”Yksikään tolppa ei puhalluta” – automaattinen liikennevalvonta puhutti eduskunnassa, Bernerin mukaan kameratolpat voidaan maalata

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Eduskunnassa käytiin tänään vilka lähetekeskustelu uudesta tieliikennelaista. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) muistutti, että kyseessä on kolmas kerta, kun tieliikennelainsäädännön kokonaisuutta uudistetaan 100-vuotiaassa itsenäisessä Suomessa.

Keskustelussa puhuttivat monet lain yksityiskohdat, paljon etenkin automaattinen liikennevalvonta, josta SDP:n kansanedustajat käyttivät useita puheenvuoroja.

Kansanedustaja Mika Kari (sd.) totesi, että hän on seurannut hallintovaliokunnan jäsenenä jo 7 vuoden ajan huolestuttavaa kehitystä, jossa maamme tiet täytetään näillä kameravalvonnoilla.

– Ajatus on varmasti hieno, jos yritetään nopeuksia laskea, mutta yksikään tolppa ei seuraa sitä liikennevirtaa, ei puhalluta, ei katso ajokuntoa, ei tarkasta ajoneuvojen kuntoa eikä myöskään kuljettajan kuntoa. Pitäisikö, ministeri, vihdoin ja viimein tehdä näistä tolpista näkyvät? Maalata ne kunnollisilla väreillä, että ihmiset tietäisivät, missä ne vaaran paikat tieliikenteessä ovat? Kari kysyi.

Ministeri Berner sanoi, että automaattivalvonta lisää kiinnijäämisriskiä ja sitä kautta nostaa liikenneturvallisuuden näkökulmaa. Sitä voidaan hänen mukaansa käyttää siellä, missä se on mahdollista ja vapauttaa poliisin resursseja valvontaan. Berner sanoi, että liikennetolpat voidaan maalata, jos niin halutaan.

– Laki ei estä – ei myöskään mitenkään pakota, muttei myöskään estä. Voidaan nyt jo näin toimia, Berner totesi.

Kari sanoi pitävänsä vastausta ilahduttavana.

– Nythän tolpat on piilotettu mitä tiheimpään pusikkoon tai tavalla tai toisella heikosti näkyviksi. Jos tehtäisiin niin kuin esimerkiksi Ruotsissa tehdään, että maalataan kunnolla näkyviksi, niin silloin näillä tolpilla olisi myös ennaltaehkäisevä vaikutus, Kari jatkoi.

Karin mukaan asia voitaisiin kirjata lakiin.

– Silloin se ei jäisi vain yhden paikallisen poliisipiirin itsensä päätettäväksi.

”Aiheuttaa äkkijarrutuksia ja siten onnettomuusriskien kasvamista.”

Pelkkään nopeuteen tuijottamista Mika Kari pitää yhtenä liikennepolitiikkamme suurista virheistä.

– Siellä ajoterveys, ajokuntoon liittyvät asiat, mielenterveys, itsemurha-alttius, tämän tyyppiset asiat, usein unohdetaan ja sanotaan, että vain nopeuksia säätelemällä lisäisimme liikenneturvallisuutta.

Myös SDP:n kansanedustaja Suna Kymäläinen valitti keskustelussa sitä, että nyt kameratolpat ovat usein paikoissa, joissa on mutka tai nopeus yllättäen laskee pieneksi hetkeksi.

– Tämä aiheuttaa äkkijarrutuksia ja siten onnettomuusriskien kasvamista, Kymäläinen sanoi.

Kansanedustaja Katja Taimelan (sd.) mukaan automaattisen liikennevalvonnan lisääntyminen koituu kaikkien liikenteessä liikkuvien eduksi, jos sitä käytetään ennaltaehkäisevästi vaarallisiksi määritellyissä paikoissa, koulujen ja päiväkotien läheisyydessä sekä taajama-alueilla.

– Mutta jos automaattista valvontaa käytetään tarkoitushakuisina sakkorysinä paikoissa, joissa pienillä rikkomuksilla on liikenneturvallisuuteen vähäiset vaikutukset, ollaan hakoteillä nimenomaan liikenneturvallisuuden näkökulmasta. Täytyy muistaa, että mikään automaattivalvonta ei hurjasti laajennettunakaan korvaa poliisin läsnäoloa liikenteessä, Taimela sanoi.

”Tämä kehitys on negatiivinen”.

Mika Karin mukaan sähköisen liikenteenvalvonnan tausta lähtee nimenomaan siitä, että poliisin resurssien vähentyessä painetta liikennevalvonnasta on siirretty automaattiselle puolelle.

– Näin ollen tolpat eivät ole tulleet laadullisesti lisäämään meidän liikenneturvallisuutta ja liikennevalvontaa, ainoastaan ikään kuin pakon sanelemana poliisin tehtäviä on siirretty tällaisien kylmien poliisien, peltipoliisien hoidettavaksi, ja tämä kehitys on negatiivinen.

– Toivon, että samalla kun poliisin määrärahoja ja poliisin resursseja pystytään pitkällä aikajänteellä tarkistelemaan, liikenneministeri ja sisäministeri yhdessä kävisivät näissä asioissa valtiovarainministerin puheilla, jotta saisimme ne poliisit tekemään sitä liikennevalvontaa, sen ammattilaisten joukon, joka sillä kentällä osaava joukko on, Kari painotti.

Ministeri Anne Bernerin mukaan automaattivalvonta on kasvanut Suomessa, mutta se ei ole niin suurta kuin monessa muussa verrokkimaassa.

– Meillä on 130 kameraa ja 3 000 valvontakameraa, 450 000 kilometriä teitä, mutta on selvää, että me tarvitsemme enemmän poliisin resursseja liikenteen valvomiseksi, ministeri vastasi Mika Karille.

Keskustelua aiheesta

Yllättävä käänne alkoholilaki-keskustelussa – Kokoomus: Hallituspuolueissa äänestettävä 5,5%:a

Eduskunnassa alkoi juuri keskustelu alkoholilaista. Heti alussa hämmennystä aiheutti, kun salissa todettiin, että hallituspuolueiden kansanedustajilla on omantunnonvapaus äänestää vähittäismyynnissä sallittujen alkoholituotteiden alkoholipitoisuutta eli käytännössä joko nykyistä 4,7%:a tai 5,5%:a, joka on hallituksen esitys.

Salista kokoomuksen aitiosta kuului kuitenki huutoja, joiden mukaan omantunnonvapautta ei ole.

Istunto keskeytyi hetkeksi, kun alkoholilakia esitettiin pöydällepantavaksi joko tänään myöhempään istuntoon tai huomiseen istuntoon kello 10. Asiasta äänestetään pian. Kello 10:tä esittänyt kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.) katsoi, etteivät edustajat ole ehtineet perehtyä kunnolla tänään valmistuneeseen mietintöön.

Kokoomuksen kansanedustaja Jukka Kopra kertoi Demokraatille istunnon tauolla, että hallituksessa ei ole sovittu, että hallituspuolueiden edustajilla olis vapaat kädet äänestää alkoholiprosentista.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hallituspuolueilla on asiassa ristiriita ja se pomppaa nyt yllättävällä tavalla esiin, kun alkoholilaista on saatu jo sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö.

– Hallituspuolueet ovat sopineet keskenään niin, etät tässä mennään yleisten pelisääntöjen mukaan, mutta jokainen ryhmä tunnustaa, että joillakin voi olla ongelmia omantuntonsa kanssa tässä asiassa, mutta se on jokaisen ryhmän sisäinen asia kannattaa sitä halituksen esitystä kuitenkin.

Saako kokoomusedustaja äänestää 4,7%:a?

– Ei, eikä saa kepulainenkaan. Tällaista ei ole sovittu, että olisi vapaat kädet äänestää niin kuin haluaa.

Kellään ei ole hallituksessa oikeus äänestää 4,7%:a, niinkö?

– On sovittu, että hallitus tietysti kannattaa hallituksen esitystä.

Eli on sovittu kokoomuksen mielestä, että kaikkien pitää äänestää hallituksen esityksen mukaisesti alkoholiprosenttia 5,5.?

– Tämä on lähtökohta, Jukka Kopra vastaa.

Täydennys: Äänin 82–47 alkoholilain käsittely jatkuu täysistunnossa tänään kello 21.15. Käsittelyn siirtämistä iltaan oli ehdottanut kokoomuksen kansanedustaja Kalle Jokinen ja kannattanut Jukka Kopra.

Kokoomus vastaa kannoistaan, perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko kommentoi tietoja, jonka mukaan kokoomuksen mukaan hallituspuolueissa olisi tuettava 5,5%:a.

Keskustelua aiheesta

Metsien hiilinielujen laskennasta päästiin ratkaisuun EU:ssa – Hallitus iloitsi: Suomessa kannattaa investoida metsäteollisuuteen

EU:ssa päästiin sopuun Suomessa kovaa keskustelua herättäneestä metsien hiilinielulaskennasta. Brysselissä parhaillaan olevan pääministerin Juha Sipilän (kesk.) mukaan Suomi voi olla tyytyväinen EU:ssa löydettyyn sopuun. Sopu mahdollistaa Sipilän mukaan sen, että hakkuita lisätään ensi vuosikymmenellä suunnitellusti ilman EU-tason seurauksia. Investointien esteet ovat näin hänen mukaansa poissa.

Myös ympäristöministerin Kimmo Tiilikaisen (kesk.) mukaan sopu antaa varmuutta.
– Suomessa kannattaa investoida jatkossakin metsätalouteen ja -teollisuuteen, sanoi Tiilikainen.
Hakkuita ollaan hallituksen mukaan kasvattamassa 70–75 prosenttiin kasvusta.

Vertailutasoa lähdetään etsimään

Ympäristöministeriön mukaan vertailutaso ei pohjaudu aikaisempaan metsien käytön intensiteettiin, vaan ”kriteerinä on metsien hiilensidontakyvyn ylläpito ja vahvistaminen pitkällä aikajänteellä”. Suomi on vastustanut sitä, että metsien käytön tulevaa intensiteettiä verrataan menneeseen ajanjaksoon.

– Historia liudentui ja tulevaisuus vahvistui, kiteytti Tiilikainen.

Tiilikaisen mukaan jokainen maa määrittelee ensi vuoden aikana sitä vertailutasoa, paljonko metsien kasvusta voidaan käyttää, jotta metsien hiilinielut varmistetaan tulevaisuudessa. EU:n komission ja jäsenmaiden asiantuntijat arvioivat vertailutasot vuoden 2019 aikana.

Myös Metsäteollisuus ry oli tyytyväinen EU:ssa päästyyn sopuun metsien hiilinieluja koskevasta laskentamallista. Edunvalvontajärjestön mukaan linjaus mahdollistaa riittävän raaka-ainehuollon Suomen kierto- ja biotalouden kehittämisen tarpeisiin.

Ympäristöjärjestö Fern puolestaan sanoi, että EU menetti keskeisen mahdollisuutensa valjastaa metsät ilmastonmuutoksen ehkäisyyn ja laittaa Pariisin ilmastosopimusta täytäntöön.

Maankäytön hiilinielulaskennasta päästiin sopuun Strasbourgissa komission, neuvoston ja parlamentin yhteisissä neuvotteluissa.

EU-maat ovat sopineet vähentävänsä kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 40 prosentilla vuodesta 1990 vuoteen 2030. Hiilinielujen varmistaminen on osa EU:n päästötalkoita.

Anniina Luotonen, Saana Uosukainen, STT Bryssell

 

”Siinä koettiin, että sai lättyä naamaan heti ensimmäisessä kokouksessa” – Työryhmän jäsenet jäivät kutsutta nollatuntisopimus-tiedotustilaisuuteen

SAK:n lakimies Timo Koskinen oli kolmikantaisen nollatuntisopimuksiin pelisääntöjä pohtineen työryhmän jäsen.

Tänään työministeri Jari Lindström (sin.) piti tiedotustilaisuuden, jossa hän kertoi, miten hallituksen esitys muuttaa tilannetta ja millaisia ratkaisuja nollatuntisopimuksiin haetaan.

Timo Koskinen kertoo menneensä tiedotustilaisuuteen, vaikkei kutsua tullutkaan. Hän on harmissaan, ettei työryhmän jäseniä kutsuttu paikan päälle.

Koskinen toteaa, että olisi ollut hyvä, kun teema on herättänyt niin paljon keskustelua, että myös työryhmän jäsenet olisivat päässeet paikalle esittelemään näkemyksiään.

Koskinen toteaa, että merkitykseltään vastaavankaltaisissa tilanteissa työryhmän jäseniä on tavattu kutsua paikalle kertomaan omat näkemyksensä.

– Se olisi ollut hyvän tavan mukaista. Nyt sitten teemme omia tiedotteita, ne menevät läpi mediassa, jos menevät.

”Parempi olla mukana kuin olla kokonaan ulkona.”

Nollatuntisopimusten pelisääntöjä selvitellyt ryhmä oli kolmikantainen – joskin erimielinen. Mietintöön liittyy niin EK:n, Suomen Yrittäjät ry:n, Kunnallinen työmarkkinalaitos KT:n, Kirkon työmarkkinalaitoksen, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:n eriävät mielipiteet sekä Akava ry:n kannanotto.

– Se oli hyvin voimakkaasti poliittisesti ohjattua toimintaa. Etukäteen jo todettiin, että tämä työryhmä ei tule kieltämään nollatyötä, ei tule asettamaan minimityömääriä eikä ottamaan lakiin työajan vakiintumisen käsitettä. Siinä koettiin, että sai lättyä naamaan heti ensimmäisessä kokouksessa. Työntekijäpuolen tavat ratkaista ongelmia siivottiin ensimmäisessä kokouksessa aika mallikkaasti pois, Koskinen kertaa.

– Jos niihin ryhmiin ei mukaan mene, ei sitten pysty vaikuttamaan yhtään. Parempi olla mukana kuin olla kokonaan ulkona, Koskinen kuitenkin muistuttaa.

Ministeri Jari Lindström tyytyy toteamaan, että on kysyttävä työ- ja elinkeinoministeriön viestinnästä, keille kutsut ovat lähteneet, koska hänen asiansa ei ole kutsuja lähettää.

– Ei mitään ongelmaa ole olla kutsumatta ketään, Lindström sanoo.

Ministeriön viestinnän mukaan kutsut menivät vain median edustajille.

”Lopputulos voi olla, että sinulle ei tule enää tunteja. Se voi olla siinä.”

Koskinen antaa myös kiitosta: Lindströmin tänään esittelemässä lakiesityksessä nollasopimuksen pelisäännöistä on myös hyviä asioita. Esimerkiksi oikeus sairausajan palkkaan kirjataan lakiin ja karensseihin tulee helpotuksia.

Lisäksi työtä ei ole pakko tehdä enempää kuin työvuoroluetteloon on merkattu. Tämä helpottaa Koskisen mukaan muun muassa niitä, jotka tekevät useampaa kuin yhtä työtä.

– Sehän hankaloituu, jos tulee lisätyötunteja yllättäen toiselle työantajalle. Toki saa lisätunteja laittaa, jos työntekijä siihen suostuu, vaikka niitä ei olisikaan merkattu työvuoroluetteloon.

Lakiesityksen mukaan nollatuntisopimusta ei saisi enää tehdä työnantajan aloitteesta, jos työnantajalla on kiinteä työvoimatarve.

– Nollatyöntekijät ovat usein nuoria, kouluttamattomia, maahanmuuttajataustaisia ja järjestäytymättömiä. Jos heidän pitää itse vaatimalla vaatia neuvotteluja, se ei ihan välttämättä kaikkialla toimi. Toki se voi toimia niillä hyvillä työpaikoilla. Jos väen vänkään haluat neuvotteluja käydä ja työnantaja ei halua, lopputulos voi olla, että sinulle ei tule enää tunteja. Se voi olla siinä, Koskinen huomauttaa.

”Siinä on pieni pelaamisen mahdollisuus työnantajapuolella edelleen.”

Työntekijän aloitteesta nollatuntisopimuksen voi siis kuitenkin yhä tehdä, myös vaikka olisi kiinteä työvoimatarve. Tämä voi Koskisen mukaan johtaa tilanteisiin, jossa työntekijän on käytännössä pyydettävä nollatuntisopimusta, mikäli ylipäänsä haluaa työpaikan saada.

Lisäksi Koskinen huomauttaa, että aika monella nollatyöntekijällä työaika pomppii melko lailla. Lakiesityksen mukaan nollatuntisopimusta ei voi tehdä, jos työaika on kiinteä.

– Työnantaja voi itse vaikuttaa siihen, onko se kiinteä vai ei. Siinä on pieni pelaamisen mahdollisuus työnantajapuolella edelleen, Koskinen sanoo.

Toisaalta jos työnantaja on hyvä, asiasta voidaan pystyä sopimaan työntekijää tyydyttävällä tavalla.

SAK on esittänyt, että työsopimuksessa pitäisi aina sopia sitovasti tuntimäärästä ja toteutunutta tuntimäärää olisi tarkasteltava säännöllisin väliajoin.

Lakiesityksessä työntekijän on itse pyydettävä työnantajalta neuvottelua tuntimäärän tarkastamiseksi. Eri asia on päästäänkö neuvottelussa molempia osapuolia tyydyttävään lopputulokseen.

– Työajan vakiintumisen käsitteen saaminen lakiin olisi ollut käyttökelpoisin tapa ratkaista ongelma. Olisi otettu lakiin työnantajalle velvoite tarkastella työaikaa ja jos se vakiintuu tietyssä ajassa, olisi muutettu se työsuhteen ehdoksi, Koskinen sanoo.

Urpilainen herkistyi joulun alla muistelemaan menneitä: ”Hallituskautemme lämpimimpiä päätösmuistoja…”

Kuva: Lehtikuva/Markku Ulander
Jutta Urpilainen herkistyi hallituskautensa muistoista.

Kansanedustaja ja entinen valtiovarainministeri (2011-2014) muistelee lämmöllä VM:n blogissaan menneitä aikojaan valtiovarainministerinä. Demokraatti.fi nostaa esille blogista kohdan, joka saa Urpilaisen muistelemaan menneitä.

– Tuloerojen vaikutukset yhteiskunnassa ovat numeroja laajemmat. Keskinäinen solidaarisuus ja tunne yhteisestä yhteiskunnasta edellyttävät tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Ahkeruus pitää palkita, mutta tuloeroja kasvattamalla ei tule horjuttaa haurasta keskinäistä luottamusta.

– Hallituskautemme lämpimimpiä päätösmuistoja liittyy juuri tuloerojen kaventamiseen. Tehtyjen veroratkaisujen ja sosiaaliturvapäätösten yhteisvaikutuksesta tuloerot hieman kaventuivat huolimatta julkisen sektorin leikkauksista. Pidän tätä saavutusta merkittävänä jopa kansainvälisesti tarkastellen.

– Tulkitsen koko ajan vahvistunutta keskustelua johtajien palkoista saman eetoksen synnyttämänä. Ministeriaikanani puututtiin myös palkitsemiseen. Samalta viivalta ponnistaen Suomesta on rakennettu menestystarina, ja sama resepti toimii myös tulevaisuudessa. Solidaarisuutta vastaan hankaavat myös veroparatiisit, joiden vastaisessa toiminnassa olimme kansainvälisessä eturintamassa ja joiden toimintaan on edelleen puututtava.

– Itselleni oli tärkeää, että valtiovarainministeriössä lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen nähtiin kannattavana investointina. Esimerkiksi nuorisotakuun toimeenpanoon ryhdyttiin tosissaan, ja ajatusta edistettiin myös Euroopan unionissa ja Maailmanpankissa.

– Yksi harvoista ministeriaikanani teettämistä asiantuntijaselvityksistä liittyi juuri siihen, kuinka ennaltaehkäisevät investoinnit lapsiperheiden ja nuorten palveluihin tulisi nähdä osana julkisen talouden kestävyysvajeen ratkaisua eikä sitä haittaavana kustannuseränä. Tämän ajattelun soisi vahvistuvan yhteiskunnassamme, minkä vuoksi satsausten vaikuttavuuden tutkimustakin olisi syytä lisätä, Urpilainen kirjoittaa.

 

 

RKP:n ex-puheenjohtaja palaa parrasvaloihin – seuraa Jorma Ollilaa

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ja Elinkeinoelämän valtuuskunnan hallitus saa uuden puheenjohtajan Carl Haglundista (38). Hän seuraa tehtävässä hallituksia yli 12 vuotta johtanutta Nokian maailmanmaineeseen aikoinaan nostanutta Jorma Ollilaa (67).

– Katson, että nyt on hyvä hetki siirtää puheenjohtajuus eteenpäin. Etla ja Eva ovat vakiinnuttaneet asemansa ja rahoituspohjansa, Ollila perustelee.

Haglund muistetaan politiikasta. Hän toimi muun muassa RKP:n puheenjohtajana vuosina 2012–2016, puolustusministerinä 2012–2015 ja europarlamentaarikkona 2009–2012.

Kauppatieteiden maisteri Haglund on poliitikkouransa jälkeen toiminut energiayhtiö Sunshine Kaidin varatoimitusjohtajana.

Haglund kertoo ottavansa tehtävän vastaan motivoituneena.

– Etlalla ja Evalla on merkittävä yhteiskunnallinen rooli. Laadukkaalla taloudellisella tutkimuksella ja analyysillä luodaan pohjaa yhteiskunnalliselle keskustelulle. Hyvinvointiyhteiskunnan kehittäminen edellyttää syvällistä ymmärrystä talouden rakenteista ja kehityksestä. Tässä Etla ja Eva ovat keskeisiä toimijoita, Haglund kiittelee.

Etlan ja Evan kannatusyhdistykset päättivät torstaina vahvistaa myös jäsenpohjaansa ja valita samalla kannatusyhdistysten hallituksiin uusia nimiä. Nykyisten TT-säätiön ja Elinkeinoelämän keskusliiton lisäksi myös Finanssiala, Kaupan liitto sekä Teknologiateollisuus liittyvät jäseniksi.

Kannatusyhdistysten hallituksissa jatkavat Timo Ahopelto, Bengt Holmström, Satu Huber, Kari Jordan, Matti Kähkönen, Veli-Matti Mattila, Leena Mörttinen ja Björn Wahlroos. Uutena hallitukseen valittiin Orionin toimitusjohtaja Timo Lappalainen.