”Yksi kansa… Ei tee mieli ajatella” – Sorsa-säätiön Majander kuulee pahoja kaikuja Saksan oikeistopopulistien iskulauseissa

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO
AfD:n kannattaja jakoi lentolehtisiä Saksan liittopäivävaalien alla.

Saksan syyskuun liittopäivävaalit osoittivat, että eurooppalaisen politiikan uusjako järisyttää myös Saksan puoluejärjestelmää, ajatuspaja Kalevi Sorsa –säätiön toiminnanjohtaja Mikko Majander kirjoittaa.

– Suurten kansanpuolueiden kristillisdemokraattien ja sosiaalidemokraattien kannatuksesta suli kerralla lähes 14 prosenttia, samalla kun oikeistopopulistit valtaavat alaa erityisesti itäisissä osavaltioissa, Majander analysoi.

– Saksan syyskuiset liittopäivävaalit kertovat, että ainakin poliittiselta kulttuuriltaan ja mielipideilmastoltaan itä ja länsi ovat edelleen kaukana toisistaan.

Hän huomauttaa, että viimeistään nyt on Saksassa syytä herätä todellisuudesta, jossa liittotasavalta nähdään vain kahden perinteisen valtapuolueen, kristillisdemokraattien ja sosiaalidemokraattien, kilpakenttänä.

Majander kiinnittää huomiota etenkin ääripuolueiden menestykseen Saksan itäisissä osavaltioissa.

– Vaikka kommunistisesta yhteiskuntamallista saati ideologiasta ei kannata puhua, niin DDR-ajan henkistä perintöä kantavat vasemmistopuolue sekä oikeistopopulistinen vaihtoehto Saksalle. Molemmat ylsivät itäisissä osavaltioissa kaksi kertaa suurempaan kannatukseen kuin lännessä: Die Linke 17,2/8,8 – AfD 21,6/10,2 (Berliini jätetty pois laskuista).

Angela Merkelin CDU kärsi vaaleissa rökäletappion (–8,6 %), mutta jäi itäisissä osavaltioissa selvästi vielä valtakunnallisen keskiarvonsakin alle (32,9/29,2). SPD:n synkkä tulos (20,5) riitti koko maassa toiseen sijaan, mutta idässä (14,3) vasta neljänneksi.

Maahanmuuttovastaisuus toimii mobilisoivana tekijänä.

Majanderin mukaan Saksan liittopäivävaalien alyyseissa on viitattu siihen, että mentaaliselta maisemaltaan itäinen Saksa rinnastuu paremminkin Visegrad-maihin Puolaan, Tšekkiin, Slovakiaan ja Unkariin kuin läntisempään Eurooppaan.

– Maahanmuuttovastaisuus toimii mobilisoivana tekijänä, vaikka esimerkiksi islamin ulkoisia merkkejä näkyisi (itäisisten osavaltioiden) arjessa ja katukuvassa suhteellisesti länttä vähemmän.

Erityisen suosittu oikeistopopulistinen AfD on Saksin vapaavaltiossa, jossa se nousi liittopäivävaaleissa suurimmaksi puolueeksi. Majander kertaa, että vapaavaltion pääkapupungissa Dresdenissä ovat ”patrioottiset eurooppalaiset” marssineet ”länsimaiden islamisoimista vastaan” (Pegida) jo kolmen vuoden ajan.

– Aina maanantaisin, kuten vuonna 1989 konsanaan, Majander toteaa viitaten saksalaisten marsseihin 1980-luvun lopulla järjestettyihin marsseihin, joiden seurauksena murtuivat muurit, ja kylmän sodan asetelma horjui.

Tuolloin iskulauseena toimi ”Wir sind das Volk – Me olemme kansa”.  Lauseella pyrittiin edistämään Euroopan yhtenäisyyttä.

Iskulausetta on jälleen lämmitelty käyttöön patrioottisten eurooppalaisten marsseilla.

Nyt Majanderin mukaan iskulausetta on jälleen lämmitelty käyttöön patrioottisten eurooppalaisten marsseilla.

– ”Kansan” sijaan painotus on nyt kuitenkin voimakkaasti sanalla ”Me”, sillä eroa tehdään totalitaarisen regiimin sijaan ulkopuolelta uhkaaviin toisiin, maahantunkeutujiin.

– Kun Saksasta on kyse, ei tee mieli ajatella mitä historian analogioita voi nousta mieleen, jos teemaa ”yhdestä kansasta” ryhdytään edelleen jalostamaan uusiokäyttöön. ”Ein Volk, ein Reich, ein Führ…”

”Helvetti maan päällä” – YK:n pääsihteeri vaatii taistelujen välitöntä lopettamista Syyrian Itä-Ghoutassa

Kuva: Lehtikuva

YK:n pääsihteeri Antonio Guterres vaati keskiviikkona taistelujen välitöntä lopettamista Syyrian Itä-Ghoutassa. Taistelut ovat hänen mukaansa muuttaneet alueen ”helvetiksi maan päällä” siviileille. Syyrian hallinnon joukot aloittivat kapinallisten hallussa olevan alueen tulituksen sunnuntaina.

Guterresin mukaan sotatoimien lopettamista tarvitaan, jotta Itä-Ghoutaan voitaisiin kuljettaa humanitaarista apua kaikille sitä tarvitseville.

– Tämä on inhimillinen tragedia, joka tapahtuu silmiemme edessä. Mielestäni emme voi antaa tilanteen edetä tällä kauhealla tavalla, hän sanoi.

Myös Ranskan presidentti Emmanuel Macron vaati aselepoa loukkoon jääneiden siviilien evakuoimiseksi ja humanitaarisen avun perille toimittamiseksi. Macron myös syytti Syyrian presidentin Bashar al-Assadin hallintoa siitä, että se käyttää terrorismin vastaista taistelua ”verukkeena” hyökätä siviilien kimppuun.

Venäjä ilmoitti keskiviikkoiltana kutsuvansa YK:n turvallisuusneuvoston koolle torstaiksi keskustelemaan Itä-Ghoutan tilanteesta.

Tällä viikolla ilmaiskuissa on kuollut Itä-Ghoutassa yli 300 siviiliä ja noin 1 400 on haavoittunut.

Ei ruokaa, ei lääkkeitä, ei suojaa

Itä-Ghoutassa työskentelevä lääkäri luonnehtii tilannetta katastrofaaliseksi. Hän uskoi kansainvälisen yhteisön hylänneen alueella elävät ihmiset.

– Meillä ei ole mitään, ei ruokaa, ei lääkkeitä, ei suojaa, lääkäri Bassam kertoi BBC:lle.

Venäjän tukemat Syyrian hallinnon joukot tehostivat sunnuntaina toimia kapinallisten viimeisen suuren tukialueen saamiseksi takaisin haltuun.

– He hyökkäävät kaikkialle: kauppoihin, toreille, sairaaloihin, kouluihin, moskeijoihin, kaikkialle, lääkäri Bassam kertoi.

– Missä on kansainvälinen yhteisö, missä on YK:n turvallisuusneuvosto? Ne ovat hylänneet meidät. Ne jättävät meidät kuolemaan, hän lisäsi.

Syyrian hallinto on päästänyt vain yhden humanitaarisen avustussaattueen Itä-Ghoutaan marraskuun jälkeen, ja siksi alueella on huutava pula ruuasta.

Punaisen Ristin kansainvälinen komitea vaatikin keskiviikkona humanitaarista apua kuljettavien ajoneuvojen pääsyä alueelle.

Keskustelua aiheesta

Palmen murhatutkinnasta paljastuu jälleen outouksia – SVT: Ruotsin poliisi yritti lahjoa

Olof Palme

Pääministeri Olof Palmen murhaa tutkineessa poliisiryhmässä houkuteltiin päihteiden väärinkäyttäjiä isoilla rahasummilla todistamaan oikeudessa rikoksesta epäiltyä Christer Petterssonia vastaan, kertoo Ruotsin yleisradioyhtiö SVT.

Uppdrag granskning -ohjelma on saanut käsiinsä kuulustelunauhan, jonka perusteella tuomioistuinta johdettiin harhaan.
Ruotsin hallitus lupasi vuonna 1987 Palmen surmaajan jäljille johtavista vihjeistä jopa 50 miljoonan kruunun palkkion.

Useat päihteiden väärinkäyttäjät ovat vuosien varrella väittäneet, että poliisi on houkutellut heitä rahalla vääriin todistuksiin.

SVT:n mukaan Ulf-nimistä miestä kuultiin aikoinaan Petterssonin alibista. Nauhalla poliisi antoi ymmärtää, että mies saisi miljoonat, jos Pettersson tuomitaan. SVT:n mukaan syyttäjä väitti oikeudessa, ettei nauhalla mainita rahasummaa.

Ruotsin entinen pääministeri ja maan sosialidemokraattisen puolueen pitkäaikainen puheenjohtaja Olof Palme surmattiin Tukholmassa 28.2. 1986. Murha on edelleen selvittämättä.

Keskustelua aiheesta

Aseistautunut joukkio hyökkäsi poliisiasemalle Etelä-Afrikassa – kuusi ihmistä kuoli

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Kuusi ihmistä kuoli keskiviikkona aseistautuneen joukkion hyökättyä poliisiasemalle Etelä-Afrikassa. Poliisin mukaan hyökkääjät varastivat aseita. Surmansa sai viisi poliisia ja yksi sotilas.

Ryöstäjät iskivät asemalle eteläisessä Engcobon kylässä hieman puolenyön jälkeen, kertoi poliisin tiedottaja Vish Naidoo.

– Kolme poliiseista kuoli poliisiasemalla, kun ryöstäjät hyökkäsivät ja avasivat tulen.

Naidoon mukaan hyökkääjät pakottivat kaksi poliisia poliisiautoon. Näiden poliisien ruumiit löytyivät myöhemmin tienvarresta. Lisäksi hyökkääjät ampuivat pakomatkallaan kuoliaaksi sotilaan.

Etelä-Afrikassa hyökkäykset poliisia vastaan ovat yleisiä. Esimerkiksi kevään 2016 ja kevään 2017 välisenä aikana ainakin 57 poliisia sai surmansa virkatehtävissä, kertovat tilastot.

Mielipidemittaus: Kaksi kolmesta amerikkalaisesta haluaa tiukemmat aselait

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO
Mies tarkasti aseensa kuntoa Floridassa.

Yhdysvalloissa noin kaksi kolmesta tukee tiukempia aselakeja, ilmenee Quinnipiacin yliopiston kansallisesta mielipidemittauksesta.

Yliopisto julkisti kyselynsä noin viikko sen jälkeen, kun Floridassa tapahtunut kouluampuminen vaati 17 ihmisen hengen.

Yliopiston mukaan tuki tiukennuksille on suurempi kuin kertaakaan kymmeneen vuoteen.

Yliopisto on vuodesta 2008 lähtien selvittänyt amerikkalaisten kantaa aselakeihin.

Kyselyn perusteella myös valtaosa aseen omistajista tukee aselakien tiukennuksia.

Aseenomistajista 50 prosenttia oli tiukennuksien kannalla ja 44 prosenttia vastusti niitä.

Taustatarkastukset saivat aseen omistajilta puolestaan jopa 97 prosentin tuen.

Puolueittain tarkasteltuna viimeisimpien mittauksien mukaan vain 34 prosenttia republikaanien kannattajista tukee aselakien tiukennuksia. Demokraattien kannattajien keskuudessa tiukennuksia kannattaa puolestaan 86 prosenttia.

Quinnipiacin yliopiston mittaukseen osallistui reilu 1 200 ihmistä maan laajuisesti. Kysely toteutettiin 16.–19. helmikuuta. Tuloksen virhemarginaali on 3,4 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Trump tukee aseiden tulinopeutta lisäävien lisäosien kieltoa.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoo tukevansa itselataavien aseiden tulinopeutta lisäävien lisäosien kieltämistä.

Trumpin mukaan hän on allekirjoittanut muistion, joka määrää säädöksen valmistelun. Trump sanoo odottavansa, että uudet säädökset tulevat voimaan pian.

Esimerkiksi Las Vegasin joukkoampuja käytti niin sanottua ”bump stock” -lisäosaa ampuessaan musiikkifestivaaleille osallistuneita ihmisiä viime vuoden lokakuussa.

Lisäosien kieltäminen on yksi harvoista aseita rajoittavia sääntelyjä, joka on saanut myös vaikutusvaltaisen lobbarijärjestön Kansallisen kivääriyhdistys NRA:n tuen.

Tukholman autoiskun tekijä Drottninggatanin valinnasta: ”Kalifaatti ei anna anteeksi”

Kuva: LEHTIKUVA / AFP photo TT News Agency / Fredrik SANDBERG /
Rakhmat Akilov oikeudessa Tukholmassa 14. helmikuuta.

Tukholman viimevuotisesta kuorma-autoiskusta syytetyn Rakhmat Akilovin tavoitteena oli tappaa Ruotsin kansalaisia. Tämä selvisi tiistaina Tukholmassa järjestetyssä oikeudenkäynnissä.

Syyttäjä Hans Ihrmanin kysymykseen, oliko attentaatti hänen mielestään onnistunut, Akilov vastasi kieltävästi.

– Jäin henkiin, hän perusteli vastaustaan.

Drottninggatanin iskussa Tukholmassa viime huhtikuussa kuoli viisi ihmistä ja kymmenen loukkaantui vakavasti. Syyttäjän mukaan lisäksi yli 130 ihmistä oli vaarassa kuolla tai loukkaantua.

Akilov sanoi tehneensä iskun, jotta Ruotsi lopettaisi osallistumisen äärijärjestö Isisin perustaman islamilaisen kalifaatin vastaiseen taisteluun.

– Halusin, että Ruotsi lopettaa sotimisen kalifaattia vastaan. Että lopetettaisiin sotilaiden lähettäminen taistelualueille. Ja että lopetettaisiin jättiläismäisten rahasummien lähettäminen meidän kalifaattimme vastaiseen taisteluun, Akilov kertoi.

Drottninggatanin valintaa hän perusteli sillä, että se on Ruotsin keskeisimpiä katuja.

– Se muistuttaa pahaa tehneitä siitä, että kalifaatti ei anna anteeksi.

Venäjää oikeudenkäynnissä puhunut uzbekistanilainen Akilov vastasi syyttäjän kysymyksiin asiallisesti ja rauhallisesti ilman minkäänlaisia tunteenilmauksia. Hän ei myöskään osoittanut katumusta.

”Ei riippuvainen muista”

Esitutkinnassa Akilov on kertonut toimineensa äärijärjestö Isisin nimissä. Isis ei kuitenkaan ole ilmoittanut olevansa Tukholman iskun takana kuten se teki vuonna 2016 Nizzan ja Berliinin rekkahyökkäysten yhteydessä.

Oikeudessa Akilov kuitenkin kertoi saaneensa Isisin jäseniltä hyväksynnän iskulle. Isisin jäseniin hän sanoi olleensa yhteydessä netin kautta.

– Teon tein, koska sydämeeni ja sieluuni sattuu niiden puolesta, jotka ovat kärsineet Nato-liittouman pommitusten takia, Akilov sanoi.

Oikeuden istunnon jälkeen pidetyssä tiedotustilaisuudessa syyttäjä Hans Ihrman sanoi Akilovin suunnitelleen iskun yksin.

– Kontakteilla ei ollut ratkaisevaa merkitystä. Akilov on suunnitellut ja valmistellut teon yksinään eikä ole ollut riippuvainen muista ihmistä. Hän on etsinyt tukea, Ihrman sanoi.

Tuomio odotettavissa ennen juhannusta

Akilov on asianajajansa välityksellä myöntänyt oikeudelle syyllistyneensä terrorismirikokseen, terrorismirikoksen yritykseen sekä vaaran aiheuttamiseen. Hän ei aio vastustaa vaadittua vankeustuomiota ja sitä seuraavaa karkotusta Ruotsista.

Asianajaja Johan Erikssonin mukaan Akiloville oli tärkeää vastata oikeudenistunnossa esitettyihin kysymyksiin.
Akilov on oleskellut Ruotsissa luvatta sen jälkeen, kun hänen oleskelulupahakemuksensa hylättiin 2016.

Oikeudenkäynti jatkuu pitkin kevättä, ja tuomion odotetaan tulevan ennen juhannusta.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta