Keskustelussa puhuttivat monet lain yksityiskohdat, paljon etenkin automaattinen liikennevalvonta, josta SDP:n kansanedustajat käyttivät useita puheenvuoroja.

Kansanedustaja Mika Kari (sd.) totesi, että hän on seurannut hallintovaliokunnan jäsenenä jo 7 vuoden ajan huolestuttavaa kehitystä, jossa maamme tiet täytetään näillä kameravalvonnoilla.

– Ajatus on varmasti hieno, jos yritetään nopeuksia laskea, mutta yksikään tolppa ei seuraa sitä liikennevirtaa, ei puhalluta, ei katso ajokuntoa, ei tarkasta ajoneuvojen kuntoa eikä myöskään kuljettajan kuntoa. Pitäisikö, ministeri, vihdoin ja viimein tehdä näistä tolpista näkyvät? Maalata ne kunnollisilla väreillä, että ihmiset tietäisivät, missä ne vaaran paikat tieliikenteessä ovat? Kari kysyi.

– Laki ei estä – ei myöskään mitenkään pakota, muttei myöskään estä. Voidaan nyt jo näin toimia, Berner totesi.

Kari sanoi pitävänsä vastausta ilahduttavana.

– Nythän tolpat on piilotettu mitä tiheimpään pusikkoon tai tavalla tai toisella heikosti näkyviksi. Jos tehtäisiin niin kuin esimerkiksi Ruotsissa tehdään, että maalataan kunnolla näkyviksi, niin silloin näillä tolpilla olisi myös ennaltaehkäisevä vaikutus, Kari jatkoi.

Karin mukaan asia voitaisiin kirjata lakiin.

– Silloin se ei jäisi vain yhden paikallisen poliisipiirin itsensä päätettäväksi.

Pelkkään nopeuteen tuijottamista Mika Kari pitää yhtenä liikennepolitiikkamme suurista virheistä.

– Siellä ajoterveys, ajokuntoon liittyvät asiat, mielenterveys, itsemurha-alttius, tämän tyyppiset asiat, usein unohdetaan ja sanotaan, että vain nopeuksia säätelemällä lisäisimme liikenneturvallisuutta.

Myös SDP:n kansanedustaja Suna Kymäläinen valitti keskustelussa sitä, että nyt kameratolpat ovat usein paikoissa, joissa on mutka tai nopeus yllättäen laskee pieneksi hetkeksi.

– Tämä aiheuttaa äkkijarrutuksia ja siten onnettomuusriskien kasvamista, Kymäläinen sanoi.

Kansanedustaja Katja Taimelan (sd.) mukaan automaattisen liikennevalvonnan lisääntyminen koituu kaikkien liikenteessä liikkuvien eduksi, jos sitä käytetään ennaltaehkäisevästi vaarallisiksi määritellyissä paikoissa, koulujen ja päiväkotien läheisyydessä sekä taajama-alueilla.

– Mutta jos automaattista valvontaa käytetään tarkoitushakuisina sakkorysinä paikoissa, joissa pienillä rikkomuksilla on liikenneturvallisuuteen vähäiset vaikutukset, ollaan hakoteillä nimenomaan liikenneturvallisuuden näkökulmasta. Täytyy muistaa, että mikään automaattivalvonta ei hurjasti laajennettunakaan korvaa poliisin läsnäoloa liikenteessä, Taimela sanoi.

Mika Karin mukaan sähköisen liikenteenvalvonnan tausta lähtee nimenomaan siitä, että poliisin resurssien vähentyessä painetta liikennevalvonnasta on siirretty automaattiselle puolelle.

– Näin ollen tolpat eivät ole tulleet laadullisesti lisäämään meidän liikenneturvallisuutta ja liikennevalvontaa, ainoastaan ikään kuin pakon sanelemana poliisin tehtäviä on siirretty tällaisien kylmien poliisien, peltipoliisien hoidettavaksi, ja tämä kehitys on negatiivinen.

– Toivon, että samalla kun poliisin määrärahoja ja poliisin resursseja pystytään pitkällä aikajänteellä tarkistelemaan, liikenneministeri ja sisäministeri yhdessä kävisivät näissä asioissa valtiovarainministerin puheilla, jotta saisimme ne poliisit tekemään sitä liikennevalvontaa, sen ammattilaisten joukon, joka sillä kentällä osaava joukko on, Kari painotti.

Ministeri Anne Bernerin mukaan automaattivalvonta on kasvanut Suomessa, mutta se ei ole niin suurta kuin monessa muussa verrokkimaassa.

– Meillä on 130 kameraa ja 3 000 valvontakameraa, 450 000 kilometriä teitä, mutta on selvää, että me tarvitsemme enemmän poliisin resursseja liikenteen valvomiseksi, ministeri vastasi Mika Karille.