Näin vahvasti julisti Sri Lankasta kotoisin oleva 27-vuotias Jayathma Wickramanayake YK:n turvaneuvostossa maanantaina. Neuvosto kokousti Ruotsissa.

Jayathma Wickramanayake on järjestyksessään toinen YK:n nuorisoedustaja. Hän edistää työssään demokratiaa, ennen kaikkea nuorten (18–29-vuotiaiden) osallisuutta.

YK:n pääsihteerin nuorisoasioiden erityislähettiläs Wickramanayake saapui Ruotsista Suomeen. Taustalla oli ulkoministeri Timo Soinin (sin.) kutsu. jota  oli ulkoministeriltä pyytänyt.

– Suomi ilmoitti eilen laativansa ensimmäisenä maana maailmassa kansallisen toimintaohjelman nuoret, rauha ja turvallisuus ja nuorilla on laatimisessa iso rooli. On hienoa, että Suomi osoittaa asiassa johtajuutta, hän jatkaa.

Urpilaisen tehtävä ulkoministerin rauhanvälityksen erityisedustajana pitää sisällään juuri nuorten ja naisten osallisuuden lisäämisen rauhanprosesseissa.

Demokraatti tapasi Wickramanayaken, kun hän kävi tutustumassa eduskuntaan. Hän kertoi olevansa ensi kertaa Suomessa ja ylipäätään Pohjoismaissa.

Aiemmin hän on kuitenkin tehnyt Sri Lankassa yhteistyötä suomalaisen kansalaisjärjestö Demon kanssa. Hän kertoo, miten tuossa hankkeessa koottiin yhteen nuoria poliitikkoja 16 eri poliittisesta puolueesta. Kyseessä oli dialogi, joka liittyi muun muassa maan sodan jälkeiseen sovittelutyöhön.

Wickramanayaken ollessa Suomessa ulkoministeri Soini kertoi Suomen aloittavan kansallisen 2250-toimintaohjelman luomisen. Kyse on siitä, miten YK:n turvallisuusneuvoston Nuoret, rauha ja turvallisuus -aiheista päätöslauselmaa toimeenpannaan maassamme. Suomi on ensimmäinen maa, joka aloittaa kansallisen toimintaohjelman.

Eduskunnassa Wickramanayake kertoi käyneensä puhumassa Helsingin Kontulassa lukiolaisnuorille.

– Kerroin heille, että on menossa on paras aika elää nuoruutta mutta toisaalta myös huonoin aika, hän sanoo.

Wickramanayake tarkoittaa sitä, että nuorille ympäri maapallon on paljon mahdollisuuksia mutta myös monia haasteita.

– Olemme väkirikkain sukupolvi ikinä. Meillä on on sellainen pääsy teknologiaan ja tietoon, jota ei ole ollut yhdelläkään muulla sukupolvella. Olemme myös verkottunein sukupolvi ikinä.

Haaste on se, että monet nuoret elävät hyvin vaikeissa olosuhteissa. 600 miljoonaa elää konfliktien keskellä tai hauraissa valtioissa. Miljoonat ovat työttömiä ja monet elävät pakolaisleireillä ja riskeeraavat elämänsä yrittäessään muuttaa muihin maihin.

Puhuessaan turvaneuvostossa hän varoitti nuorisoon liittyvistä stereotypioista, joka voi liittyä esimerkiksi siihen, että nuoret nähdään väkivaltaisiksi. Hän muistutti voimakkaasti monista nuorista, jotka tekevät rauhanrakennustyötä ilman resursseja ja institutionaalista tukea ympäri maailmaa yhteisöissään, kouluissaan ja vaikkapa pakolaisleireillä.

– Turvaneuvostossa yritin sanoa, että nuorten yleistäminen laiskoiksi, ei aktiiviseksi kansalaisyhteiskunnassa ja poliittisessa elämässä ja sellaisiksi, jotka vain käyttävät kännykkää, on väärä kuva, hän toteaa Demokraatille.

Wickramanayake näkee tärkeiksi teknologiset välineet ja esimerkiksi sosiaalisen median nuorten osallistumisessa politiikkaan.

– Yksi nuori sanoi minulle, että emme marssi enää kaduilla, marsimme Facebookissa.

Wickramanayake tapasi Suomessa nuoria kansanedustajia.

– Keskustelimme muun muassa siitä, miten monissa maissa on lain tasolla esteitä, jotka estävät nuoria osallistumasta vaaleihin.

Wickramanayake kertoo tehneensä yhdessä YK:n ja sen yhteistyökumppaneiden kanssa yhteistyötä esimerkiksi Nigerian tilanteen eteen. Siellä vaaleihin osallistumisikä oli 40 vuotta, mutta nyt kansalliskokous on säätänyt lain, jossa sitä laskettiin 35 vuoteen.

Wickramanayake muistuttaa, että maailmanlaajuisesti parlamentarikkojen keski-ikä on 55 vuotta ja 2 % parlamentaarikoista on alle 30-vuotiaita. Edustuksessa ei ole kehumista, sillä puolet maapallon väestöstä on alle 30-vuotiaita.

Wickramanayake ei tiedä, että olisi maita, joissa olisi asetettu parlamentteihin kiintiöt nuoria varten. Hän ei näkisi ratkaisua huonoksi, jos se nostaisi nuorten mahdollisuutta vaikuttaa, mutta korostaa, että asia riippuu kustakin maasta ja parlamentista.

– Yksi haaste on myös, että poliittisissa puolueissa ei ole nuoria johtajina. Esimerkiksi meillä Sri Lankassa ei ole nuoria puolueiden johdossa. Se tekee myös vaikeaksi nuorille kiivetä puolueen portaita ylöspäin, mikä vaikuttaa myös siihen, mihin vaaleihin pääsee mukaan ja miten pääsee päättämään asioista.

Wickramanayake painottaa, että se ei vielä riitä, että nuoria kutsutaan keskustelemaan pöydän ympärille. Heillä täytyy olla tosiasiallisia mahdollisuuksia vaikuttaa.

– Monesti nuoria syrjitään heidän ikänsä takia. YK pyrkii saamaan näitä esteitä purettua ja edistämään nuorten osallisuutta. Asiat riippuvat kuitenkin paljon YK:n jäsenmaista itsestään.

YK:sta puhutaan tällä hetkellä yleisesti heikkona järjestönä. Wickramanayake muistuttaa, että pitää katsoa, mikä YK on.

– Se on ne maat, jotka tulevat yhteen. Meidän tehtävämme on fasilitoida prosessia, mutta nämä maat tulevat ja tekevät päätökset. Jos asiat eivät edisty vaan menevät taaksepäin, jäsenmaat ovat vastuussa.

– Olen myös samaa mieltä, että multilateralismi (monenkeskeisyys) on tulilinjalla. On kritiikkiä YK:ta ja sen roolia kohtaan, mutta en usko myöskään maailmaan ilman YK:ta. Kun meillä on maailmalla monia konflikteja käynnissä ja ilmastonmuutos vaikuttaa, en usko, että ilman multilateraalisia yhteisöjä kuten YK:ta voimme pärjätä.

Jayathma Wickramanayake on tavannut Suomessa myös muun muassa presidentti Tarja Halosen:

Meeting @UNYouthEnvoy @jayathmadw in #Helsinki for strengthening the participation of youth, especially women in #mediation. pic.twitter.com/146pOUDMXL

— Tarja Halonen (@TarjaHalonen) April 27, 2018

Katso tästä Wickramanayaken maanantainen puhe YK:n turvaneuvostossa: