. Muovin kierrätystä tulisi tehostaa ja muovin kierrätettävyyttä parantaa. Toimivan jätehuollon ja tiukkojen säännösten avulla pitää estää muovin päätyminen luontoon, Kokkonen sanoo.

WWF:n ja Plastic Free Foundationin teettämän kyselyn mukaan seitsemän kymmenestä ihmisestä on sitä mieltä, että muoviroskaongelman ratkaisemiseksi tarvitaan kansainvälisesti sitovat säännöt. Kyselyyn vastasi yhteensä yli 20  000 ihmistä 34:stä eri maasta. Suomi ei ollut mukana kyselyssä.

Vastaajista 75 prosenttia kannatti turhan kertakäyttömuovin kieltämistä kokonaan, ja lähes 80 prosenttia kannatti kaikkien huonosti kierrätykseen soveltuvien muovien kieltämistä.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE